Ryhmä kokoontuu perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat:
Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura
Mauri Uusilehto, Opetushallitus
Kansainvälisissä ERASMUS+/EU-hankkeissa tehdään yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja tutkimusta erilaisista teemoista. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa perspektiiviä tutkimusaiheisiin ja omaan työhön sekä lisää erilaisuuden ymmärtämistä. Työryhmän tarkoituksena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista sekä näkökulmia ja kokemuksia. Työryhmään on kutsuttu kansainvälisissä nuorisotutkimusta koskevissa hankkeissa toimineita ja toimivia kertomaan tutkimusyhteistyöstä, rahoituksesta ja kansainvälisen toiminnan arjesta ja erityiskysymyksistä. Työryhmä on suunnattu kaikille kansainvälisestä nuorisotutkimuksesta kiinnostuneille. Järjestäjänä Euroopan unionin osarahoittama CHAT-YOUTH -hanke (ERASMUS+ KA220-nuorisoala) www.youthresearch.fi (Visit an external site. The link opens in a new tab.)
14.11. klo 9.00–10.30
Nuoret tiedontuotannon subjekteiksi: esimerkkinä YouthWiki -tietokanta
Anu Gretschel, Nuorisotutkimusseura
Solja Kumpula, Nuorisotutkimusseura
Esityksen lähtökohtana on tarkastella tiedontuotannon prosesseja eri maiden nuorisopolitiikan tilaa kartoittavassa Erasmus+ rahoitettavassa YouthWiki -tietokannassa . Tarkastelu kohdistuu nuoriin tiedontuotannon subjekteina. Keskustelunavaus perustuu havaintoon siitä, että tietokannan sisältö ja sisällöntuotannon rakenteet tukevat rajallisesti nuorten tuottaman tai nuorten arvioiman tiedon näkyväksi tuomista, vaikka EU:n nuorisopoliittiset linjaukset pyrkivät edistämään nuorten osallistamista poliittisen päätöksenteon prosesseissa. Tavoitteena on pohtia, miten tietokannassa voidaan lisätä näkyvyyttä tiedolle, jonka syntyyn nuoret ovat osallistuneet tiedontuottajina, tulosten tulkitsijoina ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelijoina.
YouthWiki on online -tietokanta, jota ylläpitää Euroopan Unionin koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Nuorisotutkimusseura vastaa tietokannan päivittämisestä Suomen osalta, ks. https://national-policies.eacea.ec.europa.eu/youthwiki/chapters/finland/overview. Tietokanta tarkastelee 34 eurooppalaisen maan nuorisopolitiikan tilaa kymmenen temaattisen alueen näkökulmasta, jotka pohjautuvat EU:n nuorisostrategiaan. Avoimen tietokannan tavoitteena on tukea tietoon ja tutkimukseen pohjautuvaa päätöksentekoa EU-tasolla ja osallistuvissa maissa.
Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset
Inkluusio ja osallisuus kuuluvat Euroopan Unionin Nuorisostrategian 2019–2027 tavoitteita ohjaaviin periaatteisiin. Strategian yhtenä tavoitteena on nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. YouthWikin sisällöntuotantoa koskevissa ohjeistuksissa todetaan muun muassa, että jäsenmaita kannustetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistamiseen osana poliittista päätöksentekoa. Nuorten huomioiminen tiedontuottajina on nostettu esiin yksittäisissä alaluvuissa (mm. Exchanges between young people and policy-makers on global issues), mutta näkökulma ei tietokannan ohjeistuksessa ole ainakaan vielä läpileikkaavana teemana.
Suomen osiota kirjoittaessamme olemme pyrkineet tuomaan esille entistä enemmän nuorten tuottamaa tietoa. Tiedon validoinnista nuorten tuottamaksi tiedoksi, olemme kiinnittäneet huomiota tiedontuotantoprosessin ja sitä koskevan raportoinnin laatuun. Työskentelykysymyksinä nuorten tuottaman tiedon tunnistamisessa, nuorten subjektiuden tunnistamisessa ja varmistamisessa sekä omassa raportoinnissamme olemme käyttäneet seuraavia:
- Pystytäänkö todentamaan nuorten osallistuneen tiedontuotantoon subjekteina edes jossain tiedontuotannon vaiheessa?
- Onko tiedontuotanto toteutettu tutkimuseettisesti kestävästi?
- Tulokset: mitä asioita nuoret nostivat tiedontuotannossa esille?
- Millainen oli nuorten näkökulman vaikuttavuus: mitkä asiat menivät eteenpäin?
- Jos tiedossa: miten päättäjät suhtautuivat nuorten ajatuksiin?
Kuten esityksessä tuodaan käytännön esimerkkien kautta esille, pohjautuu nuorten subjektiuden arviointi tiedontuottajina Gretschelin (2002) nuorten osallisuutta käsitelleessä väitöskirjassaan esittämään työnjakokaavio mallinnukseen.”
