Tehtävänäni on arvioida Sipilän hallitusohjelman (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) vaikutuksia nuoriin globaalisti. Nuorison näkökulmasta ainutlaatuista nykyhetkessä on maailman nuorisovaltaistuminen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin ja heidän määränsä kasvaa. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)10–24-vuotiaita on 1,8 miljardia. Heistä 90 % asuu länsimaiden ulkopuolella niin sanotuissa vähemmän kehittyneissä maissa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan hiiskahda tästä. Ohjelman tilannekuva on ”Suomi osana Eurooppaa”. Tämän perusteella Suomi ei ole lainkaan osa maailmaa, sillä kokonaiskuvaa maailman nykytilasta ei hallitusohjelmassa anneta.
Keskitän analyysini kolmeen näkökulmaan. Ensimmäinen osa tarkastelee nuorisotyöttömyyttä globaalissa mittakaavassa ja sen yhteyksiä muuttoliikkeeseen sekä turvallisuuteen. Toinen osa pureutuu kehitysyhteistyömäärärahojen mittaviin leikkauksiin ja niiden maailmanlaajuisiin nuorisovaikutuksiin. Päätän kirjoituksen tulevaisuushorisontteihin pohtimalla, mitä kehitys- ja nuorisopolitiikan hallinnonalojen rajat ylittävä tietoon perustuva johtaminen ja toimeenpano voisivat parhaimmillaan mahdollistaa, jos siirtyisimme kehitysyhteistyömäärärahojen rajuista muutoksista huolimatta kohti globaalimpaa nuorisopolitiikkaa.
Nuorten globaali liikkuvuus turvallisuusuhkana
Sipilän hallituksen ohjelmassa todetaan toistuvasti, että työperäinen maahanmuutto on tervetullutta jo Euroopan ikääntymisestä johtuvan ”julkistalouden alijäämäongelman” (s. 37) vuoksi. Ohjelman avaavassa tilannekuvassa muuttoliike sijoitetaan kuitenkin vain uhkaksi. Maailman työttömistä 40 prosenttia on 15–24-vuotiaita. Maailman talousfoorumin esittämien arvioiden mukaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 1,2 miljardista työmarkkinoilla olevasta 15–24-vuotiaasta 200 miljoonaa on työttöminä. Nuorten maailmanlaajuinen työnhaku olisi nähtävä uhan sijaan mahdollisuutena.
Sipilän hallituksen strategisen ohjelman kirjoittamisen jälkeen Eurooppaan on saapunut eniten turvapaikanhakijoita sitten toisen maailmansodan. Suurin osa heistä on nuoria ja nuoria aikuisia. Esimerkiksi Suomeen vuonna 2015 saapuneista turvapaikanhakijoista reilu 80 prosenttia on alle 35-vuotiaita (Maahanmuuttovirasto, tieto 30.9.2015). Hallitusohjelman EU-linjauksessa todetaan että ”Unionin on toimittava päättäväisesti Välimeren alueen laittomien muuttovirtojen hallitsemiseksi” (s. 33) ja että ”Unionin tulee kantaa globaali vastuunsa” (s. 33). Hallitusohjelmassa todetaan, että kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa. Turvapaikanhakijoiden osalta korostetaan, että maahanmuuton tulee olla hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan. Lisäksi ohjelmassa kriminalisoidaan terroristijärjestöksi luokitellun organisaation toimintaan osallistuminen ja nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden ja vaarallisten henkilöiden maasta poistamista (s. 38).
Jos hallitusohjelma kirjoitettaisiin nyt, osio olisi todennäköisesti perusteellisempi. Se saattaisi sisältää konkreettisempia toimenpidelinjauksia Suomen ja EU:n globaalista vastuunkannosta Välimerellä tai linjauksia siihen, miten voisimme olla mukana eri puolilla maailmaa ehkäisemässä ihmisten tarvetta paeta kodeistaan. STTK-lehdelle antamassaan haastattelussa sisäministeri Petteri Orpo korostaa, kuinka kestäviä ratkaisuja pakolaisongelmaan saadaan vain vaikuttamalla pakolaisuuden syihin lähtömaissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Samalla hän myöntää, että periaate sopii huonosti yhteen hallituksen kehitysapua leikkaavan politiikan kanssa.
