Miltä nuorisoalan tulevaisuus näyttää eurooppalaisessa kontekstissa? Entä mitä me Suomessa voisimme tehdä kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi? Näitä kysymyksiä pohdimme nuorisoalan toimijoiden kansainvälisessä verkostotapaamisessa, joka järjestettiin Budapestissa 30.5–1.6.2023. Visible Value: Growing youth work in Europe (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)–symposiumin järjestäjätahona toimi Youth Partnership (YP) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja tapahtuman keskeisimpänä tavoitteena oli löytää yhteisiä ratkaisuja nuorisoalan vahvistamiseksi Euroopassa.
YP kehittää tietoperustaista nuorisotyötä Euroopassa ja toimii Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden eri instituutioiden sekä Euroopan neuvoston kanssa tiiviissä yhteistyössä. YP on perustamisvuodestaan 1998 lähtien pyrkinyt vahvistamaan nuorisotyön asemaa jäsenmaissa sekä vaikuttamaan positiivisesti nuorten osallistumis- ja vaikuttamisaktiivisuuteen sekä sosiaaliseen inkluusioon. YP:n tavoitteena on toimintavuosina 2022–2023 vahvistaa European Youth Work Agendan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)toimeenpanoa käytännössä fasilitoimalla alan toimijoiden välistä keskustelua, tukemalla työtä nuorisoalan vahvistamiseksi ja tunnustamiseksi sekä tukemalla EU:n ja Euroopan neuvoston työtä nuorisotyön kehittämiseksi. Suomessa agendan toimeenpanoa koordinoi Opetushallitus.
Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia oppia uutta, vaihtaa ajatuksia sekä vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin.
YP:n konkreettisia tavoitteita ohjaa ja tukee agendan tavoitteiden lisäksi Euroopan neuvoston suositus nuorisotyön ja nuorisoalan strategiaksi 2030 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)sekä EU:n nuorisostrategia 2019–2027 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Yhteistyöllä on siis laaja rakenteellinen kehys ja sen toimintaa ohjaavat monet strategiset päätökset sekä alan keskeisimmät asiakirjat.
Tulevaisuuden vientivalttimme voisi olla nuorisotyöllinen osaaminen, mikäli takaamme myös meillä Suomessa alan toimijoille riittävästi resursseja sekä tilaa ja mahdollisuuksia tukea nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.
Symposiumin tavoitteena oli tarjota nuorisoalalla toimivalle yhteisölle (Community of Practice) tilaa vertaisoppimiselle, kokemusten vaihtamiselle, toimivien käytäntöjen jakamiselle sekä yhteiskehittämiselle. Tilaisuus toimi alustana yhteiselle keskustelulle, jota tuki alalla tehty uusin tutkimus- ja selvitystyö, ajankohtaiset poliittiset aloitteet sekä aikaansaadut uudistukset Euroopan eri instituutioissa. Keskeisimpiä käsiteltäviä teemoja olivat nuorisotyöntekijöiden kompetenssin tunnustaminen, tunnustukseen liittyvät hallinnolliset mekanismit Euroopan tasolla sekä tulevaisuudessa näistä saavutettavat hyödyt.
Tapahtumaan osallistui nuorisoalan ammattilaisia lähes kaikkialta Euroopasta. Osallistujien joukossa oli muun muassa tutkijoita, poliittisissa viroissa toimivia, virkahenkilöitä, valtuustojen luottamushenkilöitä, nuorisotyöntekijöitä ja hankekoordinaattoreita. Paneelikeskusteluun YP:n roolista eurooppalaisen nuorisoalan kentällä osallistuivat Euroopan neuvoston demokraattisen osallisuuden johtaja Matjaz Gruden, Euroopan komission “Nuoret, koulutus ja Erasmus+” -kokonaisuuden johtaja Sophia Eriksson Waterschoot, nuorten neuvottelukunnan (Advisory Council on Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) ja nuorten yhteisneuvoston (Joint Council on Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) puheenjohtaja Spyros Papadatos, nuorisoasioiden eurooppalaisen johtokunnan (European Steering Committee for Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) puheenjohtaja Jorge Orlando Queirós sekä Euroopan Youth Forumin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) puheenjohtaja Maria Rodriguez Alcazar. Yhteistä keskustelua varten kahden päivän tapahtumaan oli varattu runsaasti aikaa paneelikeskusteluille ja työryhmien työskentelylle.
