Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimusrahoituksen A-klinikkasäätiön (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) johtamalle HANSKU (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-hankkeelle. Tutkimus toteutetaan A-klinikkasäätiön, Kuntoutussäätiön (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä vuosina 2024–2026. Tutkimuksessa selvitetään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten sosiaalisen kuntoutuksen tarpeita ja toteutumista hyvinvointialueilla.
Hankkeen lähtökohtana ovat aiemmat tutkimukset, jotka osoittavat, että nuorten sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä, tavoitteet ja palvelukriteerit sekä toteutukset vaihtelevat eri hyvinvointialueilla.
”Jos nuorella on taustallaan esimerkiksi kognitiivisia tai psyykkisiä haasteita, oppimisvaikeuksia, päihdeongelmia tai rikoshistoriaa, sosiaalinen kuntoutus voi olla hänen hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa kannalta ratkaisevaa. Nykyisten hajanaisten käytäntöjen ja palveluiden vaihtelevan saatavuuden vuoksi on riski, että nuori jää ilman tarvitsemaansa tukea, johon hänellä on lain mukaan oikeus, A-klinikkasäätiön tiimipäällikkö, HANSKU-hankkeen johtaja, dosentti Jouni Tourunen sanoo.
Hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyöllä lisää vaikuttavuutta nuorten tukipalveluihin
Hankkeessa selvitetään mitä hyvinvointialueiden ja päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusjärjestöjen välisellä yhteistyöllä voidaan saada aikaan nuorten hyväksi. Hankkeeseen etsitään yhteistyökumppaneiksi 3-5 hyvinvointialuetta.
”Hyvinvointialueilla jää usein tunnistamatta kolmannen sektorin osaaminen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden järjestämisessä. Järjestöjen asiantuntijoilla saattaa olla esimerkiksi läheisempi kosketuspinta nuorten arkeen, mistä on arvokasta apua palveluiden toteuttamisessa. Nuoret kokevat myös itse monesti julkiset palvelut vaikeammin lähestyttäviksi kuin järjestöjen toiminnan”, Tourunen kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteritietoa ja haastatellaan nuoria, hyvinvointialueiden sosiaalialan ammattilaisia ja järjestöjen työntekijöitä.
”Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, ja heidän osallisuutensa kuntoutuspalvelujen kehittämisessä on ensiarvoista. Sosiaalisen kuntoutuksen tehtävänä on tukea nuoren sosiaalista toimintakykyä ja elämänhallintaa kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää kuntoutuksen sovittamista yhteen myös muiden tukitoimien, kuten päihde- ja mielenterveyspalveluiden, kanssa.”
Nuorisotutkimusseura selvittää nuorten näkemyksiä
Nuorisotutkimusseuran osatutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin nuorten näkemyksiä ja kokemuksia sekä selvittää sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tukea haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Nuorten näkemysten selvittämiseen hyödynnetään haastattelujen lisäksi osallistuvaa havainnointia sekä uusia menetelmiä, kuten valokuvausta ja chat-keskustelujen analysointia.
“Palvelujärjestelmää kehitetään usein organisaatio- ja tavoitekeskeisesti. Nuoret eivät aina sovi näihin asiakasmuotteihin. Nuorten näkemykset niin mahdollisuuksista kuin kynnyksistä ja esteistäkin voivat antaa tärkeää tietoa sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseksi niin, että se vastaisi nykyistä paremmin myös haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeita” selvittää osahankkeen johtaja, dosentti Tuuli Pitkänen.
Kuva: Pixabay.
