Nuorten harrastuksissa on ollut korona-aikana keskeytyksiä. Aiheesta on käyty paljon julkista keskustelua, sillä harrastusten keskeytymisen on pelätty heijastuvan nuorten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen sekä rapauttavan harrastamisen institutionaalisia rakenteita. Äänessä ovat olleet erityisesti ohjattuja harrastuksia järjestävien tahojen eturyhmät, joiden intressit ovat yhtä lailla taloudellisia kuin nuorten hyvinvointiin liittyviä (mm. Yle/STT 2020). Alkuvuodesta 2021 keskustelu nuorten harrastamisen rajoituksista politisoitui ja kuumeni, kun pääkaupunkiseudun koronalinjaukset olivat ristiriidassa maan hallituksen suositusten kanssa (esim. Moilanen & Muhonen 2021).
Korona-ajan julkinen keskustelu nuorten harrastamisesta on ollut erilaisten ja risteävien intressien sävyttämää – aiheesta on myös esitetty mediassa misinformaatiota (esim. Suopuro 2021; Teiskonlahti 2021). Nuorten kokemus on jäänyt politisoituneessa keskustelussa sivummalle, ja heidän äänensä on kuulunut valikoivasti. Sama koskee aiheesta tehtyä tutkimusta, jota tosin on ollut toistaiseksi vain rajallisesti saatavilla (mm. Lahtinen & Salasuo 2020; Vasankari ym. 2020).
Tämä kirjoitus käsittelee nuorten kokemuksia harrastusten keskeytymisestä korona-aikana. Tarkastelemme kolmen aineiston valossa sitä, miten 12–24-vuotiaat nuoret ovat kokeneet harrastusten keskeytymisen ja millainen yhteys harrastusten keskeytymisellä on ollut nuorten vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Jälkimmäisen tutkimusongelman kautta pyrimme selvittämään, kuinka suurena haittana harrastusten keskeytyminen näyttäytyy nuorille laajemmassa, koko vapaa-ajan viitekehyksessä.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
- Nuorisotutkimusverkostossa toteutettiin touko-kesäkuun 2021 vaihteessa tutkimushankkeen aineistonkeruun toinen kierros.
- Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina.
- Tutkimukseen osallistui 1020 iältään 12–24-vuotiasta nuorta.
- Haastatteluiden tavoitteena oli saada tietoa nuorilta heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään korona-ajan kestettyä Suomessa reilu vuoden.
- Tutkimuksen tulosten raportointi jatkuu syksyn 2021 ja talven 2022 aikana muun muassa Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
- Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Tarkempi kuvaus tiedonkeruun toteutuksesta ja vastaajien taustatiedoista: Miten koronatiedonkeruun 2. kierros toteutettiin?
- Viime vuoden lopulla raportoimme (Lahtinen & Salasuo 2020) nuorten kokemuksista harrastusten keskeytymisestä korona-ajan ensimmäisen puolivuotisen ajalta. Alkusyksystä 2020 tehdyn Nuorisotutkimusverkoston ensimmäisen koronatiedonkeruun perusteella harrastusten keskeytyminen harmitti monia nuoria, mutta kielteisistä vaikutuksista kertoi kuitenkin vain noin neljä nuorta kymmenestä. Noin joka kymmenes nuori koki tuolloin harrastusten keskeytymisen myönteisenä asiana.
Touko-kesäkuussa 2021 toteutettu Nuorisotutkimusverkoston toinen koronatiedonkeruu kartoitti nuorten kokemuksia vuoden 2021 ensimmäisellä puolikkaalla. Kysymyksenasettelu oli harrastamisen keskeytymisen vaikutusten osalta sama kuin aineistonkeruun ensimmäisellä kierroksella syksyllä 2020. Koronatiedonkeruun puhelinhaastatteluissa kysyttiin myös nuorten tyytyväisyydestä vapaa-aikaan. Vapaa-ajan tyytyväisyyttä kysyttiin myös juuri ennen korona-aikaa, alkuvuonna 2020, kerätyissä Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen puhelinhaastatteluissa (ks. Salasuo, Tarvainen & Myllyniemi 2021). Vapaa-aikatutkimus toimii tässä kirjoituksessa verrokkina koronatiedonkeruille. Näistä kolmesta aineistosta syntyvä aikasarja kattaa siis ajanjakson tammi-helmikuusta 2020 touko-kesäkuuhun 2021.
