Nuorisotutkimusseura on kommentoinut Osalinjausluonnosta kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden edistämiseksi. Kommentteja on pyydetty tiedeyhteisön jäseniltä. Kommenttipyyntö sekä osalinjausluennos on luettavissa Avoimen tieteen verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Pidämme linjauksen tavoitteita pääosin kannatettavina, mutta joiltain osin ongelmallisina. Suurimmat ongelmat liittyvät nähdäksemme kotimaisen tiedekustantamisen erityispiirteisiin sekä linjausten yleiseen organisaatiokeskeisyyteen. Organisaatioiden roolin painottaminen julkaisujen avoimen saatavuuden edistämisessä johtaa voimavarojen suuntaamiseen organisaatiokohtaisiin ratkaisuihin yhteisten ratkaisujen etsimisen sijaan. Toisaalta se asettaa haasteita myös eri kokoisille, resursseiltaan hyvin vaihteleville organisaatioille sekä toisaalta yksittäisille, ilman affiliaatiota työskenteleville tutkijoille.
Avoimen julkaisemisen mahdollistavissa rahoitusmalleissa on löydettävä ratkaisu, joka turvaa myös kirja-alan muutosten keskellä kamppailevien suomalaisten tiedekustantajien ja -julkaisijoiden toimintaedellytykset. Kysymys on keskeinen erityisesti ihmistieteiden näkökulmasta.
Kommentointipyyntö: Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjaus
Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation puitteissa toimii Julkaisujen avoimuuden asiantuntijaryhmä, josta koottu työryhmä on laatinut yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän kanssa luonnoksen Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjaukseksi. Osalinjausluonnos tarkentaa ja konkretisoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa määriteltyä tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden strategista päämäärää: “Kaikki uudet tutkimusjulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla”. Tutkimusyhteisön organisaatioita on pyydetty kommentoimaan uutta osalinjausluonnosta.
1. Kommentoi osalinjauksen johdantoa.
Kiitos mahdollisuudesta kommentoida Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjausta. Linjauksen tavoitteet ovat kannatettavat, mutta joiltain osin ongelmalliset. Annamme kommenttimme erityisesti näihin kohtiin.
Linjauksen johdannossa todetaan, että tieteellisen kirjan merkitystä tieteellisen kommunikaation välineenä on avoimuusvaateiden paineessa alettu myös arvostaa erityisesti kulttuurillisen merkityksen luojana ja kansallisten kielten ja kansallisen identiteetin säilyttäjänä. Onkin erityisen tärkeää, että kirjojen avoimen julkaisemisen mahdollistavissa rahoitusmalleissa kiinnitetään huomiota suomenkielisen julkaisemisen asemaan ja suomalaisiin tiedekustantajien ja -julkaisijoiden toimintaedellytyksiin.
Johdannossa haluammekin kiinnittää huomiota kohtaan, jossa tuodaan esiin kotimaisten kustantajien resurssien vaihtelevuus, ja se, että ne ovat eri asemassa kuin kansainväliset ”kaupalliseen voittoon tähtäävät toimijat”. Kirjauksesta voi syntyä väärinkäsitys siitä, ettei Suomessa ole kaupallisia tiedekustantamoja. Suomessa on kuitenkin myös kaupallisia toimijoita, joiden tulot muodostuvat kirjamyynnistä. Osa kustantajista on tieteellisten yhdistysten hallinnoimia eivätkä tavoittele voittoa, kuten Nuorisotutkimusseuran tapauksessa. Voittoa tavoittelemattomienkin kustantajien tapauksessa kulut on katettava ja myyntituloilla on merkitystä.
Linjauksessa olisi varmistettava, että siinä ei heikennetä kirja-alan muutosten keskellä kamppailevien suomalaisten kustantajien asemaa. Tämän kansallisen kysymyksen tulisi näkyä myös tarkemmin linjauksissa. Kun osiossa todetaan, että “kotimaisten kustantajien resurssit vaihtelevat paljon”, tulisi tämän näkyä myös myöhemmissä linjauksissa. On löydettävä ratkaisu, jossa tiedon avoimuus ja kustantajien toimintaedellytykset voidaan molemmat turvata. Nuorisotutkimusseura huomauttaa, että tämä kysymys on erityisesti ihmistieteissä keskeinen kansallisen toimintaympäristön näkökulmasta.
