Friday Nov 14th at 10.30–12am (on-site)
Chair: Anton Schalin, Jyväskylän yliopisto
This workshop will focus on young people’s political participation and agency across different domains and themes. In the first presentation, Charles Emmanuel Ekpo from Arthus Jarvis University will discuss how young Nigerians’ protest signs from the 2023 #1MillionMarch4ObiDatti demonstration contrast the dominant local narrative of Nigerian youth as disengaged from politics. Instead, this study recognizes their deep understanding of Nigeria’s political dysfunctions and their visions for change. In the second presentation, Anu Gretschel from the Finnish Youth Research Society will outline results from an ongoing research project about young people’s role in Finnish municipal democracy. Their presentation considers whether the issues raised by young people are being addressed in municipal decision-making and whether municipalities have succeeded in implementing participatory democracy. Thirdly, Heikki Heinonen from Aalto University will discuss how socially engaged contemporary art can be used in upper secondary art education to address social and ecological justice issues. The study examines how such practices can strengthen students’ agency and bring activist perspectives into the school context. Lastly, Anton Schalin from Jyväskylä University will discuss how sociological research has addressed climate change and intergenerational dynamics in the wake of the Fridays For Future demonstrations. The findings reflect the climate protest era: most studies focused on intergenerational conflict, divergence, and activism, while solidarity and mutual learning between generations received comparatively little scholarly attention.
Friday Nov 14th at 10.30–12am
Signage as Political Text: The Rhetoric of Diagnosis and Reform on the Signage of Nigerian Youths’ #1MillionMarch4ObiDatti Demonstration
Charles Emmanuel Ekpo, Arthur Jarvis University
This article critically analyzes youths’ perceptions of Nigeria’s political dysfunctions and solutions through protest signage. It draws context and a corpus of 50 signage from the #1MillionMarch4ObiDatti demonstration – a youth-led campaign for Mr. Peter Obi of the Labour Party (LP) on the eve of the 2023 presidential election in Nigeria, to examine Nigerian youths’ discontent with contemporary Nigeria and their aspirations for a new Nigeria that reflects their ideals and ideological orientation. A content and thematic analysis of the findings reveal that, in contrast to the dominant narrative of Nigerian youths’ disinterest in politics, signage reflected the youths’ deep understanding of Nigeria’s political dysfunctions, and expressed their discontent and solutions to their subjective youth audience in a creative humorous, satirical, and metaphoric manner that expresses the language of contemporary Nigerian youth subculture. The paper concludes that, as a dominant demography, Nigerian youths are on the pathway to slowly realizing their agency and the power they wield if they mobilize as a unit for political change.
Mirror, Mirror on the Wall – What Do Municipal Meeting Minutes Reveal about the Position of Young People in Municipal Democracy?
Anu Gretschel, Finnish Youth Reserch Society
The ongoing research project Young Local Citizens and the State of Democracy: Towards Equality and Real Impact is investigating the role of young people in municipal democracy in five municipalities. Occasionally, the project crosses administrative boundaries into surrounding regions and well-being service counties. The three-year project began with an analysis of municipal meeting minutes. This will be followed by interviews and an action research section on creating opportunities for young people to influence decision-making processes. During this stage, young people will negotiate with municipal decision-makers and administrative representatives on how to enhance these opportunities. The research methodology also includes a follow-up period. The project aims to identify the position of young people from different backgrounds, as well as their role as partners in interaction with municipalities. It also aims to develop ethical guidelines for municipalities based on the experiences of young people. This presentation covers the role of young people in local democracy as set out in the documents. It also considers whether the issues raised by young people are being addressed. At a more theoretical level, have municipalities succeeded in implementing network-based information governance and participatory democracy?
