Kaikki käy koulua -toiminnan tulokset ovat vakuuttavat: Nuorten koulumotivaatio kohenee, he pärjäävät ja voivat paremmin. Ohjaajien ammattitaito kasvaa, moniammatillinen ja monihallintokuntainen yhteistyö nuorten hyväksi kehittyy. Koulu ja nuorisotalo toimintaympäristöinä muuttuvat paremmin nuorten tarpeita vastaaviksi.
Tässä julkaisussa mennään tulosten taakse ja pohditaan, mikä saa koulussa toteutettavat tyttö- ja poikaryhmät toimiviksi. Onnistumiset syntyvät myönteisten kohtaamisten, riittävän pitkän ajan, vertaistuen ja luottamuksen tuloksena. Lisäksi arviointi- ja kehittämistutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti niitä tilanteita, joissa jokin olennainen tuen tarve jäi tunnistamatta tai ryhmän keskustelu ei käynnistynyt. Tutkimuksen aikana tunnistettiin asioita, joita toiminnassa voi edelleen kehittää.
Julkaisu on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tilaama tutkimus Kaikki käy koulua -toimintamallin vaikutuksista, ja sen toteuttamisesta on vastannut Nuorisotutkimusverkosto. Se sopii kaikille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, moniammatillisesta ja monihallintokuntaisesta työstä kiinnostuneille nuoriso-, opetus- ja sosiaalityöntekijöille sekä tutkijoille ja kehittäjille.
- Tekijät:
- Anu Gretschel ja Noora Hästbacka
- Hinta:
- 12€
- Julkaisuvuosi:
- 2016
- Julkaisun numero:
- Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 109
- ISBN:
- 978-951-9245-35-5 (nid.) 978-951-9245-36-2 (PDF)
- Ulkoasu:
- Nid. / PDF
- Sivumäärä:
- 72 s.
Sisällysluettelo
Tiivistelmä 8
Sammandrag 9
Summary 10
1. Taustaa Kaikki käy koulua -toiminnasta ja sen tutkimisesta 11
1.1 Tyttö- ja poikaryhmiä Helsingin kouluissa vuodesta 2009 12
1.2 Arvioinnin toteutus: kehittävää tutkimusta
arvioivalla otteella 13
2. Kasvuryhmätoiminnan vahvuuksista ja
kehittämishaasteista perustuen haastatteluihin ja
ryhmäkeskusteluihin 16
2.1 Yleiskuva kasvuryhmien tärkeydestä 16
2.2 Ryhmän kokoamisen haasteellisuudesta 17
2.3 Ryhmän toiminnasta ja sen vaikutuksista 21
2.3.1 Pärjäämiskyvyn kasvusta 21
2.3.2 Kiireettömyydestä ja asioiden tajuamisesta 22
2.3.3 Itseensä ja toisiin luottamaan oppimisesta 24
2.3.4 Keskustelukulttuurin ja ryhmähengen kehittymisestä 26
2.3.5 Kouluun motivoitumisesta ja tekoihin ryhtymisestä 29
2.3.6 Yhteisölliseen toimijuuteen kasvamisesta 33
2.3.7 Kipeistä asioista puhumisen haasteista 35
2.3.8 Ohjaajien rooleista ja ammattitaidon kasvamisesta ryhmän
vetämisen mukana 38
2.3.9 Hallintokuntien yhteistyöstä ja koordinoinnista
– Miten olla nuorten puolella? 40
2.4 Johtopäätökset toiminnan onnistuneisuudesta ja vaikutuksista 42
2.4.1 Vaikutukset: pärjäämiskyvyn kasvualusta, ovi ja satama 42
2.4.2 Onnistuneen kasvuryhmätoiminnan elementit 44
6
3. Ehdotus toiminnan arviointimalliksi
tulevaisuuden käyttöä varten 46
3.1. Kasvuryhmien toiminnan arviointi kyselyn
perusteella 46
3.1.1. Toiminnan lähtökohdat ja nuorten suhde kouluun 47
3.1.2. Ryhmätoiminnan vaikutukset kyselylomakkeessa 49
3.1.3. Hyvän ryhmätoiminnan edellytykset 50
3.2. Toiminnan arviointimenetelmien kehittäminen
kokonaisuutena 51
3.2.1. Muutokset nuoren kohtaamisessa, asiantuntijuudessa ja
rakenteissa 51
3.2.2. Nuorten valikoituminen ryhmään ja toiminnan
kohdistamisen arviointi 53
3.3. Arviointimallin osat 54
3.3.1. Nuorten yksilökeskustelut 54
3.3.2. Ryhmätason keskustelu 55
3.3.3. Ohjaajien arvio ryhmätoiminnasta 55
3.3.4. Kehittämisryhmän keskustelu 56
4. Arvioinnin pohjalta esitettävät
kehittämissuositukset 57
Lähteet 59
Liite 1. Uudistettu webropol-kyselylomake
ryhmätoiminnan arviointiin 62
Liite 2. Uudistettu lomake tuentarpeiden
arviointia varten 69