Ryhmäkeskusteluissa nousi esiin monissa maissa jaettuja näkemyksiä nuorisotyöhön liittyvistä huolenaiheista. Nuorisotyön viralliseen tunnustamiseen ja ammattiaseman vakiinnuttamiseen liittyvät keskustelut olivat useissa maissa eniten puhututtavia keskustelunaiheita. Monissa maissa on myös huomattu nuorten vähentynyt kiinnostus järjestötoimintaa kohtaan, mistä on viitteitä myös meillä Suomessa. Lisäksi osallistujia puhututti nuorisotyön rooli muiden palveluiden rinnalla, joka toisinaan on laastarin lailla palvelujärjestelmän aukkoja paikkaava, mutta siitä huolimatta aliresursoitu tai vähälle institutionaaliselle tunnustukselle jätetty ala.
Paneelikeskusteluissa tuotiin esille kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä, sillä eroavaisuudet maiden välisissä käytännöissä voivat rohkaista kehittämään nuorisotyötä kussakin kontekstissa sopivalla tavalla. Globaalit ilmiöt, kuten yhdessä koettu korona-aika, uudet teknologiset innovaatiot sekä ilmastokriisi ovat näkyvillä ja vaikuttavat alan toimintaedellytyksiin kaikkialla Euroopassa. Globaalien haasteiden sijaan esille kuitenkin tuotiin esiin näkemys, että nuorisotyön yksi suurimmista haasteista tulevaisuudessa on alan vahvuuksien esiin tuominen oman kentän ulkopuolelle sekä omaan työhön liittyvän tarvittavan tunnustuksen saaminen niin yleisen keskusteluilmapiirin ja arvostuksen kuin toiminnan takaavien resurssien muodossa. Tähän tarvitaan tulevaisuudessa vahvempaa pan-eurooppalaista yhteistyötä.
Symposiumin parasta antia olivat ryhmätyösessiot, missä ammattilaiset pääsivät jakamaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan nuorisoalan kehittämisestä ja alalla eteen tulevien haasteiden taklaamisesta eri maissa ja erilaisissa toimintakonteksteissa. Vaikka meillä Suomessa nuorisotyön lakisääteinen asema on monia muita maita vahvempi ja nuorisotyötä tekevät pääosin koulutetut ammattilaiset palkkatyösuhteessa, myös meillä nuorisotyötä uhkaavat mahdolliset rahoitusleikkaukset sekä rahoitusmallin pirstaleisuus ja hankesidonnaisuus. Epävarmuus resurssien riittävyydestä on meilläkin osoitus siitä, että nuorisotyön asema osana nuorille suunnattuja palveluita voisi olla nykytilannetta vahvempi.
Nuorisoalan pitkäaikainen konkari Howard Williamson pohti symposiumissa, että nuorisotyön eetos ja merkitys eivät aukene kaikille päätöksentekijöille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa alan resursseihin. Eurooppalaisen yhteistyön avulla pyritäänkin luomaan vahvempia poliittisia rakenteita ja kehittämään yhteisiä käytäntöjä liittyen alan ja sen toimijoiden tunnustamiseksi eri maissa, jotta nuorisoalan toimijoiden ei tarvitse tehdä työtä yksin omissa poliittisissa konteksteissaan. Suomen olisi mahdollista vaikuttaa laajemminkin eurooppalaisten nuorten hyvinvointiin, mikäli meillä tehtyä arvokasta tutkimus- ja kehittämistyötä, menetelmäosaamista ja muita toimivia käytäntöjä pystyttäisiin jakamaan nykyistä laajemmin maamme rajojen ulkopuolelle.
Tulevaisuuden vientivalttimme voisi olla nuorisotyöllinen osaaminen, mikäli takaamme myös meillä Suomessa alan toimijoille riittävästi resursseja sekä tilaa ja mahdollisuuksia tukea nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Lisäksi meidän tulisi aktiivisemmin tukea alan toimijoita viestimään englanniksi parhaista käytännöistään laajalle kansainväliselle yhteisölle.
Kirjoittaja
Essi Holopainen
Tutkija
Nuorisotutkimusseura ry
Kirjoittaja toimii tutkijana NUPAT – Nuorten palvelut tienhaarassa- ja Logistics-hankkeissa. Aiemmin hän on toiminut Anu Gretschelin kanssa Euroopan komission ylläpitämän Youth Wiki -tietokannan Suomen kirjeenvaihtajana. Holopainen on tehnyt useamman vuoden töitä nuorisotyön tutkimuksen kentällä ja keskittyy tällä hetkellä työssään nuorten monialaisten palveluiden tutkimukseen.
