Kehäradan valmistuminen on lisännyt nuorten liikkumis- ja kokoontumismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa nuorisokulttuuria määrittäviin paikallisiin ja maantieteellisiin ehtoihin. Liikkumisen helpottuminen tarkoittaa pieneneviä etäisyyksiä ja uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Nuorisokulttuurinen maantiede asettaa näin ollen myös nuorisotyölle kulttuuriset, sosiaaliset ja maantieteelliset ehdot, joiden puitteissa se toimii. Lisääntyvät liikennemahdollisuudet yhtäältä helpottavat pääsyä joihinkin nuorisokulttuurisesti kiinnostaviin julkisiin tiloihin, ja toisaalta tarkoittavat sitä, että liikennevälineistä itsestään muodostuu nuorten tiloja.
Raidenuorisotyö työmuotona pyrkii vastaamaan nuorisotyön muuttuneisiin ehtoihin ja viemään nuorisotyön sinne, missä nuoret ovat: pääkaupunkiseudun juniin ja radanvarrelle sijoittuviin kohtaamispaikkoihin. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin työmuotoa uudenlaisessa nuorisokulttuurisessa maisemassa ja arvioitiin menetelmien nuorisotyöllisiä vaikutuksia niin nuorten kuin kanssamatkustajien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Mitä hyötyjä (mm. positiivisten kohtaamisen hyödyt raidenuorisotyössä, erilaisten toimintojen pariin ohjatut nuoret, vaikutus turvallisuuteen, taloudelliset vaikutukset) raidenuorisotyöllä saavutetaan? Millaisia nuoria raidenuorisotyössä kohdataan ja millaisten vaikuttimien pohjalta nuoret hakeutuvat näihin paikkoihin? Millä tavoin kehäradan myötä lisääntyneet liikkumismahdollisuudet vaikuttavat Vantaan nuorisokulttuuriseen maisemaan? Miten muutos vaikuttaa nuorisotyön kulttuurisiin, sosiaalisiin ja maantieteellisiin ehtoihin?
Hankkeen johtajana toimi FT Tomi Kiilakoski ja hankkeen tutkijana VTM Karla Malm. Hankkeessa hyödynnettiin monipaikkaiseen etnografiaan perustuvia laadullisia menetelmiä.
Hankkeen julkaisut
- Aloitusvuosi:
- 2017
- Lopetusvuosi:
- 2018