Teemanumero keskittyy vammaisuutta koskevaan tutkimukselliseen tyhjiöön ja pyrkii tuomaan esille sitä nuoriin ja lapsiin liittyvää vammaistutkimusta, jota Suomessa tehdään tällä hetkellä. Numeron työstämistä ovat implisiittisesti ohjanneet seuraavat kysymykset: Mitä annettavaa nuorisotutkimuksella on vammaistutkimukselle ja toisinpäin? Mitä voisi olla nuorisotutkimuksellinen vammaistutkimus? Teemanumeron ovat toimittaneet tutkijatohtori Reetta Mietola, tohtorikoulutettava Aarno Kauppila post doc tutkija Anna-Maija Niemi Helsingin yliopistosta
Päivi Armila ja Pasi Torvinen tarkastelevat artikkelissaan vammaisten nuorten osallisuutta liikuntaharrastamiseen. Kirjoittajat tuovat artikkelissaan esille sen, miten liikuntaharrastamisen paljouden markkinat eivät koske vammaisia nuoria. Juho Honkasillan ja Tanja Vehkakosken artikkeli käsittelee ADHD:ta ja siihen liittyvää lääkitystä. Yleisestä aiheen parissa käytävästä keskustelusta poiketen kirjoittajat keskittyvät tarkastelemaan, millaisia merkityksiä nuoret ja heidän perheensä antavat ADHD-lääkitykselle. Mari Kivistö tarkastelee artikkelissaan vammaisten nuorten asemaa digitalisoituvassa ja teknologisoituvassa maailmassa. Kirjallisuuteen pohjautuvassa artikkelissa tuodaan esille se, miten inklusiivisena esitetty ja markkinoitu digitalisaatio sekä lisää vammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksia että samanaikaisesti marginalisoi tiettyjä vammaisryhmiä.
Useat teemanumeron puheenvuoroteksteistä tulevat järjestökentältä. Karoliina Aholan puheenvuoro keskustelee vammaisten lasten ja nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja poluista. Marja Irjalan väitöstutkimukseen perustuva puheenvuoro jatkaa koulutuksen ja työllistymisen tematiikkaa oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta. Taneli Ojalan ja Anniina Lavikaisen kirjoitus avaa kuulovammaisten nuorten yhteiskunnallista tilannetta sekä Kuuloliiton toimintaa näiden nuorten tukijana. Annette Tallbergin puheenvuoro kuvaa ruotsinkielisten kehitysvammaisten lasten ja nuorten asemaa ja palveluita. Omakohtaisiin kokemuksiin keskittyvä Julianna Brandtin puheenvuoro keskittyy siihen, millaista on elää vammaiseksi määriteltynä nuorena aikuisena ei-vammaisille henkilöille suunnitellussa maailmassa. Päivi Armila pohtii tekstissään sitä, miten vakiintuneet tavat toimia ja tulkita saattavat asettua kyseenalaisiksi, kun tutkimukseen osallistujat ovat kehitysvammaisia nuoria. Aarno Kauppilan ja Reetta Mietolan puheenvuoro lähestyy samaa tematiikkaa tutkimusetiikan näkökulmasta.
Nuorisotutkimus-lehti Journal.fi:ssä
Nuorisotutkimus-lehdet ovat vuodesta 2019 alkaen luettavissa avoimesti Journal.fi-palvelussa. Vanhempia numeroita ei tällä hetkellä ole saatavilla digitaalisesti Elektra-palvelun lopetettua toimintansa, mutta niitä tullaan siirtämään myöhemmin Journal.fi-palveluun.
- Hinta:
- 4 €
- Julkaisuvuosi:
- 2017