Nuorten tyytyväisyys vapaa-aikaan
Nuorten vapaa-ajan tyytyväisyydessä oli nähtävissä selkeä lasku alkuvuoden 2020 ja syksyn 2020 välillä (Lahtinen & Salasuo 2020; ks. myös Salasuo, Tarvainen & Myllyniemi 2021). Tyytyväisyys vapaa-aikaan laski tänä aikana kouluarvosanasta 8,3 arvosanaan 7,9. Syksyn 2020 tutkimuksessa havaittu notkahdus näkyi myös alkukesästä 2021 kerätyssä aineistossa, jossa nuorten tyytyväisyys vapaa-aikaan oli kouluarvosanoin 7,8. Syksyn 2020 ja kevään 2021 tyytyväisyyden ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tammi-helmikuussa 2020 kerätyssä Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa nuorten tyytyväisyyttä vapaa-aikaan tiedusteltiin ilman aikamääreitä (Taulukko 1). Koronatiedonkeruun ensimmäisen kierroksen puhelinhaastatteluissa tyytyväisyyttä kysyttiin viimeisen kuuden kuukauden ajalta eli korona-ajan ensimmäiseltä puolelta vuodelta. Koronatiedonkeruun toisella kierroksella vapaa-ajan tyytyväisyyttä tiedusteltiin vuoden 2021 osalta, koska haluttiin tavoittaa kevään poikkeusolojen ja rajoitusten aikainen kokemus. Nämä erot on hyvä huomioida tuloksia luettaessa.
Nuorten vapaa-ajan tyytyväisyys oli molempien koronatiedonkeruiden aineistonkeruuhetkinä alhaisemmalla tasolla kuin ennen koronaa (Kuvio 1). Ennen koronaa 15–19-vuotiaden ryhmässä tyttöihin verrattuna pojat olivat tyytyväisempiä vapaa-aikaansa. Syksyllä 2020 15–19-vuotiaiden lisäksi myös 20–24-vuotiaat pojat olivat keskimäärin tyytyväisempiä vapaa-aikaansa kuin vastaavien ikäryhmien tytöt. Alkukesästä 2021 kaikissa kolmessa ikäryhmässä poikien tyytyväisyys oli korkeammalla tasolla kuin tyttöjen.
Nuoret olivat tyytyväisempiä vapaa-aikaansa ennen koronaa.
Ennen koronaa 12–14-vuotiaat tytöt olivat tyytyväisempiä vapaa-aikaansa kuin sitä vanhemmat tytöt. Korona-aikana molempina mittaushetkinä lisäksi 15–19-vuotiaat tytöt olivat tyytyväisempiä kuin vanhin ikäryhmä. Poikien osalta sekä ennen koronaa että koronatiedonkeruun ensimmäisellä kierroksella 12–14-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin kaksi vanhinta ryhmää. Sen sijaan koronatiedonkeruun toisella kierroksella myös 15–19-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin vanhin ikäryhmä. Vapaa-ajan tyytyväisyys onkin tyypillisesti korkeampi nuoremmissa ikäryhmissä ja laskee iän myötä (Salasuo & Tarvainen & Myllyniemi 2021, 121).
Harrastustoiminnan keskeytyminen
Alkukesän 2021 aineistonkeruussa nuorilta tiedusteltiin korona-ajan kokemuksia kysymyksellä ”Mitä seuraavista olet itse kokenut koronaan liittyen? Vastaa seuraaviin väitteisiin kyllä tai ei.” Yksi kysymyksistä koski harrastustoiminnan keskeytymistä. Tähän kysymykseen vastasi kaikkiaan 1016 nuorta. Heistä 59 prosenttia ilmoitti, että oma harrastus oli keskeytynyt koronan takia. Harrastaminen oli keskeytynyt hieman harvemmin 15–19-vuotiailla (54 %) kuin sitä nuoremmilla tai vanhemmilla (62 % molemmissa ikäryhmissä).
Nuorilta kysyttiin koronatiedonkeruun molemmilla kierroksilla, miten harrastustoiminnan keskeytyminen oli vaikuttanut omaan elämään. Kysymykseen vastattiin viisiportaisella asteikolla (1 = Erittäin kielteisesti…5 = Erittäin myönteisesti). Alkukesästä 2021 kaikkiaan 44,4 prosenttia haastatelluista koki, että harrastusten keskeyttämisellä oli kielteisiä vaikutuksia (arvot 1 ja 2). Näin vastanneiden osuus kasvoi hieman syksystä 2020, jolloin vastaava osuus oli 38,8 prosenttia.
Niistä nuorista, jotka kertoivat oman harrastuksensa keskeytyneen, koki 29,5 prosenttia vaikutuksen erittäin kielteiseksi (arvo 1) ja 39,7 prosenttia kielteiseksi (arvo 2). Näistä vastaajista 15,6 prosenttia raportoi harrastusten keskeytymisellä olleen myönteisistä vaikutuksia (arvot 4 ja 5).
