Liikuntaharrastuksia liikkumisen sijaan

Kevään 2015 eduskuntavaalien alla nuorten liikunta nostettiin näyttävästi poliittiseen keskusteluun Urheilusanomien Liikuntapommi-kansikuvajutussa (Urheilusanomat 19.3.2015). Jutussa julistettiin, että huoli ”nuorten vähäisestä liikkumisesta ei kuulu vain urheiluväelle, vaan jokaiselle vanhemmalle ja veronmaksajalle”. Vaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen Ilta-Sanomat nosti reportaasin uudelleen esille: ”Tämä Urheilu­sanomien juttu vaikutti hallitusohjelmaan – lue kauhutarina lasten liikuntapommista tästä”. Miten väitetyn liikuntapommin vaikutus sitten näkyy hallitusohjelmassa?

Hallituksen linja nuorten liikuttamisen suhteen on tiivistetty yhteen lauseeseen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihankkeen alla: ”Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta1 valtakunnalliseksi.” (Valtioneuvosto 2015, 17.) Liikkuvan koulun perusideana on tuoda liikkuminen osaksi koulujen arkea. Myöhemmin, syyskuun alussa, kärkihankkeiden sisältöä avattiin hiukan tarkemmin kesän valmistelun jälkeen:

Kärkihanke tuo tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kattamaan kaikki perusopetuksen lapset ja nuoret. Lisäksi hanke ulotetaan kokeilujen avulla myös osaan lukioista ja ammatillista oppilaitoksista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.9.2015.)

Tavoitteena liikkeen lisääminen

Liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset on dokumentoitu hyvin tutkimuksissa (ks. esim. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008). Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksista (Lasten ja nuorten liikunnan asian­tuntijaryhmä 2008) nousee selkeästi esiin käsitys, jonka mukaan liikunnan hyvinvointivaikutusten kannalta olennaista on säännöllisesti arjessa läsnä oleva liikkuminen. Etenkin nuorena pitäisi liikkua jonkin verran joka päivä. Sekä hikiliikunta että muu fyysinen aktiivisuus ovat hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä.

Nuorten liikkuminen on tutkimusten mukaan selvästi suosituksia vähäisempää (Aira ym. 2013, Tammelin ym. 2013). Tutkimuksissa esitettyjen lukujen valossa ”liikutaan tunti päivässä” -tavoitteen saavuttaminen merkitsisi nuorten liikkumisen lisääntymistä lähemmäs suositusten tasoa. Tavoite ei ole erityisen epärealistisen tuntuinen, ja se on helppo muistaa ja hahmottaa.

Liikkuvan koulun interventioiden ja kehittämistoimien ulottaminen toiselle asteelle on hyvin perusteltua. Riittämättömästi liikkuvien nuorten osuus kasvaa täysi-ikäisyyttä lähestyttäessä, ja erityisesti ammatillisella toisella asteella liikkumattomien nuorten osuus on suuri (Husu ym. 2011). Näiden nuorten liikkumattomuuden taustalla on myös yhteisön ohjaamaa valintaa: “vähäiseksi jäävä liikunta saattaa olla nuoren kannalta hyvän ja mielekkään elämän toteuttamista, jota lapsuudenkodissa ja koulussa sisäistetyt makumieltymykset, asenteet sekä ajatus- ja suhtautumistavat ohjaavat” (Kauravaara 2013). Tätä tutkimuksen tuottamaa ymmärrystä on syytä hyödyntää, kun Liikkuvan koulun kokeiluja toisella asteella tehdään.

Liikettä vai liikuntaa?

Hallituksen hallitusohjelmaan kirjatuissa sanavalinnoissa näkyy sen sisäistäminen, että tunti liikettä ei tarkoita samaa asiaa kuin tunti urheilua tai tunti liikuntaa. Fyysisen aktiivisuuden ei tarvitse olla tarkoituksellista kuntoilua, vaan se voi yhtä hyvin tapahtua arjen tekemisen ohella (hyötyliikunta) tai toteutua jonkin muun viihteellisen toiminnan ohessa (esimerkiksi pelattaessa). Jotta huomio kiinnitettäisiin hyvinvointia lisäävään fyysiseen aktiivisuuteen ylipäätään, on syytä puhua liikkumisesta liikunnan tai urheilun sijaan. Tämä fyysisen aktiivisuuden moniulotteisuus on hallitusohjelmassa huomioitu.