Nuorten maantieteellinen liikkuvuus on moniulotteinen ja -syinen yhteiskunnallinen liike (social movement), jonka vaikutukset ovat ylikansalliset. Tämän yhteiskunnallisen liikkeen merkitykset ja vaikutukset tulisi myös hallitusohjelman tasolla huomioida nykyistä paremmin. Tulijoille – on liikkuvuus sitten työhön, perheeseen, opiskeluun tai pakolaisuuteen liittyvä – tulisi tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen maailmankansalaisuuteen: työskentelyyn ja opiskeluun, mielekkääseen tekemiseen ja sitä kautta kunniakkaaseen elämään. Tähän tarpeeseen opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijaryhmä ehdotti helmikuun 2016 alussa toimenpiteitä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), joiden avulla maahanmuuttajia – erityisesti lapsia ja nuoria – saataisiin nopeammin koulutukseen ja työelämään. Yhtenä kipupisteenä asiantuntijaryhmä mainitsee maahanmuuttajien vähäisen osallisuuden vapaa-ajantoiminnassa (s. 22). Joulukuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustuksia valtakunnallisiin hankkeisiin turvapaikanhakijanuorten aktivoimiseksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)vapaa-ajan toimintaan. Parhaimmillaan näiden hankkeiden kautta toimijaosapuolet voivat oppia toisiltaan, suomalaiset kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistyö tulevat tutuiksi toimintaympäristöiksi maahan juuri saapuneille ja avustetusta toiminnasta saattaa poikia uusia oma-aloitteisia yhteistoiminnan muotoja.
Nuorten maantieteellinen liikkuvuus on moniulotteinen ja -syinen yhteiskunnallinen liike (social movement), jonka vaikutukset ovat ylikansalliset. Tämän yhteiskunnallisen liikkeen merkitykset ja vaikutukset tulisi myös hallitusohjelman tasolla huomioida nykyistä paremmin.
Lapset ja nuoret kehitysyhteistyön leikkurissa
”[Sipilän hallituksen] Suunnitellut noin 50 prosentin1 leikkaukset varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ovat kohtuuttoman rajut ja uhkaavat halvaannuttaa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun. Ne myös vievät Suomea kauas sovitusta tavoitteesta osoittaa 0,7 % BKTL:sta kehitysyhteistyöhön. Jos kehitysyhteistyöstä on pakko leikata, se tulee tehdä vastuullisesti. Leikkaukset pitää kohdentaa niin, etteivät niiden vaikutukset kohdistu kaikkein köyhimpiin. Tekemällä leikkaukset maltillisesti, ne voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähin vahingoin ja maksimoida jo tehdyn työn tuloksellisuus ja vaikuttavuus.” (Ote järjestöjen Pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjan vetoomuksesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 12.8.2015.)
Hallitusohjelmassa esitetään kehitysyhteistyömäärärahojen rajuja leikkauksia. Neljä kuukautta Sipilän hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen kehitysyhteistyömääräahojen leikkausta kritisoivassa mielenilmauksessa toimitettiinkin kauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle yli 41 000 ihmisen allekirjoittama Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus, joka oli lähtöisin Pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjan toteuttaneesta Kepa ry:sta, mutta siihen yhtyivät myös Kristilliset, Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Nuorisotutkijana osallistuin mielenilmaukseen, sillä suuri osa kehitysyhteistyöstämme vaikuttaa suoraan tai välillisesti juuri lapsiin ja nuoriin. Samoin Suomen hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset sattuvat erityisesti globaalin etelän lapsiin ja nuoriin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Valitettavasti Toivakan vastaukset esitettyihin vaatimuksiin jäivät heikoiksi, jopa olemattomiksi. ”Arvostan tekemäänne työtä”, lähetti Toivakka terveisinä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)astumatta ovesta ulos ja asettumatta vuoropuheluun hallituksen kehityspolitiikasta.