Osa nuorista kommentoi harrastusten keskeytymistä avovastuksessa, jossa kysyttiin: ”Haluaisitko sanoa vielä korona-ajasta ja sen vaikutuksista elämääsi?” Harrastusten keskeytymistä kommentoineiden nuorten vastauksista välittyi harmitus ja turhautuminen, mutta kaikkiaan suhtautuminen oli varsin maltillista.
Mikä selittää tyytyväisyyttä vapaa-aikaan?
Selvitimme harrastustoiminnan keskeytymisen yhteyttä vapaa-ajan tyytyväisyyteen lineaarisen regressiomallin1 avulla. Tarkastelussa aineistona toimi touko-kesäkuussa 2021 kerätty koronatiedonkeruun toisen kierroksen aineisto.
Tulosten mukaan harrastustoiminnan keskeytyminen korona-aikana oli yhteydessä vähentyneeseen vapaa-ajan tyytyväisyyteen (mallissa yksi B = ‒0,26). (Taulukko 2). Yhteys säilyi senkin jälkeen, kun malliin vakioitiin vastaajan kokemus vapaa-ajan määrästä, sukupuoli, ikä, äidinkieli sekä vastaajan tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
Harrastustoiminnan keskeytyminen yhteydessä vapaa-ajan tyytyväisyyteen, mutta kokemus vapaa-ajan määrästä selittää tyytyväisyyttä voimakkaammin.
Harrastustoiminnan keskeytymisen lisäksi vastaajan kokemus vapaa-ajan määrästä oli yhteydessä vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Vapaa-aikansa liiaksi tai liian vähäiseksi kokevat arvioivat tyytyväisyytensä heikommaksi kuin vapaa-aikansa sopivaksi kokevat. Naissukupuoli ja korkeampi ikä olivat yhteydessä matalampaan vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseen sitä vastoin oli yhteydessä korkeampaan vapaa-ajan tyytyväisyyteen.
Johtopäätöksiä
Nuorten vapaa-ajan tyytyväisyys oli korona-aikana matalammalla tasolla kuin ennen koronaa. Korona-aikana kahden mittauspisteen välillä vapaa-ajan tyytyväisyydessä ei havaittu merkitsevää muutosta. Harrastustoiminta oli keskeytynyt jossain vaiheessa korona-aikaa kolmella viidestä nuoresta, hieman harvemmin 15–19-vuotiailla kuin sitä nuoremmilla tai vanhemmilla. Harrastustoiminnan keskeytymisen kielteiseksi kokeneiden osuus kasvoi hieman syksyn 2020 ja alkukesän 2021 välillä. Nuorista, joiden harrastus keskeytyi, kolme kymmenestä kertoi kokeneensa keskeytyksen erittäin kielteiseksi.
Harrastustoiminnan keskeytyminen koronan takia oli yhteydessä matalampaan vapaa-ajan tyytyväisyyteen noin neljänneskouluarvosanan verran. Harrastusten keskeytymistä voimakkaampi yhteys matalaan vapaa-ajan tyytyväisyyteen oli vastaajan kokemuksella liian vähäisestä tai liiallisesta vapaa-ajan määrästä.
Tuloksia tulkitessa on muistettava, että harrastustoiminnan keskeytymisestä kysyttiin ilman aikamääreitä, eli koko korona-ajan osalta. Vapaa-ajan tyytyväisyyttä sen sijaan tiedusteltiin vuoden 2021 osalta. Näistä rajoituksista huolimatta tuloksista voidaan päätellä, että harrastusten keskeytyminen korona-aikana heijastui jonkin verran nuorten vapaa-ajan tyytyväisyyteen.
Osa aineistomme nuorista oli kokenut harrastustoiminnan keskeytymisen vaikuttaneen omaan elämäänsä positiivisesti. Näiden nuorten kokemukset poikkeavat kansallisesta harrastamisen ”hyvän kertomuksesta”, jonka mukaan mikä tahansa harrastaminen tuottaa yksinomaan myönteisiä kokemuksia ja vaikutuksia sekä lisää hyvinvointia (Salasuo 2021). Tulkintamme mukaan harrastusten keskeytymisen myönteiseksi kokevien nuorten ääni ei ole kuulunut korona-ajan julkisessa keskustelussa, koska se on poikkiteloin mediakeskustelua hallitsevien poliittisten intressien kanssa.
