Suomessa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen, eli segregaatio, on poikkeuksellisen voimakasta. Naiset ja miehet kouluttautuvat hyvin pitkälti eri aloille ja myös työskentelevät eri tehtävissä. Segregaatio näkyy vahvimmin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on naisia, kun taas tekniikan ja luonnontieteiden alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on miehiä. Vaikka osa nuorista tekee pitkäjänteisiä koulutusvalintoja tähdäten juuri tiettyyn ammattiin, moni miettii seuraavaa opiskelupaikkaansa melko pikaisten ja pinnallistenkin vaikutelmien perusteella.
Tänään julkaistu Nuorisotutkimusverkoston sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttama Purkutalkoot-tutkimushankkeen loppuraportti osoittaa, että nuoret etsivät koulutusvalintatilanteessa ’omaa juttuaan’ pohtien eri alojen työntö- ja vetotekijöitä, kuten mielikuvia tulevan ammatin työtehtävien sisällöistä ja välimatkoja kodin ja oppilaitoksen välillä. Vaikka tutkimukseen osallistuneet nuoret puhuvat itsestään itsenäisiä koulutusvalintoja tekevinä yksilöinä, vaikuttavat työntö- ja vetotekijöiden pohdintaan erilaiset sosiaaliset tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden nuorelle tärkeiden ihmisten vaikutukset, kuten sukulaisten ammatit ja sukulaisilta saatu kannustus. Myös paikalliset tekijät, kuten koulun oppilaanohjaus ja oman asuinalueen koulutusvaihtoehdot raamittavat nuorten koulutusvalintoja.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutuspoliittisessa suunnittelussa ja koulutuksen käytännön toteutuksessa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin kunkin nuoren elämäntilanteen kokonaisuus, jossa koulutusvalintoja tehdään. Tämä on myös sukupuolittuneiden koulutusvalintojen purkamisen edellytys.
Segregaation purkamiseen tarvitaan toimia useilla eri sektoreilla
Segregaation purkaminen on tärkeää, sillä voimakas segregaatio kaventaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia, jolloin yhteiskunnassa hukataan paljon osaamispotentiaalia ja resursseja. Segregaatio myös jäykistää työmarkkinoita, sekä pitää osaltaan yllä miesten ja naisten palkkaeroja.
Tutkimusraportista ilmenee myös, että nuoret kohtaavat opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista. On tärkeää, ettei vastuuta segregaation purkautumisesta sälytetä yksistään nuorten harteille kannustamalla heitä valitsemaan “paremmin”, vaan huomio tulee ensisijaisesti kiinnittää niihin sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin, joiden vuoksi osa aloista saattaa näyttää hyvinkin luotaantyöntäviltä.
Hankkeen tulokset puoltavat sukupuolittuneiden urapolkujen murtamiseksi valtakunnallisesti koordinoituja toimia, kuten yhteistyötä elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä. Lisäksi tutkimus ehdottaa oppilaan ohjauksen koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä sukupuolitietoisempaan suuntaan. Nuorten valintojen mahdollisuushorisontteja voitaisiin avartaa hyödyntämällä TET-jaksoja nykyistä aktiivisemmin eri ammatteihin tutustumisessa sekä tukemalla nuorten monipuolista ja sukupuolistereotypioista vapaata vapaa-ajan toimintaa. Tutkimus painottaa myös median merkitystä ammattikäsitysten monipuolistamisessa.
Purkutalkoot on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan valtioneuvoston kanslian sivuilla: ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä : Purkutalkoot-hankkeen loppuraportti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lisätietoja
Tommi Hoikkala
Tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusseura
tommi.hoikkala@nuorisotutkimus.fi
Jenni Lahtinen
Tutkija, Nuorisotutkimusseura
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
Sinikka Aapola-Kari
Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura
sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi
Hankkeessa kirjoitetut policy briefit ja visuaaliset tuotokset löytyvät Purkutalkoot-hankkeen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sivuilta.