Sipilän hallitusohjelmassa ilmoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoja leikattavan 200 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainaksi Finnfundin pääomittamiseen. Finnfund rahoittaa suomalaisten yritysten liiketoimintaa Venäjällä ja kehitysmaissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Päätös on hämmästyttävä, sillä summa on 60 miljoonaa enemmän kuin rahasto on pyytänyt. Lisäksi joulukuussa 2015 Tilastokeskus ilmoitti, että valtion sijoituksia Finnfund-rahastoon ei voida tulkita sijoitukseksi, vaan se lasketaan julkiseksi menoksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Hallituksen esittämä perustelu kehitysjärjestöjen leikkauksille ja Finnfundin lisärahoitukselle on valtion velkaantuminen, mikä kuitenkin on epäonnistunut perustelu. Vielä huolestuttavampaa on se mihin ja miten kehitysyhteistyömäärärahat jatkossa kanavoituvat. Finnfundin raportointi ei ole systemaattista eikä läpinäkyvää, mikä lisää kehitysyhteistyöjärjestöjen kriittistä suhtautumista sen toimintaan. Finnfundin hankkeiden vaikutuksia olisikin syytä tutkia pitkittäistutkimuksilla muutoksien havaitsemiseksi.
On huolestuttavaa, mihin ja miten kehitysyhteistyömäärärahat jatkossa kanavoituvat.
Hallitusohjelmaan on niin ikään kirjattu, ettei Suomen päästökauppatuloja ohjata enää kehitysyhteistyöhön. Vielä vuonna 2014 hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Käytännössä tämä merkitsee, ettei Suomi voi enää vastata ilmastorahoitustavoitteisiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Syyskuussa hallitus päätti leikata perusrahoituksen YK:n ympäristöohjelmalta UNEP:lta. Tämä herätti tyrmistystä oppositiossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Hallitusohjelman leikkaukset näkyvät kaikkien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työssä. Suuri osa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista iskee globaalin etelän lapsiin ja nuoriin.
Hallitusohjelman leikkaukset näkyvät kaikkien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työssä. Esimerkiksi ulkoministeriön kumppanuusjärjestö Solidaarisuus on leikkausten takia päättänyt lopettaa kaikki neljä käynnissä olevaa hankettaan Ugandassa, jossa kehitysyhteistyöllä on 30-vuotinen historia (Vesterinen 2015). Kymmenet tuhannet ihmiset jäävät Ugandassa nyt perheväkivallan vastaisen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän sekä toimeentuloa lisäävän kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Ironista on, että kaikki nämä teemat ovat myös hallituksen uuden kehityspoliittisen linjauksen painopisteitä.
Näin valtavat leikkaukset romuttavat jo valmiiksi hauraiden maiden luottamusta Suomeen pitkäkestoisena ja sitoutuneena kehitysyhteistyökumppanina. Tieto Suomen kehitysyhteistyömääräahojen rajuista leikkauksista vaikuttaa pitkäaikaisesti Suomi-kuvaan. Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt toimivat myös monissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Esimerkiksi Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyöjärjestö Demo perusti vuonna 2012 Tunisian politiikkakoulun yhdessä tunisialaisten, bulgarialaisten ja hollantilaisten kumppaniensa kanssa. Koulun käyneitä nuoria tunisialaispoliitikkoja on myös käynyt Suomessa tapaamassa kansanedustajia ja tutustumassa vapaan median toimintaan sekä Suomen poliittisiin rakenteisiin. Erityisen merkittäväksi koulun ansioksi oppilaat ovat nostaneet minulle haastatteluissa aidon vuoropuhelun puolueiden rajojen ylitse. Tätä oppia koulun entiset oppilaat välittivät myös Kansallisen dialogin -yhteenliittymään (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jonka perustajakvartetti palkittiin lokakuussa 2015 Nobelin rauhanpalkinnolla.
