Viite: HE 177/2026 vp
Nuorisotutkimusseura kiittää mahdollisuudesta lausua eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle opintoetuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen mukaisessa uudessa opintoetuuslaissa säädettäisiin opintojen aikana myönnettävän opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen sekä opintolainansaajalle myönnettävän korkoavustuksen sekä opintolainahyvityksen saamisen edellytyksistä. Oppivelvollisuuslaista kumottaisiin nykyiset oppivelvollisia koskevat majoitus- ja matkakorvausta koskevat säännökset ja lisättäisiin vastaavat säännökset opintoetuuslakiin ja koulumatkatukilakiin.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa sekä vuosia 2026–2029 ja 2027–2030 koskevissa julkisen talouden suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin opintotuen uudistamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu, turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa. Uudistuksella vahvistettaisiin myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa, vähennettäisiin alaikäisten velkaantumista ja turvattaisiin perheellisten opiskelijoiden asemaa.
Nuorisotutkimusseura on antanut esitysluonnoksesta lausunnon, samoin kuin moni muu toimija. Nyt käsillä olevassa lopullisessa esityksessä keskeiset politiikkalinjaukset ovat säilyneet pääosin ennallaan, mutta lausuntokierroksen ja lainsäädännön arviointineuvoston palautteen perusteella esitystä on täydennetty, täsmennetty ja vaikutusarvioita laajennettu. Varsinaisessa sääntelyssä merkittävimmät sisällölliset tarkennukset näyttävät liittyvän oppivelvollisten asumislisään ja koulumatkatukeen sekä opintolainan eräännyttämismenettelyihin.
Nuorisotutkimusseura toteaa, että esityksen tavoitteet täysipäiväisen opiskelun ja toimeentulon turvaamiseksi ovat kannatettavia. Lakiehdotus ei kuitenkaan ole tätä ajatellen riittävä eikä välttämättä oikean suuntainen. Nuorten opiskelumahdollisuuksia ja -kykyä määrittää yhä vahvemmin taloudellinen tilanne. Kaikkien nuorten opintopolut eivät ole yksiviivaisia, vaan yhä useammin epälineaarisia, johon vaikuttavat mm. työssäkäynti, mielenterveyshaasteet ja ammattialan valinnan vaikeudet sekä yhteiskunnan tila kuten harjoittelu- ja työmahdollisuudet. Nykyistä vahvempaa perusturvaa tarvitaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleville nuorille.
Nuorisotutkimusseura kiinnittää erityistä huomiota kahteen näkökulmaan:
Opintojen suorittamisen tavoiteaikoja on tarkasteltava kriittisesti
Opintojen suorittamisen tavoiteaikoja on tarkasteltava kriittisesti ja tutkimusperusteisesti, sillä niillä on myös kielteisiä vaikutuksia. Nuoruus ei ole pelkkä siirtymävaihe, vaan itsessään merkittävä elämänjakso, johon liittyy keskeisiä muutoksia ihmissuhteissa, perheellistymisessä ja oman paikan löytämisessä yhteiskunnassa sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuspohjan laajentamiseen kansainvälisestikin. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa monet nuoret kokevat merkittäviä paineita, mikä heikentää hyvinvointia (Nuorisobarometri 2025).
Nuorten aikuisten oppiminen, kokeilu ja laaja-alainen osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä yhteiskunnan uudistumisen ja innovaatioiden kannalta. Tulevaisuuden työelämä, erityisesti tekoälyn kehittyessä, korostaa yhä enemmän monialaista osaamista ja kykyä yhdistellä erilaisia opintoja. Luovan ajattelun tukeminen edellyttää riittävää taloudellista turvallisuutta, kohtuullista kuormitusta sekä joustavia ja monipuolisia opintopolkuja, mukaan lukien kansainvälisten opintojen mahdollisuudet.
On perusteltua kysyä, onko tarkoituksenmukaista nopeuttaa valmistumista, jos seurauksena on samankaltaisia osaamisprofiileja tilanteessa, jossa nuorten työttömyys on korkeaa.
Kannustimia tarkasteltaessa on huomioitava niiden kääntöpuoli: tavoiteajasta epäonnistumisesta seuraa usein pitkäaikainen ja merkittävä taloudellinen rangaistus, sanktio, mikä todennäköisesti lisää myös opintojen keskeyttämisen riskiä. Opintojen viivästymisen taustalla voi olla monia yksilöön, läheisiin tai yhteiskunnallisiin olosuhteisiin liittyviä ja usein kasautuvia tekijöitä. Sanktion vaikutukset ovat sekä taloudellisia että henkisiä, minkä vuoksi niitä ei tulisi kiristää, vaan pikemminkin porrastaa ja kohtuullistaa. Sanktion mahdollisuus voi vähentää myös kiinnostusta lainan ottamiseen, mikä voi vaikuttaa sekä taloudellisten huolten että koettujen paineiden määrää.
Opiskelijoiden toimeentulo on turvattava ensisijaisesti tukijärjestelmällä, joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ilman pakkoa velkaantua
Kuten esityksessä todetaan, nykyjärjestelmä on vahvasti lainapainotteinen: ilman opintolainaa opintotuki ei riitä kattamaan viitebudjetin mukaista minimitoimeentuloa. Lainapainotteinen malli siirtää koulutuksen rahoitusvastuuta liiaksi opiskelijalle ja lisää epävarmuutta. Opintolainaa käytetään usein välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen ja ruokaan, ja sitä tarvitsevat erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat opiskelijat.