Tämä kirjoitus tarjoaa uutta tietoa nuorten harrastamisesta korona-aikana käytävään keskusteluun ja tuo esiin nuorten kokemuksen. Kuten loppuvuodesta 2020 ensimmäisen koronatiedonkeruun tulosten raportoinnin yhteydessä esitimme (Lahtinen & Salasuo 2020), voi yleisellä tasolla nuorten kokemusta harrastusten keskeytymisestä ja sen vaikutusta vapaa-aikaan kuvata edelleen ”harmitukseksi”.
Kirjoittajat
Jenni Lahtinen
Tutkija
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
Kirjoittaja työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa tutkijana muun muassa koronaan, opinto- ja uraohjaukseen sekä sukupuolittuneisiin koulutuspolukuihin liittyvissä hankkeissa. Hän on myös tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Väitöskirjassaan Lahtinen tutkii ammatillista koulutusta ja ammattiin opiskelevia nuoria.
Mikko Salasuo
Vastaava tutkija
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi
Kirjoittaja on talous- ja sosiaalihistorian dosentti, joka on työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa vastaavana tutkijana. Salasuo vastaa muun muassa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen toteutuksesta ja on julkaissut paljon nuorison harrastamisesta ja vapaa-ajasta.
Toimitus: Sarianne Karikko, Tanja Konttinen & Katja Tiilikka.
Viitteet
[1] Selitettävä muuttuja mallissa oli vastaajan tyytyväisyys vapaa-aikaansa tänä vuonna (2021) kouluarvosana-asteikolla 4–10. Ensimmäisenä selittävänä muuttujana toimi tieto siitä, oliko vastaaja kokenut oman harrastustoimintansa keskeytymisen korona-aikana. Mallissa keskeytymisen kokeneita verrattiin niihin, jotka eivät olleet kokeneet keskeytymistä. Toisessa mallissa selittäviksi muuttujiksi lisättiin vastaajan kokemus vapaa-aikansa määrästä tänä vuonna (2021). Vapaa-ajan määrää oli voinut arvioida asteikolla liikaa, sopivasti, liian vähän. Muuttuja lisättiin malliin luokiteltuna niin, että vapaa-aikansa liialliseksi tai liian vähäiseksi kokevia verrattiin vapaa-aikansa sopivaksi kokeneisiin. Kolmannessa mallissa vakioitiin vastaajan sukupuoli (tytöt/pojat), ikä jatkuvana muuttujana (12–24), vastaajan äidinkieli luokiteltuna niin, että ruotsinkielisiä ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia verrattiin suomenkielisiin, sekä vastaajan tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa (asteikko 4–10).
Lähteet
Lahtinen, Jenni & Salasuo, Mikko (2020) ”Harrastusten keskeytyminen harmitti”. Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma64 (Viitattu 16.8.2021).
Moilanen, Kaisu & Muhonen, Teemu (2020) ”Kaupungit päättivät”, sanoo Vapaavuori – Lasten harrastustoimintaa avataan pääkaupunkiseudulla Husin vastustuksesta ja hallituksen linjauksesta huolimatta. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007766859.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 16.8.2021).
Salasuo, Mikko (2021) Edellinen Suomen malli. Neuvottelua lasten ja nuorten harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto, 17–28.
Salasuo, Mikko & Tarvainen, Kai & Myllyniemi, Sami (2021) Nuoriso harrastamassa kulttuuria, taidetta ja mediaa: Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tilasto-osio. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 31–137.
Suopuro, Micke (2021) Lasten ja nuorten harrastustoiminta on vapautumassa toukokuussa, Olympiakomiteassa petyttiin aikatauluun – urheilukatsomoihin voi päästä kesäkuussa. https://yle.fi/urheilu/3-11876231 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 16.8.2021).
Teiskonlahti, Kirsi (2021) Olympiakomitean toimitusjohtaja: ainakin 25 000 lasta on kadonnut urheiluharrastuksista jo nyt – on huolissaan ”sulkutilan” vaikutuksista lapsiin. https://yle.fi/urheilu/3-11809111 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 16.8.2021).
Vasankari, Tommi & Jussila, Anne-Mari & Husu, Pauliina & Tokola, Kari & Vähä-Ypyä, Henri & Kokko, Sami & Sievänen, Harri (2020) Lapset ja nuoret. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Teoksessa Marko Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 12–20.
Yle/STT (2020) Erikoistutkijaa häiritsee, että liikuntaväki on huutanut koronakriisin keskellä valtiota apuun – muistuttaa suuren määrän seuroja selvinneen ilman merkittäviä ongelmia. https://yle.fi/urheilu/3-11697130 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 16.8.2021).