Samaan aikaan kun maailma antaa tunnustusta Tunisian demokratiaprosessille, Suomen hallituksen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksien takia Demon seitsemästä työntekijästä kolmen työsuhde päättyy ja hanketyöskentely Nepalissa, Tansaniassa ja Sri Lankassa joudutaan lopettamaan. Sri Lankassa työskentely oli juuri ehditty lupaavasti käynnistää (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Toisenlaisia uutisia kuuluu Norjasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): siellä kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset peruttiin, ja kehitysyhteistyöbudjetti tulee vuodelle 2016 olemaan jopa 1,11 prosenttia bruttokansantulosta sisältäen suuren osan pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kuluista. Suomen kehitysyhteistyöbudjetti sinnittelee tulevat vuodet 0,38 prosentin lukemissa bruttokansantulosta. Prosenttiosuus olisi merkittävästi suurempi, jos lähtisimme Norjan malliin ja sisällyttäisimme turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan tai joiltakin osin kehitysyhteistyöbudjettiin. Vuonna 2015 valtiolle kertyi menoja turvapaikanhakijoista noin 300 miljoonaa – eli juuri vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten verran. Turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja kertyy vuoden 2016 aikana arviolta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 843 miljoonaa. Sipilän hallituskaudella Suomen globaali vastuu on valtion budjetissa sekä toiminnallisesti siirtynyt globaalissa etelässä toteutettavista kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista vahvasti Suomeen saapuneiden globaalin etelän kansalaisten vastaanottoon, viranomaistyöskentelyyn sekä kotouttamiseen – toisaalta rajavalvontaan, laittoman maahanmuuton torjumiseen sekä turvapaikanhakijoiden palauttamiseen.
Kohti globaalia nuorisopolitiikkaa
Sipilän hallitusohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ei kanna nuorista globaalia vastuuta, eikä ole herännyt maailman nuorisovaltaiseen tilaan. Saman virheen tekee Suomen nuoriso- ja kehityspolitiikka. Sipilän hallitus on hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen tehnyt paljonkin uusia hallitusohjelmaan kirjaamattomia päätöksiä liittyen erityisesti Eurooppaan ja Suomeen saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Aktiivista reagoimista muuttuneeseen tilanteeseen on tapahtunut syksyn 2015 aikana muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa on sekä mietitty toimenpiteitä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymisten nopeuttamiseksi että konkreettisesti lähdetty tukemaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) valtakunnallisia hankkeita turvapaikanhakijanuorten aktivoimiseksi vapaa-ajan toimintaan. Valtion budjetista kanavoituu hallitusohjelmaan kirjattua huomattavasti enemmän miljoonia turvapaikanhakijoista aiheutuviin kuluihin kuin mitä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat: Sipilän hallituksen globaali vastuunkanto tapahtuu enenevässä määrin Suomen rajojen sisäpuolella, vieläpä niin että pyrimme olemaan siinä muiden maiden kanssa enintään samalla tasolla: ”Suomen vetovoimatekijät eivät saa olla muita vastaavia maita korkeammalla tasolla”, todetaan Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (10.12.2015) turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen.
Kehitysyhteistyön leikkaamisen sijaan Suomen nuorisopoliittinen osaaminen olisi aktiivisemmin integroitava Suomen kehityspoliittiseksi kärjeksi, jossa nuoret ovat sekä politiikan kohteena että aktiivisina toimijoina. Myös YK:n turvallisuusneuvosto on ensimmäistä kertaa peräänkuuluttanut jäsenvaltioitaan ottamaan nuoret paremmin mukaan demokraattiseen päätöksentekoon.