Tutkimukseen osallistujien valikoituminen iän perusteella kansainvälisessä nuorisotutkimuksessa
Merja Kylmäkoski, Humak
Esitelmä perustuu pääosin Youth participation – A key to an inclusive society -hankkeessa tehtyihin havaintoihin. Hankkeessa tutkimusyhteistyötä tehtiin islantilaisten, italialaisten, ranskalaisten, saksalaisten ja turkkilaisten tutkijoiden kanssa. Esitelmää taustoitetaan myös muiden kansainvälisten hankkeiden kokemuksilla. Esitelmän keskiössä ovat maakohtaiset erot nuoreksi määriteltävien ikärajassa. Eri maiden tutkijoiden neuvottelut nuoren iän määritelmistä ovat keskeinen osa yhteisen ymmärryksen rakentamisesta siitä, keitä tutkitaan, kun tutkitaan nuoria. Ikään perustuvaa nuoren määritelmää voidaan luonnollisesti myös kritisoida, sillä samanikäisten nuorten kehitystasoissa voi olla huomattaviakin eroja. Maakohtaiset erot nuorten ikämääritelmässä kertovat myös kulttuurisista eroista. Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että täsmällinen, universaali nuoren ikämääritelmä ei ole mahdollinen. Tutkimuksessa ikä on kuitenkin selkeä, mitattava käsite, jonka perusteella tutkimuksen osallistujaryhmä voidaan määritellä yksiselitteisesti, ts. ikä on tutkimukseen osallistumiskriteeri. Nuoren ikämääritelmän erojen lisäksi esitelmässä käsitellään tutkittavien ikään liittyviä tutkimuseettisiä haasteita kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joissa on useampia maita mukana. Tutkijoiden kannalta tutkimusetiikassa erityisen tärkeää on kansallinen raja sille, minkä ikäisiltä nuorilta tutkittavilta on pyydettävä vanhempien suostumus tutkimukseen osallistumiseen ja minkä ikäiset nuoret missäkin maassa saavat päättää osallistumisestaan ilman vanhemmalta pyydettävää suostumusta. Tutkimuksen tekemisen näkökulmasta tutkimuseettinen ikä vanhemmalta pyydettävään suostumukseen on merkittävä tiedontuotantoon liittyvä tekijä. Erilaiset maakohtaiset käytänteet haastavat kansainvälisen vertailevan nuorisotutkimuksen tekemistä. Äärimmillään ne voivat olla este vertailevan kansainvälisen – tai edes kansallisen – tutkimuksen tekemiselle. Nuorempien ikäluokkien rajautuminen tutkimuksen ulkopuolelle taas johtaa heitä käsittelevän tiedontuotannon vähenemiseen tai jopa tiedonaukkoihin sekä nuorempien ikäluokkien oikeuteensa tulla tutkituiksi ja mahdollisuuteensa saada näkemyksensä otettu huomioon YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 12 mukaisesti.
Kansainvälisyys Erasmus+ kumppanuushankkeissa: Esimerkkinä CHAT-YOUTH
Siiri Soininvaara, Nuorisotutkimusseura
Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura
Esittelen CHAT-YOUTH -hanketta esimerkkinä nuorisotutkimuksen edistämisestä kansainvälisesti Erasmus+ osarahoituksella. Vuonna 2023 alkanut kumppanuushanke Nuorisotutkimusseuran, Gentin Yliopiston, Madridin Yliopiston ja Budapestin ELTE-yliopiston välillä on tuonut yhteen eurooppalaisia tutkijoita, mielenterveyspalveluita ja Child Helpline Internationalin kaltaisia kansainvälisiä organisaatioita. Tiiviissä esitelmässä avaan hankkeen toimintaa kansainvälistymisen perspektiivistä, mutta myös omasta näkökulmastani hankkeessa korkeakouluharjoittelijana aloittaneena nuorena.
CHAT-YOUTH Erasmus+ hankkeessa kartoitetaan ja tutkitaan nuorille suunnattuja digitaalisia keskustelupalveluita, niissä esille nousseita sisältöjä sekä verkkoauttamisen keinoja Euroopassa. Tämän tavoitteen edistämiseksi olemme esimerkiksi järjestäneet kolme symposiumia kolmessa maassa, joissa olemme päässeet oppimaan paikallisilta ja kansainvälisiltä erityisosaajilta. Madridissa, Helsingissä ja Gentissä pidettyjen tapaamisten lisäksi oleellinen osa hankkeen toimintaa on ollut sen järjestämät webinaarit ja verkkovälitteiset Community of Practice -keskustelutilaisuudet. Teamissa järjestetyt tapahtumat ovat matalan osallistumiskynnyksensä vuoksi hyvä alusta kansainvälisille kohtaamisille ja mahdollistavat tapahtumien järjestämisen myös suurille yleisöille.
