Yliopisto-opettaja Erica Åbergin ja akatemiatutkija Elina Westisen vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) perehdytään suomalaiseen ”gangsta rapiin” autenttisuuden näkökulmasta, joka on keskeinen käsite hiphop-kulttuurissa. Tutkijat analysoivat artikkelissaan neljää suomalaista ”gangsta rap” -videota ja niiden sanoituksia, joiden tekijät saivat huomattavaa huomiota suomalaisessa mediassa vuosina 2021–2022. Käydyssä mediakeskustelussa on luotu kuvaa edessä olevasta uudesta tilanteesta, jossa jengiväkivalta on tuotteistettu gangsta räpin kautta – tai tarkemmin sanottuna drill-vaikutteisen musiikin, josta media käyttää termiä gangsta rap.
Kulttuurista kriminologiaa ja hiphop-tutkimusta hyödyntävä Åbergin ja Westisen tutkimus kuitenkin osoittaa, että musiikki ja siihen liitetty rikollinen toiminta (tai sen performointi) sekä näihin liittyvät reaktiot ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin aiemmassa yhdysvaltalaisessa ja brittiläisessä tutkimuksessa on havaittu: sensaatiohakuista, yksinkertaista ja viranomaisnäkökulmaa painottavaa.
Suomi on kiinnostava tapaustutkimus gangsta rapin ja sen oletetun katujengiyhteyden tutkimisessa useasta eri näkökulmasta. Ensinnäkin Suomessa asuu moniin muihin maihin verrattuna suhteellisen pieni määrä maahanmuuttajia sekä mustia ja ruskeita ihmisiä. Toisekseen ilmiö on saanut Suomessa paljon huomiota mediassa. Kolmanneksi ilmiön mediahuomioon sekä ylipäätään sen vastaanottoon vaikuttaa myös naapurimaa Ruotsin tilanne, jonka jengiväkivallan eskaloitumisen on odotettu heijastuvan myös tänne.
Analyysin pohjalta aineistossa rakentuva rap-autenttisuus rakentuu erityisesti neljän visuaalis-tekstuaalisen elementin varaan: osallisuus ”todelliseen” rikollisuuteen, tietämys rap-pelin ”säännöistä”, lojaalius omaa lähialuetta ja lähipiiriä kohtaan ja sosiaalisen dominanssin osoittaminen.
Tutkijat haluavat korostaa, että autenttisuuden, rikollisuuden ja jengielämän välisten monimutkaisten yhteyksien tutkimiseen tarvitaan ”paikannettua”, katulukutaitoa vaativaa ymmärrystä, jonka puute saattaa leimata mielivaltaisesti tiettyjä ihmisryhmiä ja tiettyjä musiikkityylejä. Jatkotutkimusta räpin paikallisuuksista tarvitaan, jolloin kunkin kontekstin nuorisokulttuuriset erityispiirteet nousevat paremmin esille ja tulevat ymmärretyiksi.
Artikkelin tiedot
Åberg, E. & Westinen, E. (2025) “Prosecutors charge me, police watch after me” – The intertwining of authenticity, crime, and gang life in Finnish ‘gangsta rap’ music (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Crime, Media, Culture. https://doi.org/10.1177/17416590251344489 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
