Kuvassa helsinkiläisiä ensimmäisen aallon hiphop-aktiiveja vuonna 1988: (vas. oik.) Pasi ”Dj Kool Skinny” Palonen, Raymond ”B.O.W” Ebanks, Henri Pulla, Jukka ”Jay” Harju ja Kimmo ”Dj Spinner” Hela-Aro. Kuva: Jyrki Lohva.
Hiphop-kulttuuri saapui Yhdysvalloista Suomeen 1980-luvun alussa. Hiphop-kulttuuriin luetaan kuuluviksi muun muassa rap-musiikki, DJ:t, graffiti ja breakdance. 1900-luvun lopulla hiphop-kulttuurista kasvoi ympäri maailmaa merkittävä nuorisokulttuurinen ilmiö, joka kuului musiikissa, näkyi pukeutumisessa sekä muovasi nuorten arvoja, asenteita ja elämismaailmaa. Suomessa hiphop-kulttuuri otti vaikutteita muualta ja siihen sekoittui paikallisia aineksia. Näin syntyi suomalainen hiphop-kulttuuri.
Suomalaisen hiphop-kulttuurin ensimmäisistä vuosikymmenistä on saatavilla varsin vähän tietoa. Puutetta pyritään paikkaamaan Hiphop-muistitietokeräyksellä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jolla kootaan kansalaisten muisteluita ja kokemuksia hiphop-kulttuurista ja rap-musiikista Suomessa. Muistitietokeräyksen ideoijina ovat nuorisotutkijat Mikko Salasuo ja Elina Westinen, jotka houkuttelivat ideointiin varhaisessa vaiheessa mukaan Karri ”Paleface” Miettisen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena keräyksessä ovat suomalaisen hiphop-kulttuurin ensimmäiset vuosikymmenet eli noin vuodet 1980–2000.
Suomalainen hiphop-kulttuuri on muovannut suomalaista yhteiskuntaa jo 40 vuotta. Näiden vuosikymmenten aikana suomiräp on murtautunut marginaalista valtavirran ytimeen: siitä on tullut Suomen striimatuinta musiikkia.
”Monet suomalaiset breikkaajat edustavat lajin kansainvälistä kärkeä ja suomalaiset rap-tuottajat ovat saaneet muun muassa Grammy-ehdokkuuksia. Samaan aikaan kotimainen graffitiskene on ”kouluttanut” valtavan joukon huipputason kuvataiteilijoita, graafisia suunnittelijoita ja luovia johtajia, jotka ovat tehneet uransa hiphopin periaatteilla”, suitsuttaa pitkän linjan suomalainen rap-artisti ja -vaikuttaja Paleface.
Nuorisokulttuurit ovat olennainen osa lähihistoriaa
Vaihtoehtokulttuurista käynnistyneen suomalaisen hiphop-kulttuurin vaikutus näkyy tänä päivänä muun muassa musiikissa, urheilussa, yritysmaailmassa ja kirjallisuudessa. Neljä vuosikymmentä kestäneen hiphop-kulttuurin kausi on toisaalta lyhyt, mutta toisaalta pitkä aika. Keräyksen toteuttajat pitävät tärkeänä historian ja tarinoiden taltioimista nyt, kun se on vielä mahdollista.
”Nuoriso- ja alakulttuurien merkitykseen koko suomalaisen yhteiskunnan muovautumisessa on herätty vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi punk-kulttuurista on kerätty muistitietoa ja tekno-kulttuurin historiasta on julkaistu useita tutkimuksia. Hiphop-keräys onkin jatkoa lähihistorian tärkeiden nuorisokulttuuristen ilmiöiden dokumentoinnille. Kokemuksia pitää kerätä nyt, kun ne ovat vielä ihmisten mielissä”, toteaa talous- ja sosiaalishistorian dosentti Mikko Salasuo.
Hankkeessa nuorisokulttuurisen historiatiedon tallentaminen ja tutkimus lyövät kättä. Keräys on tietynlainen oheistuotos ”räppitohtorina” tunnetun Elina Westisen akatemiatutkimushankkeelle, jossa tarkastellaan rodun ja etnisyyden sekä yhteisön ja yhteisöllisyyden merkitystä hiphop-kulttuurissa ja rap-musiikissa. Tutkimuksessa keskitytään sekä valkoisen valtaväestön nuoriin että erilaisiin vähemmistö- eli mustiin, ruskeisiin, saamelais- ja romaninuoriin.
”Olen kiinnostunut tutkimuksessani siitä, millaisia identiteettimahdollisuuksia, yhteyksiä, yhdessäeloa ja yhteenkuuluvuutta hiphop faneilleen tarjoaa pääosin valkoisessa, mutta yhä moninaistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toivon muistitietokeräyksen tuottavan muisteluita myös näihin etnisyyksiin liittyviin teemoihin ja tarjoavan sitä kautta aineksia myös tutkimustyöhöni”, toteaa Westinen.
Koskettiko hiphop-kulttuuri sinua vuosina 1980–2000?
Hiphopin ensiaskeleet Suomessa -muistitietokeräys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on Nuorisotutkimusseuran ja sen yhteydessä toimivan Hiphop Suomessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tutkimusverkoston, Musiikkiarkiston (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Karri ”Paleface” Miettisen yhteishanke. Vuoden 2024 loppuun asti käynnissä olevaan tiedonkeruuseen voi osallistua kuka tahansa. Keruun päätyttyä aineisto siirretään Musiikkiarkistoon, jossa se aukeaa avoimeen käyttöön vuonna 2028.
Hiphop-nuoret ennen ja nyt -keskustelutilaisuus 10.12.2024
Elina Westinen ja Paleface avaavat alustavia aikalaishavaintoja hiphop-nuorisokulttuurin rantautumisesta Suomeen sekä esittelevät muistitietokeruuta Nuorisotutkimusseuran syyskokouksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) yhteydessä järjestettävässä yleisötilaisuudessa tiistaina 10.12. klo 16 alkaen Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 19, Helsinki). Tilaisuus on kaikille avoin, mutta sinne pyydetään ilmoittautumisia tarjoilujen oikeaksi mitoittamiseksi.
Syyskokouksen yhteydessä jaetaan myös Nuorisotutkimuksen opinnäytetyökilpailun palkinnot.
Lisätietoja
Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo
mikko.salasuo@helsinki.fi
puh. 040 548 5520
Akatemiatutkija Elina Westinen
elina.westinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 493 5149
Karri “Paleface” Miettinen
daddypales@gmail.com
Palefacen kuva: Saara Autere.