Sipilän hallitusohjelman kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset iskevät globaalissa etelässä erityisesti lapsiin ja nuoriin. Nämä leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen asettamaan tavoitteeseen pakolaisuuden vähentämisestä parantamalla olosuhteita pakolaisten lähtömaissa. Maailmanlaajuisesti pakolaisia oli vuoden 2014 lopussa enemmän kuin koskaan aiemmin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Heitä arvioidaan olevan noin 59 miljoonaa, joista lähes kaksi kolmasosaa – 38 miljoonaa – on maan sisäisiä pakolaisia. Kotimaansa ulkopuolelle on paennut 20 miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi 2 miljoonaa ihmistä on turvapaikanhakijana kolmansissa maissa. Kyseessä on vahvasti globaali nuorisopoliittinen kysymys, josta on kannettava yhteisvastuuta – mieluummin proaktiivisesti kuin reaktiivisesti. Vallitseva liikehdintä on monen ennusteen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)mukaan vasta ilmiön alku. Tilanteen hallitsemiseksi tarvitsemme vahvempaa globaalia nuorisopolitiikkaa, kollektiivista katsantoa kriisien tekijöihin, globaaleja ratkaisuja koulutus- ja työolokysymyksiin sekä ympäristön suojeluun ja kriisien sovitteluun. Eurooppalaisella nuorisopolitiikalla on globaalisti paljon annettavaa. Juuri Suomen nuorisopolitiikka, nuorisotyö ja nuorten osallisuuden sekä kuulemisen työkalut ovat Euroopan, ja maailman, kehittyneimpiä.
Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi historiallisen päätöslauselman ’Nuoret, rauha ja turvallisuus’. Kyseessä on ensimmäinen turvallisuusneuvoston päätöslauselma, joka käsittelee yksinomaan nuorten roolia rauhanrakentamisessa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastustamisessa. Aloitteen takaa löytyvät Suomen Partiolaiset ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. Kuten Suomen YK-liitto tiedotteessaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) toteaa, maailman nuorista noin 600 miljoonaa asuu joko konfliktin vaikutusalueilla tai niin sanotuissa hauraissa valtioissa, joissa radikalisoituminen ja ääriliikkeet ovat suuria riskejä nuorille. Sipilän hallitusohjelmassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajanuorten ”erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan” (s. 38). Hallitusohjelma ei kerro mitä tai miten tunnistetaan, eikä sitä mitä tunnistetuille asioille aiotaan tehdä.
Sipilän hallitusohjelma kannustaa vahvistamaan ”hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa” (s. 27). Parhaimmillaan tämä on mahdollisuus tuoda Suomen nuoriso- ja kehityspolitiikkaa lähemmäksi toisiaan – kohti globaalimpaa nuorisopolitiikkaa, joka tunnustaa nuoret myönteisenä voimavarana myös rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Sekä Suomessa, Euroopassa että globaalissa etelässä nuoret törmäävät vinoutuneeseen sukupolvipolitiikkaan. Nuoret kokevat, etteivät poliitikot kuule ja edistä nuorille tärkeitä asioita, sillä valta on keskittynyt keski-ikäisille ja iäkkäille miehille. Sukupolvi- ja sukupuolihierarkiat haittaavat nuorten osallistumista maailmanlaajuisesti. YK:n turvallisuusneuvoston tuore päätöslauselma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) peräänkuuluttaa nuorten osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Aikamme tarvitsee kriittistä sukupolvitietoisuutta ja tapoja tuoda nuoria toimijoita dialogiin päättäjien kanssa, mutta myös lisää nuoria päättäjiä. Kehitysyhteistyön leikkaamisen sijaan Suomen nuorisopoliittinen osaaminen olisi aktiivisemmin integroitava Suomen kehityspoliittiseksi kärjeksi, jossa nuoret ovat sekä politiikan kohteena että aktiivisina toimijoina.
Kirjoittaja
Sofia Laine
VTT, tutkijatohtori
Nuorisotutkimusverkosto
Laineen tutkimusteemat liittyvät nuortenpoliittisuuden laajaan kirjoon arkipolitikoinnista institutionaaliseen politiikkaan. Parhaillaan hän työskentelee kahdessa tutkimushankkeessa, joissa kartoitetaan nuorten poliittisuutta Pohjois-Afrikassa.