Kerro, kerro kuvastin – mitä kertovat kuntien kokouspöytäkirjat nuorten asemasta kuntademokratiassa
Käynnissä olevassa tutkimushankkeessa Nuoret kuntalaisina ja demokratian tila: kohti yhdenvertaisuutta ja vaikuttamisen vaikuttavuutta tutkitaan nuorten roolia kuntademokratiassa viidessä kunnassa aika-ajoin hallintorajat ylittäen myös ympäröiviin maakuntiin ja hyvinvointialueille. Kolmivuotinen hanke on alkanut kuntien asiakirjoja kuten kokouspöytäkirjoja analysoimalla. Tätä vaihetta seuraa haastatteluja ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä koskeva toimintatutkimusosio, jossa nuoret neuvottelevat kuntapäätöksenteon – ja hallinnon edustajien kanssa, kuinka nuorten vaikuttamismahdollisuuksia voidaan kehittää. Tutkimukseen sisältyy myös seurantaosio. Tutkimus pyrkii tunnistamaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja positioissa olevien asemaa kuntien vuorovaikutuskumppaneina sekä jalostamaan kokemukset eettisiksi toimintaohjeiksi kunnille myös laajemmalti. Tämä työryhmäesitys analysoi asiakirja-aineiston esille tuomaa kuvaa nuorten roolista kuntavaikuttajina. Tarkoitus on tarkastella myös, onko nuorten esille nostamia asioita edistetty. Ja enemmän teoreettisella tasolla: Millä tavoin kunnat näyttävät onnistuvan verkostomaisesti tuotetun tietopohjan hallinnassa ja osallistuvassa demokratiassa?
Koulu aktivisteja kasvattamassa? Nykytaide nuorten toimijuutta tukemassa
Heikki Heinonen
Käynnissä oleva kuvataidekasvatuksen alan väitöstutkimukseni kysyy, miten nuorille tärkeitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä voidaan käsitellä kuvataiteen opetuksessa käyttämällä sosiaalisesti sitoutunutta nykytaidetta (SST) työskentelyn tekniikkana, mikä on prosessin oppimispotentiaali ja miten se voi vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta. Kerään tutkimusmateriaalin opettamallani lukion nykytaidekurssilla tutkija-opettajan roolissa osallistavana toimintatutkimuksena.
Polarisoituvassa yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin tarttuminen vaatii rohkeutta ja toisaalta uudenlaisia keinoja, joista taide on yksi. Tutkimukseni kutsuu nuoret aktiivisiksi, dialogisiksi toimijoiksi rakentamaan yhteyttä muihin ihmisiin SST:n kautta ja tarjoaa proaktiivisuutta vastalääkkeksi monikriisisen aikamme aiheuttamaan ahdistukseen. Tutkimukseni kannustaa nuoria luomaan muutosta itse valitsemassaan ympäristössään teoksilla, jotka voivat olla luonteeltaan hetkellisiä, mutta siitä huolimatta (tai juuri siksi) vaikuttavia. Vaikka tutkimukseni keskiössä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sitä ei ole mielekästä tai edes mahdollista tarkastella irrallaan ekologisista kysymyksistä, jolloin tutkimuksen laajaksi kehykseksi tulee ekososiaalinen oikeudenmukaisuus. Se huomioi ihmisten lisäksi myös muut eläimet ja muun luonnon.
Tutkimukseni tuo aktivismia kouluympäristöön, joka on täynnä erilaisia sääntöjä. Mitkä ovat opiskelijoiden toteuttaman nykytaiteen mahdollisuudet ja reunaehdot koulun usein varsin kontrolloidussa todellisuudessa? Koulun toteuttamaan kansalaiskasvatukseen kuuluu perustavanlaatuinen jännite. Se voi olla sopeuttavaa kasvatusta, joka pyrkii ylläpitämään ja vahvistamaan olemassa olevaa yhteiskuntajärjestystä kasvattamalla kuuliaisia kansalaisia. Toisaalta se voi olla kasvatusta, jonka päämääränä on kasvattaa itsenäisiä poliittisia toimijoita. Tutkimuksessani se on luonnollisesti jälkimmäistä, sillä tässä ajassa se näyttäytyy ainoana kestävänä vaihtoehtona.
Climate activism and intergenerational dynamics
Anton Schalin, Jyväskylän yliopisto
We live in an historical junction where the promise of modernity – that our children will live safer, longer, and more prosperous lives than us – is beginning to falter. Climate change affects people disproportionately regionally but also temporally, with future generations facing greater impacts. This temporal perspective highlights also the tensions that may develop between currently living generations. However, although older generations have significantly contributed to climate change while younger ones will face its most dire consequences, it is not clear how this may affect intergenerational relations.
The generational dimensions of climate change have gained unprecedented visibility since the emergence of the youth climate strike movement in 2018. This presentation outlines results from a scoping review, charting how scholarship published during the climate strike movement’s peak (2018 – early 2023) has conceptualized and analyzed intergenerational dynamics in the context of climate change. Findings reflect the climate protest era: most studies focused on intergenerational conflict, divergence, and activism, while solidarity and mutual learning between generations received comparatively little scholarly attention.