(keynotes will be held in Finnish)
Päivi Honkatukia
VTT Päivi Honkatukia on nuorisotutkimuksen professori Tampereen yliopistossa ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ammentaa nuorisotutkimuksen, feministisen ajattelun ja kriittisen kriminologian keskusteluista. Honkatukia työn keskiössä ovat olleet nuorten sukupuolistuneet kokemukset ja oikeudenmukaisuuden kysymykset, muun muassa väkivalta. Honkatukian tutkimuksellista työtä ohjaa vahva missio arvostaa nuorten tietoa moninaisuudessaan ja tehdä näkyväksi sen merkitystä niin tieteellisissä kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa.
Keskeistä Honkatukian lähestymistavassa on aikuiskeskeisten puhetapojen ja käytäntöjen kriittinen tarkastelu sekä vastajulkisuuksien rakentaminen tilanteissa, joissa nuorten kokemuksia, näkemyksiä ja tietämistä ohitetaan tai vähätellään. Honkatukia näkee nuorten tiedon ja toimijuuden keskeisenä voimavarana monikriisien ajassa. Hänen tavoitteenaan on kehittää käsitteellisiä ja metodologisia välineitä nuorten tiedon tunnistamiseen, arvostamiseen ja mukaan ottamisen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja muun muassa koulutusjärjestelmien, nuorisotyön ja hyvinvointipalvelujen rajapinnoilla. Honkatukia on johtanut useita tutkimushankkeita näillä alueilla. Hän on toiminut myös monissa tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä sekä muun muassa YOUNG – Nordic Journal of Youth Research -lehden päätoimittajana.
Noora Pyyry
FT Noora Pyyry toimii maantieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Hänen vastuualueenaan on maantieteen opettajankoulutus ja hän opettaa maantieteen kandi- ja maisteriohjelmissa esimerkiksi feministisen maantieteen ja nuorten maantieteen teemoista. Pyyry on myös nuorten ja oppimisen maantieteen dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Häntä kiinnostavat tiedon ja tietämisen politiikka sekä osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset koulutuksessa ja myös laajemmin. Hänen tutkimuksensa kärkenä on oppimisen tilallinen teoretisointi, joka haastaa yksilökeskeistä ja välineellistä suhtautumista koulutukseen. Pyyry lähestyy ajattelevaa subjektia siis maantieteellisestä näkökulmasta.
Nuorten hengailukäytäntöjä koskevan aikaisemman osallistavan tutkimuksensa inspiroimana Pyyry tarkastelee oppimista tapahtumana, joka ylittää ja purkaa ihmisyksilön rajat. Hän analysoi tutkimuksessaan niitä voimia, joiden kohtaamisissa osallistuminen, oppiminen ja arjen (mikro-)politiikka kehkeytyvät. Pyyry on tuonut kasvatustieteelliseen keskusteluun ajatuksen lumoutumisen pedagogiikasta. Lumoutumisella hän viittaa yllättävään ja radikaaliin tapahtumaan, joka pakottaa ihmisen kysymään, miksi maailma on sellainen kuin se on, ja miten se voisi olla toisenlainen. Lumoutuminen nyrjäyttää hetkellisesti paikoiltaan maailmaa rakentavat suhteet ja avaa näin tilaa politiikalle. Käytännössä lumoutuminen kytkeytyy sekä transformatiiviseen oppimiseen että nuorten mahdollisuuksiin asua mielekkäästi maailmassa, joka ei koskaan ole kokonaan heidän omansa. Näitä kysymyksiä Pyyry pohtii representaation ylittävän osallistavan tutkimuksen keinoin.