KUVA: Sofia Laine
Nuoret politiikan kohteena sekä aktiivisina toimijoina Maailman Sosiaalifoorumissa Tunisissa 2015.
Viitteet
1 Luku on päivitetty sen jälkeen, kun hallitus kertoi elokuussa lisäleikkauksista. Prosenttiluku perustuu vertailuun vuoden 2015 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahatasoon.
Lähteet
Aronen, Jukka (31.8.2015) SDP mukaan kehitysyhteistyöleikkauksia vastustavien joukkoon. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Kepa-blogi.
Aronen, Jukka (24.11.2015) Norja perui kehitysyhteistyöleikkaukset. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Kepa, uutiset, kehitysyhteistyö.
Demo Finland (7.10.2015) Poliittista vuoropuhelua sovinnon edistämiseksi Sri Lankassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Ajankohtaista, uutiset Sri Lankasta.
Finnfund. Hankekuvauksia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Hannulla, Tommi (9.10.2015) Nobelin saanut Tunisian demokratiakehitys saa kiittää suomalaisten politiikkakoulua. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Helsingin Sanomat, Ulkomaat.
Hukkanen, Virpi (27.11.2015) Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle lähes miljardin ensi vuonna (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Yle, uutiset, A-studio.
Kuurojen liitto (8.9.2015) Hävettää! Sadat marssivat kehitysyhteistyön puolesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Laine, Sofia & Suurpää Leena (20.10.2015) Ihmisten globaali liikkuvuus on mittava nuorisoliike (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogi.
Lepola, Outi & Kokko, Venla (26.8.2015) Nuoret poliittisina toimijoina – äänestäminen ei riitä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Näkökulma 5.
Leppänen, Kari (11.10.2015) Sisäministeri Petteri Orpo: Vihapuheelle laitettava piste (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). STTK Uutishuone.
Maailmanpolitiikan arkipäivää (5.9.2015) Kehitysapuleikkaukset sattuvat lapsiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Yle Areena.
Maailman talousfoorumi (2014) Global Agenda Council on Youth Unemployment. Future at Risk (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Niinistö, Ville (28.9.2015) Suomi ei voi kääntää selkäänsä ympäristökriiseille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Blogi.
Nyman, Eini (19.08.2015) Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan nyt suomalaista vientiä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Maailma.net, artikkelit.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015) Valtionavustukset valtakunnallisiin hankkeisiin turvapaikanhakijanuorten aktivoimiseksi vuonna 2015 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016) Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykse (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)t. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 1.
Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Hallituksen julkaisuja 10/2015.
Suomen YK-liitto (11.12.2015) YK:n turvallisuusneuvostolta historiallinen nuorisopäätöslauselma – suomalaisilla sormensa pelissä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tiedote.
Svensson, Kristian (18.6.2015) Pakolaisten määrä ennätyslukemissa – ja määrä kasvaa nopeammin kuin koskaan. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Yle, uutiset, ulkomaat.
Tilastokeskus (2.12.2015) Arvio Finnfundin pääomankorotusten tilastovaikutuksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Talous- ja ympäristötilastot, Muistio.
Ulkoasiainministeriö (8.4.2015) Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttö kasvoi vuonna 2014 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tiedote 96.
United Nations (9.12.2015) Security Council Unanimously Adopting Resolution 2250 (2015), Urges Member States to Increase Representation of Youth in Decision-Making at All Levels (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). SC/12149.
United Nations (2016) International Migration Report 2015. Highlights (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). New York: United Nations, Department of Economic and Social Affairs, ST/ESA/SER.A/375.
Valtiovarainvaliokunnan kuuleminen ti 23.6.2016: Vuoden 2015 toinen lisätalousarvio. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015), julkaisussa 40. Maahanmuutto. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Valtion talousarvioesitykset. Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta (18.12.2015), 4-5.
Vesterinen, Satu: Työ Ugandassa päättyy leikkausten takia. Solidaarisuus 2/205, 6.