Sekä kasvokkain tapahtuvat symposiumit että verkkovälitteiset kokoontumiset ovat sisältämiensä opettavaisten esitelmien ja puheenvuorojen lisäksi tarjonneet hiljaisempia oppeja maiden välisistä toimintaeroista ja laajasta kirjosta erilaisia ratkaisuja, joilla samoja nuorten hyvinvointiin liittyviä ongelmia on ratkaistu. Osallistujien antama palaute on ollut kiittävää ja merkittävä enemmistö palautetta antaneista kokee hyötyneensä hankkeen tapahtumista ja saaneensa niistä uusia ideoita. Hankkeen tapahtumien mahdollistamat keskustelut antavat perspektiiviä maiden välisiin kontekstieroihin nuorille suunnattujen keskustelupalveluiden järjestämisen käytännön tasolla.
CHAT-YOUTH-kumppanuushanke on tuottanut myös julkaisuja perustuen Euroopan laajuiseen yhteistyöhön, jota hankkeen ydin muodostuu. Yhteistyössä nuorten verkkovälitteisen auttamisen asiantuntijoiden kanssa on tuotettu raportteja, esitelmiä ja akateemisia julkaisuja nuorille suunnattujen digitaalisten keskustelupalveluiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Erasmus+ kumppanuushankkeena CHAT-YOUTH -hanke edistää monialaista eurooppalaista yhteistyötä.
14.11. klo 10.30–12.00
Ammatillinen koulutus ja nuorten työllistyminen Keniassa ja Suomessa. Yhteistyöhanke TAMKin, Kirkon ulkomaanavun Kenian toimiston sekä viiden ammatillisen oppilaitoksen kanssa Keniassa
Katariina Hakala, Tampereen ammattikorkeakoulu
KenVET – Youth Employment and TVET in Kenya -hanke on toteutettu 2024-25 Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan perustuvan koulutusprosessin ja siihen kiinnittyvän yhteisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin prosessin Kirkon ulkomaanavun Kenian toimiston sekä viiden Mount Kenyan alueen ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstön kanssa. Etenemisestä on neuvoteltu rahoitusta koordinoivan Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit (GIZ) -organisaation kanssa. Hanke kuuluu isompaan yhteistyökokonaisuuteen Kenian valtion ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeessa, joka on neuvoteltu Saksan valtion kestävän talouden kehitysyhteistyötavoitteen toteuttamiseksi 1/2023-12/2026. Rahoitus tulee Saksan valtiolta sekä Suomen Ulkoministeriöltä osana Suomen Kenian maaohjelmaa 2020-2024, jossa suomalaisen kehitysyhteistyön painoalueeksi on määitetelty ”Quality inclusive education”. TAMKin hanke käynnistyi kesällä 2024 vierailulla Keniassa ja lyhyellä kenttätutkimuksella viidessä oppilaitoksessa, joissa käynnistettiin 11 kehittämisryhmää toteuttamaan opetusteknologian, osaamisperustaisen ja yksilöllisten opintosuunnitelmien kehittämistä heidän omissa oppilaitoksissaan. Kehittämistöiden loppuraporttien äärellä pidettiin koulutusprosessin päättävä seminaari 23.9.2025, jossa rakennettiin myös tulevaisuuden yhteistyötä. GIZ järjestää rahoitettujen hankkeiden päätösseminaarin Nairobissa 6.-7.11.2025. Nuorisotutkimuspäivien esityksessä toivotaan keskustelua yhteistyömahdollisuuksista ja tulevaisuuden visioista.
Crossing Borders, Rewriting Selves Over Time: Belongingness, Identity, and Reintegration in Pakistani Students’ Short-Term Mobility Journeys
Zahra Rasool Mirza, Islamabad Model College for Girls F-7/4 Islamabad
Participating in an international short-term mobility program, such as the ERASMUS+ Cooperation Grants and the Global Undergraduate Exchange Program (Global UGRAD), is increasingly recognized as a significant milestone in a young person’s educational trajectory. These initiatives offer youth to observe, explore, and engage with developed societies, fostering intercultural learning and a sense of adaptability. However, more research studies have focused on the academic, social, and economic aspects of long-term mobility programs in Pakistan. This study is unique in that it gives detailed insights into the experiences of Pakistani short-term mobile students as they navigate challenges related to identity, multicultural encounters, and the development of emotional resilience in a short period of time.
This study has used qualitative research methods. In-depth interviews were conducted with 15 Pakistani students who have participated in the ERASMUS+ or Global UGRAD program and have spent at least 5 months in a host society. For this purpose, an interview guide was prepared. Purposive and snowball sampling techniques were adopted to collect data. This study primarily addresses the social dimensions of the participants.
The participants in this study have highlighted the importance of time in developing a deeper understanding of different cultural practices within a host society. The process of building social networks was not limited to fostering intercultural connections; it also involved strengthening weak ties as a strategic means of preserving their distinct cultural identities. Additionally, participants emphasized that the international short-term mobility programs significantly transformed their personalities and worldviews. However, the participants, especially females, highlighted that their transformed personalities have made reintegrating into their long-standing home communities more challenging, particularly in adhering to cultural norms that were once deeply valued. Exchange programs can have life-long impacts on students who participate in them.
Keywords: Youth, social networks, cultural encounters, time and space, reintegration