Johdannossa on esitetty määritelmiä. Tutkijan määritelmä on kapea ja sitoo tutkijan vahvasti tutkimusorganisaatioihin tai rahoittajaan. Tutkijoita työskentelee myös järjestöissä ja yrityksissä sekä yksityisinä henkilöinä ja tohtorien määrän kasvaessa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tutkimusorganisaation roolin painottaminen johtaa siihen, että yhteisten ratkaisujen sijaan voimavaroja suunnataan organisaatiokohtaisiin ratkaisuihin. Esitämme, että jo johdannossa otettaisiin kantaa siihen, että tutkijoita työskentelee sekä tutkimusorganisaatioissa että niiden ulkopuolella. Linjauksen tulisi varmistaa, että tutkijoilla on samankaltaiset mahdollisuudet julkaista erillisteoksia ja artikkeleita riippumatta heidän affiliaatiostaan tai tutkimusorganisaation koosta.
2. Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 1 ja sen alaisia toimenpiteitä.
Tavoite 1: Suomalainen tutkimusyhteisö pyrkii varmistamaan sen, että viimeistään vuonna 2030 kaikki uudet tieteelliset yksittäisteokset ja kokoomateosten artikkelit ovat välittömästi avoimesti saatavilla.
Nuorisotutkimusseura kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei avoimen saatavuuden linjauksen toteuttamista pidä kiinnittää pelkästään tutkimusorganisaatioihin, koska erikokoiset tutkimusorganisaatiot ovat hyvin eri asemassa resurssien ja neuvotteluaseman suhteen. Kaikki tutkijat eivät työskentele tutkimusorganisaatioissa ja myös heidän mahdollisuutensa julkaista tiedekirjoja tulee turvata. Tämä tulee huomioida linjauksissa tavalla, joka mahdollistaa avoimen julkaisemisen eri toimijoille.
Lisäksi toimenpiteessä A todetaan, että tutkimusorganisaatiot neuvottelevat välittömästä avoimuudesta sopimusneuvotteluissa kustantajien kanssa. Pienempien tutkimusorganisaatioiden mahdollisuudet neuvotella isojen kansainvälisten kustantajien kanssa ovat rajalliset, koska niissä ei ole tarvittavaa kirjastoalan ja kustannusalan osaamista eikä henkilöstöresursseja näihin neuvotteluihin. Vastaavasti pienten tutkimuslaitosten mahdollisuudet rahoittaa välitöntä avointa julkaisemista ovat rajalliset, koska maksut ovat isoja ja muiden kuin yliopistojen, muiden korkeakoulujen tai isojen tutkimuslaitosten on vaikea neuvotella niistä tai ylläpitää tarpeeksi isoa julkaisubudjettia.
Välittömän avoimen julkaisemisen rahoittamiseksi olisi syytä miettiä mallia, jossa rahoitus allokoidaan tutkimusorganisaatiosta riippumatta esimerkiksi tutkimusta rahoittavien säätiöiden ja Suomen Akatemian kautta.
Toimenpiteessä B todetaan, että tutkimusorganisaatiot voivat hyväksyä kohtuulliset maksut, silloin kun sopimuksia ei ole. Välittömän julkaisemisen rahoitusta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ratkaistu, joten vaikka ehdotettuun toimenpiteeseen B voi sitoutua, ei maksuihin välttämättä ole rahaa. Kustannukset sisältävät suorien julkaisukulujen lisäksi paljon työtä, joten hintahaitari on suuri.
Toimenpide C toteaa, että mahdollistetaan rinnakkaistallennus. Jos rinnakkaistallennus vakiinnutetaan käytännöksi, huomautamme, että kaikilla tutkimuslaitoksilla tai tutkijoilla ei ole käytössä pitkäaikaissaatavuuden ja -säilytyksen kriteerit täyttävää järjestelmää (kuten yliopistojen arkistot tai Julkari-arkisto). Näin ollen ehdotamme, että kansallisesti olisi taattava kaikille tutkijoille tutkimuslaitoksesta riippumatta pääsy kriteerit täyttävään pitkäaikaissäilytysjärjestelmään. Lisäksi kustantajien, myös kansainvälisten, tulee sitoutua rinnakkaistallentamiseen.
Huomautamme, että rinnakkaistallentaminen vaatii myös henkilöstöresursseja ja pienemmissä tutkimusorganisaatioissa toteutus ja kuormitus jäävät yksittäisten tutkijoiden vastuulle.
Huomautamme, että erillisten rinnakkaistallentamisjärjestelmien kehittäminen vie aika- ja talousresursseja yhteisten ratkaisujen kehittämiseltä ja lisäksi tutkimusorganisaatiopainotteisuus lisää tutkijoiden välistä eriarvoisuutta. Rinnakkaistallentamisjärjestelmien sijaan olisi tärkeä etsiä uusia yhteisiä rahoitusmalleja, rahoitushakuja ja apurahoja avoimen julkaisemisen mahdollistamiseksi.