Opiskelijat ovat käytännössä ainoa väestöryhmä, jonka oletetaan rahoittavan välttämätöntä toimeentuloaan velkarahalla. Nuorisotutkimusseura pitää tärkeänä, että opiskelijoiden toimeentulo turvataan ensisijaisesti tukijärjestelmällä niin, että täysipäiväinen opiskelu on mahdollista ilman pakkoa velkaantua. Lainapainotteisuus lisää taloudellista stressiä ja heikentää yhdenvertaisuutta. Opintolainan tulisi tukimuotona täydentää opiskelijan toimeentuloa, eikä olla toimeentulon edellytys.
Uudistuksessa tuleekin varmistaa, että opintorahan ja asumisen tuen taso on riittävä ilman velkaantumispakkoa, ja että järjestelmä huomioi opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Opintotuen asumislisän taso sekä sen sitomattomuus indeksiin heikentävät opiskelijoiden toimeentuloa ja lisäävät järjestelmän pirstaleisuutta. Asumislisän sitominen indeksiin olisi yksi kestävä tapa korjata tilannetta.
Tutkintokohtaisia tukikuukausia on nykytilanteessa liian vähän. Asumistuen muutosten jälkeen tukikuukausien määrää ei ole palautettu vastaavasti, mikä heikentää opintotuen kykyä turvata toimeentulo koko opintojen ajan ja voi vaikeuttaa valmistumista tavoiteajassa. Tuki ei kata kaikkia kuukausia, mikä lisää painetta käyttää tukikuukausia myös kesällä varsinkin, kun kesätöitä ei ole.
Tuen riittämättömyys voi lisätä ansiotyön tarvetta opintojen ohella, hidastaa opintojen etenemistä ja kasvattaa keskeyttämisriskiä. Aikoina, jolloin töitä ei ole saatavissa, monet opiskelijat joutuvat taloudellisesti kohtuuttomaan tilanteeseen lainapainotteisuuden takia myös valmistumisen jälkeen.
Perheiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon ne voivat tukea opiskelijoiden toimeentuloa ja auttaa myös valmistumisen jälkeen, jos nuori ei heti työllistykään. Lainapainotteisuuden lisääminen kasvattaa riskiä, että taloudelliset paineet ja suoritusvaatimukset kasautuvat erityisesti niille, joilla lähtökohdat ovat heikommat. Tämä lisää todennäköisyyttä opintojen viivästymiseen, mikä puolestaan voi johtaa taloudellisiin sanktioihin ja syventää ongelmia entisestään. Nuorten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, jos järjestelmä kohdentaa riskejä erityisesti niille, joilla ei ole perheen taloudellista tukea.
Alan vaihtamiseen ei tulisi lisätä taloudellista tai henkistä painetta, sillä se on monille perusteltu ja tarpeellinen ratkaisu. Velkaantuminen muodostuu merkittäväksi riskiksi erityisesti alanvaihtotilanteissa. Samalla tavoiteajassa valmistuminen vaikeutuu, jolloin opintolainahyvityksen menettäminen voi muodostua kohtuuttomaksi taloudelliseksi sanktioksi.
Syksyllä 2027 voimaan tuleva ”yhden opiskeluoikeuden sääntö” pakottaa opiskelijan keskeyttämään aiemmat saman ja alemman tasoiset opinnot, jos ottaa vastaan uuden opiskelupaikan. Sääntö voi olla kohtuuton taloudellisilta seurauksiltaan eikä sovi yhteen tässä lakiehdotuksessa esitettyjen ehdotusten kanssa. Lakiehdotuksen vaikutukset olisi olennaista vielä erikseen arvioida yhden opiskeluoikeuden säännön toteutumisen yhteydessä. Alan vaihtamisesta ei tule rangaista. Voidaan kysyä, onko oikein, jos esimerkiksi melkein valmis kandidaatti pääsee haluamalleen alalle, mutta koska ei saa viimeistellä tutkintoa valmiiksi, menettää aiemmat lähes valmiit kandiopinnot sekä siihen käytetyt opintotukikuukaudet, mahdollisuuden kannusterahaan ja kaikki nostetut lainat jäävät maksettavaksi.
Erityinen ongelma on opintoalan vaihtamisen vaikeus sekä siihen liittyvä keskustelu toisen tutkinnon maksullisuudesta, jotka voivat muodostaa opiskelijoille pelotteita.
Lopuksi Nuorisotutkimusseura toteaa, että uudistuksen vaikutuksia on syytä arvioida lisää ja seurata tarkkaan tulevaisuudessa. Opinto- ja asumistukeen on tehty viime vuosina merkittäviä muutoksia, ja kokemusta on kertynyt myös opintojen tavoiteaikaan sidotuista kannustimista ja sanktioista. Niin aiempien kuin nyt esitettävien uudistusten yhteisvaikutuksia tulee myös arvioida huolellisesti ja tutkimusperusteisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Helsingissä, 29.9.2026
Eila Kauppinen
Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja
Tuuli Pitkänen
Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö
Lähde
Happonen, K. & Kiilakoski, T. (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 78, Helsinki: Valtion Nuorisoneuvosto, julkaisuja 251, Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö.