Sama liikuttamisen politiikan sisäistäminen ei kuitenkaan näy kansanedustajien puheenvuoroissa eduskunnan täysistunnosta, jolloin käsittelyssä oli hallituksen vastaus opposition välikysymykseen koulutusleikkauksista.2 Puheenvuoroja hallitusohjelman liikkumistavoitteista käyttivät pääasiassa hallituspuolueiden kansanedustajat. Sanavalinnat paljastavat, että kansanedustajat enimmäkseen mieltävät “liikutaan tunti päivässä” -tavoitteen “tunti liikuntaa päivässä” -tavoitteeksi. Jopa liikunnasta vastaava opetus- ja kulttuuri­ministeri Sanni Grahn-Laasonen näyttää ajattelevan näin.

Tulemme tuomaan jokaisen peruskoululaisen päivään tunnin liikuntaa. Tunti liikuntaa päivässä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. (Grahn-Laasonen (kok.), 22.9.2015.)

Monessa puheenvuorossa korostuvat perinteiset koululiikunnan ja urheilun näkökulmat. Lähes kaikissa puheenvuoroissa painotetaan myös liikunnan välillisiä ja välittömiä hyötyjä, kuten vaikutuksia terveyteen, oppimistuloksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Edustajien esittämä keinovalikoima jää kuitenkin varsin kapeaksi ja perinteiseksi. Heiltä jää huomaamatta, että liikkumisesta saatavat hyödyt voivat toteutua muutenkin kuin “aktiiviurheilun” tai “liikunnan harrastamisen pariin” pääsyn kautta.

Kun on näin iäkkääksi jo elänyt, niin voin sieltä vanhasta ottaa pienen esimerkin taas. Joskus, kun valmistuin sairaanhoito-opistosta, niin muistan, että meillä oli silloin liikuntaa, siis se kuului opinto-ohjelmaan, juoksimme jopa Cooperin testin. (Ritva Elomaa (ps.), 22.9.2015.)

Liikkuva koulu tarkoittaa paljon muutakin kuin yhden tavallisen koululiikuntatunnin lisäämistä joka päivään. (Hannakaisa Heikkinen (kesk.), 22.9.2015.)

Kuten jo edellisistä puheenvuoroista voi huomata, osa edustajista vaikuttaa mieltävän hallitusohjelman tavoitteen niin, että hallitus aikoo lisätä liikuntatuntien määrää perusopetuksen tuntikehyksessä, muiden toimenpiteiden ohella. Hallitus ei kuitenkaan ole missään ilmaissut suunnittelevansa liikuntatuntien lisäystä opetussuunnitelmaan, eikä se välttämättä olisi liikkuvan elämäntavan syntymisen kannalta perusteltua.

Koulutuspoliittinen keskustelu on keskittynyt liikuntaan, kädentaitoihin, uskonnon tuntimäärään, kaunokirjoitukseen. Jos meidän taloutemme perustuisi jääkiekkoilijoiden vientiin, hallituksen linjan voisi jotenkin ymmärtää. (Jyrki Kasvi (vihr.), 22.9.2015.)

Koululiikuntaa on lisättävä. Esimerkiksi niillä Keski-Suomen alueilla, jotka eivät ole ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, ruotsin kieli joutaa pois ja sen tilalle liikuntaa, koska siitä on hyötyä myös tulevaisuudessa. (Teuvo Hakkarainen (ps.), 22.9.2015.)

Toisaalta yksittäiset edustajat ilmaisevat tuntevansa hyvin myös Liikkuvan koulun varsinaisen ytimen, liikkeen lisäämisen koulupäivän sisälle. Jotkut edustajat vaikuttavat sisäistäneen liikkumiseen vaikuttavia sosiaalisia taustatekijöitä ja elämäntavallisia eroavaisuuksia.

Minulla on täällä eduskunnassa tällä viikolla yhdeksäsluokkalainen tet-harjoittelija, joka kertoi toiminnallisesta opetuksesta hyvän esimerkin: Äidinkielentunnilla oli opetettu alistuskonjunktioita niin sanotulla pilkkukaratella. Pilkkukaratessa kullekin pilkkua vaativalle konjunktiolle oli oma liikkeensä, esimerkiksi syvä kyykky, joka piti tehdä aina opettajan sanottua jonkin alistuskonjunktion. Tällainen kinesteettinen oppiminen parantaa oppilaiden keskittymiskykyä ja tekee oppimisesta hauskempaa. Liikkuvan koulun metodeja voisi ottaa käyttöön myös työpaikoilla. Siihen sisältyy istumisen välttämistä esimerkiksi lisäämällä taukoja ja lyhyttä taukoliikuntaa. Tavallista luokassa tapahtuvaa opetusta voi korvata myös vaikkapa lähtemällä opettajan johdolla ulos kävelylle. […] Liikkumaan pitää kannustaa myös oppituntien ulkopuolella. (Puhe­mies koputtaa) Kouluissa on saatu aikaan hyviä tuloksia järjestämällä välitunneille ohjattua liikuntaa. (Heikkinen (kesk.), 22.9.2015.)