Toimenpiteessä D todetaan, että vuoteen 2028 mennessä tutkimusrahoittajien pitää sallia OA-maksujen sisällyttäminen rahoitukseen. Koska nyt osa rahoittajista ei salli välittömän avoimen julkaisemisen maksujen sisällyttämistä hankkeiden kustannuksiin, tämä on toivottavaa. Kansainvälisten rahoittajien tapauksessa tähän ei kuitenkaan voi kansallisesti vaikuttaa, mikä voi luoda ristiriitaisen ja taloudellisesti riskialttiin tilanteen. Avoimen julkaisemisen rahoitus olisi ratkaistava kokonaisuutena ja luoda esimerkiksi uusia rahoituskäytäntöjä tutkijoille.
Toimenpiteen E tulisi kohdistua yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, eikä jokaisen yksittäisen organisaation sisälle.
Toimenpide F on keskeinen. Kehittämisresurssit ja fokus on tärkeä suunnata yleiseen avoimuuteen ja yhteiseen työhön. Jos tutkimusorganisaatiot keskittyvät ratkaisemaan asioita vain omien tutkijoidensa osalta, niin se voi vähentää suurten organisaatioiden kiinnostusta yhteisen ja aidon avoimuuden kehittämiseen. Tarvitaan yhteistyötä ja kansallista koordinaatiota.
3. Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 2 ja sen alaisia toimenpiteitä.
Tavoite 2: Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia.
Kannatamme sitä, että julkaisumaksut ovat läpinäkyviä, mutta ehdotamme, että tutkimusorganisaatioiden sijaan kustantajat raportoivat niistä. Pitää varmistaa, että julkaisumaksutiedoissa on selvillä mahdolliset eri maksut eri toimijoille. Olisi tärkeä kartoittaa myös organisaatioista riippumattomien tutkijoiden kuluja. Tämän tulisi koskea myös kansainvälisten kustantajien maksuja.
On erityisen tärkeää selvittää minkälaisia esteitä avoimen julkaisemisen kulurakenne aiheuttaa julkaisemiselle, koska tutkijoiden käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat merkittävästi.
4. Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 3 ja sen alaisia toimenpiteitä.
Tavoite 3: Viimeistään vuonna 2028 tutkimusyhteisö on luonut kestävän rahoitusmallin, joka mahdollistaa kokooma- ja yksittäisteosten välittömän avoimuuden.
Kannatamme sitä, että kansallisesti kehitetään kestäviä rahoitusmekanismeja, jotka takaavat sen, että tieteellinen kirjajulkaiseminen myös kotimaisilla kielillä on jatkossakin mahdollista. Siinä työssä rahoitusmallia ei tule kiinnittää tutkimusorganisaatioihin, jotta malli on yhdenvertainen kaikille tutkimusta tekeville organisaation koosta ja tutkijan asemoitumisesta riippumatta. Rahoitusmallissa on myös syytä kiinnittää huomiota niin monografioiden erityispiirteisiin kuin suomenkielisen julkaisemisen ja kotimaisen kustannustoiminnan asemaan.
5. Kommentoi osalinjausta yleisesti
Nuorisotutkimusseura on viime vuosina kehittänyt julkaisutoimintaansa välittömästi avoimen julkaisemisen mahdollistamiseksi. Käytössämme ovat TSV:n tarjoamat alustat sekä julkaisusarjan että Nuorisotutkimus-lehden osalta. Osalinjauksen päämäärät ovatkin periaatteessa kannatettavat, mutta niiden toteuttamisessa ei ole otettu riittävästi huomioon kotimaisten kustantajien erityisyyttä sekä pienten tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusorganisaatioiden ulkopuolella työskentelevien tutkijoiden asemaa. Nyt esitetyn linjauksen toteutuminen saattaa vääristää tieteellisen julkisemisen painotuksia ja tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista. Näin ollen toivomme, että linjausta kehitetään huomioiden kommenttimme aiempiin kysymyksiin.
Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota riskianalyysin kattavuuteen. Riskianalyysissä ei käsityksemme mukaan huomioida riittävästi pienempien tutkimusorganisaatioiden asemaa. Lisäksi olisi syytä pohtia riskejä myös kaupallisten tutkimusorganisaatioiden (kuten lääketeollisuus), yritystoiminnan sekä konsulttitoimistojen toteuttaman tutkimustoiminnan osalta.
Lausunnon valmisteluun Nuorisotutkimusseurassa osallistuneet: akatemiatutkija Lotta Haikkola, tutkimusjohtaja Eila Kauppinen, vastaava tutkija Tomi Kiilakoski, toimitussihteeri Tanja Konttinen & tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen.
Kuva: Unsplash.