Pidän myös erittäin tärkeänä, että Liikkuva koulu -hanke, jonka ideana on harrastaa tunti liikuntaa koulupäivässä, laajennetaan hyvien kokemusten perusteella valtakunnalliseksi. […] Liikkumiseen rohkaisevalla elämäntyylillä saamme kouluissa tavoitettua liikunnan harrastamisen pariin myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät ole saaneet kodeissaan mallia tai kannustusta päivittäiseen liikkumiseen. (Hanna Kosonen (kesk.), 22.9.2015.)

Tässä viimeisessä lainatussa puheenvuorossa, kuten lähes kaikissa muissakin, tavoitteena on nuorten saattaminen liikunnan harrastamiseen pariin. Kansanedustajien puheenvuoroissa liikkuminen nähdään muusta tekemisestä ja olemisesta irrallisena toimintana, jonka tarkoituksena on liikunta. Tämä osoittaa, että kaikista kehuista huolimatta Liikkuvan koulun ydinajatusta ei ole vielä täysin sisäistetty.

Painopisteen muutos ja muutoksen jarrut

Hallituksen liikuntapoliittinen tavoitteenasettelu on lyhytsanainen, ja käytännön toteuttamiseen liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä. Erityisesti resursoinnin suhde koulutus- ja nuorisosektorilla tehtäviin leikkauksiin voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Mielestämme vähenevien resurssien ongelma olisi liikkumisen edistämiseksi ylitettävissä, mikäli arjen muutostyötä tehtäisiin tehokkaasti yli hallintorajojen. Tämä vaatii yhteisesti sisäistettyjä tavoitteita.

Painopisteen siirtäminen urheilusta liikkumiseen on aikamme keskeinen liikunta- ja hyvinvointipoliittinen kysymys. Hallinto on ainakin valtioneuvoston tasolla osoittanut merkkejä liikkumisen merkityksen lisääntyneestä ymmärtämisestä. Tästä huolimatta liikuntapolitiikan perimmäiset tavoitteet ymmärretään yhä eri tavalla päättäjien keskuudessa. Resurssien jaossa ja työryhmien kokoonpanossa urheilupuolueen valta ja edustus näkyvät selvästi.

Tämän muuttamiseksi yhä useamman päättäjän on vastattava – ironista kyllä – Urheilusanomien taistelukutsuun: nuorten liikkumisen lisääminen ei kuulu vain urheiluväelle.

Viitteet

1   “Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin.” http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

2   Kirjoituksessa hyödynnetään keskustelupöytäkirjoja täysistunnosta 22.9.2015.

Lähteet

Aira, Tuula, Kannas, Lasse, Tynjälä, Jorma & Kokko, Sami (2013) Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistolla 1986–2010. Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41670/978-951-39-5261-7.pdf?sequence=1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Eduskunta (2015) Pöytäkirjan asiakohta PTK 37 2015 vp. Täysistunto 22.9.2015. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2015+3.aspx (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Husu, Pauliina, Paronen, Olavi, Suni, Jaana & Vasankari, Tommi (2011) Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf?lang=f (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)i

Kauravaara, Kati (2013) Vähäinen liikunta nuoren miehen mielekkäänä valintana. Teoksessa Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 20–24. http://nuorisotutkimus.fi/julkaisuja/liikuntapamfletti2013.pdf

Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä (2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Liikkuva koulu (2015) http://www.liikkuvakoulu.fi/liikkuva-koulu. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Luettu 8.10.2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015) Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta. Tiedote 4.9.2015. http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/09/osaaminen_koulutus.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Tammelin, Tuija, Laine, Kaarlo, Turpeinen, Salla (toim.) (2013) Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. http://www.liikkuvakoulu.fi/filebank/473-Oppilaiden-fyysinen-aktiivisuus_web.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Valtioneuvosto (2015) Ratkaisujen Suomi: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. Hallituksen julkaisuja 10/2015. http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Kirjoittajat

Veli Liikanen

FM, tutkija, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Liikanen toimii myös politiikassa vihreiden puoluehallituksen jäsenenä, valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. 

Anni Rannikko

YTM, tutkija, yhteiskuntatieteiden laitos

Itä-Suomen yliopisto

Rannikon tutkimusteemoja ovat nuorisokulttuurinen liikunta ja nuorten alakulttuurien sisäänpääsyesteet.