Vuonna 1987 opetusministeriöstä kannustettiin nuorisotutkijoita järjestäytymään. Näin haluttiin organisoida suomalaisten osallistumista nuorisotutkimuksen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tuolloin perustettu Nuorisotutkimusseura on vähitellen laajentunut omaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa harjoittavaksi monitieteiseksi verkostoksi alaverkostoineen ja kumppanuushankkeineen. Nuorisotutkimuspäivät, Nuorisobarometri ja Nuorisotutkimus-lehti ovat seuran tunnettuja toimintamuotoja.
Tässä teoksessa käydään läpi seuran kolmikymmenvuotinen historia innovaatioineen, metodisine ja teoreettisine kiistoineen sekä oppimisaskeleineen. Yhteiskunta ja nuorisokulttuurit ovat muuttuneet, samoin tutkimuksen tavoitteille ja tutkijoiden mediaesiintymiselle asetetut odotukset. Toiminnan rahoittajat ovat yleensä kaivanneet käytännöllistä, sovellettavissa olevaa tietoa, kun taas tutkijat ovat usein lähteneet liikkeelle kriittisen yhteiskuntatieteen ja kulttuurintutkimuksen kysymyksenasetteluista. Luottamuksellinen debatti tutkimustiedosta jatkuu. Muualla pohjoismaissa asiasta on painittu enemmän.
Kirjoittaja, seuran toiminnassa pitkään mukana ollut Kari Paakkunainen elävöittää tutkimustaan dokumenteilla, haastatteluilla ja aikalaismuisteluilla.
- Tekijät:
- Kari Paakkunainen
- Hinta:
- 34€
- Julkaisuvuosi:
- 2018
- Julkaisun numero:
- Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 211
- Sarja:
- Kenttä
- ISSN:
- 1799-9219
- ISBN:
- 978-952-7175-72-9
- Ulkoasu:
- Nid.
- Sivumäärä:
- 530 s. + 20 numeroimatonta kuvasivua
Sisällysluettelo
Johdantoa historiaan 17
Runo Seuralle – kirjoittamisen eläviä ja pirskottavia aaltoja 17
Osallistuvaa intellektuaalihistoriaa 19
Nyt on purettu sitä, mitä vanhat seurat rakensivat
– kielitieteellinen käänne 21
Seuran juoni ja identiteetti muuttuvat aika hektisesti 23
Myös kokija puhuu ja kirjoittaa Seuraa tutkimuspoliittisesti
auki 26
…jotta oppisimme toistemme jännistä tarinoista! 29
Lähteet: dokumentit, arkistot, haastattelut sekä kirjan
liitetiedostot 31
1 Seuran perustamisintentio ja murroksia: historiikin freimiä 35
1.1 Nuoruuden pohtijat löytävät toisensa, yhteisiä
tieteenalan pohjoismaisia argumentteja ja
nuorisopolitiikkaa (1987–1992) 35
1.2 Monien tieteiden omasta tutkimuksesta ja kansainvälisen
instituution puurtamisesta ”uuteen tutkijuuteen”
(1992–1999) 36
1.3 Tuulinen nuoruus – NTS/NTV oppii reflektoimaan
epävarmuutta instituutiona: herkät kumppanit, yleisöt
ja tieteidenvälisyys 38
1.4 Ministeriön Saarelan ”niche” töni perustamaan seuraa,
antoi resurssit ja oppi debatoimaan spontaanisti 40
1.5 Fennomaanisen tieteellisen Seuran maailmasta modernin
kollektiivisen hajoamisen seurajulkisuuteen 43
2 Seura perustetaan – tieteenalan tutkijoille
ja pohjoismaisen tutkimuksen kontribuutiona 46
2.1 Genre hahmottuu yhdistyselämän tasolla – Lasse ja
Leena valitaan perustamiskokouksessa
29. toukokuuta 1987 46
2.2 Hallituksen ensimmäiset valot 51
2.3 Myöhäismodernin ilmiön kulttuurinen tulkinta
ja pohjoismaisen policyn tiedonpolitiikka 53
2.4 Eurooppa muuttuu 1989 – ja keskukset ja periferiat
sen mukana 55
2.5 NSU:n etujoukko harjoittelee kulttuurintutkimuksen
teemoilla 58
2.6 NSU:n johtopäätöksiä: Emansipaatio ja destruktiivisuus
katoavat… omasta kokemuksesta voi puhua ja muuta
ei olekaan? 62
2.7 Nuorisotutkimusmatkailu alkaa Oslossa 1987 63
2.8 Oslon NYRIS-kokous naulaa juventologian teesejä,
jotka jäävät myöhäismodernisti roikkumaan… 65
2.9 Drotnerin feminiininen valo ja nuorisopolitiikan
valju ilme… 67
2.10 Christie jaksaa – ja nuorisokulttuuritutkimus esittäytyy
skarpisti 69
2.11 NTS:n kansainväliset perustamissynttärit: Savonlinnan
NYRIKsessä kesällä 1989 konstruoidaan myös nuoriso
ja sen kruunut 70
2.12 Saksalainen projekti, kontekstualisoiva kulttuurintutkimus
ja keskiluokkainen yliminä Savon plenumin
konstruoinnissa 73
2.13 Ehrnrooth ja Siurala valinkauhassa: modernisaatiosta
ja hallinnosta kielipeleihin ja takaisin? 75
2.14 Filosofi Sintonen avaa ovia monitieteiselle nuorisotutkimukselle
– kunhan ei tavoitella ainoita totuuksia 76
2.15 Iso teoria ja Iso Sukupolvi 1968 jäävät yhdeksi
argumentiksi keskustelussa 78
2.16 Fornäsin nuorisokulttuuriprojekti puhuttelee ja innostaa
vieläkin 80
2.17 Ehrnrooth luo inspiroivat reseptiotavat modernille
dynamiikalle ja samoihin aikoihin arkaaiselle takaraivolle 82
2.18 NYRIKset, Seuran pojat ja kielipolitiikka 84
2.19 Lassen intellektuaalihistoriaa: vannoutuneesta lahjakkaasta
empirististä postmodernin äärelle 85
2.20 Lasse Siurala – modernin mentaliteetin nuorisopolitiikan
pohtija 86
2.21 Mitä tutkija tuo käytännön nuorisotyöhön ja
EN–EU-frameworkiin – uusi mentaliteetti? 88
3 Pohjoismainen nuorisoyhteistyö, NYRIS ja Young-lehti 93
3.1 Pohjoismaisen yhteistyön perusteet ja tukirangat
hahmottuvat 93
3.2 NYRICA näyttää tietä isommalle yhteistyön remmille 95
3.3 Skandinaaviset Siurala, Bay ja Stafseng lobbaavat
”nyristyylillä” ministeriörinkiä 1988 96
3.4 Nuorisotutkimuksen tutkimuskoordinaattori
ja neuvoa-antava ryhmä pohjoismaille 1992– 100
3.5 Pohjoismaisella eetoksella, tietoverkoilla
ja tutkijakokemuksella kohti Eurooppaa! 101
3.6 NYRI:n mallilla yritetään konsultoida Euroopan
neuvoston nuorisotieto uuteen uskoon 105
3.7 Nuorisotutkimusseura ei aina tiedä, missä NYRI menee
– mutta oma tutkijainstituutio suuntaa maailmalle
Helven termein 107
3.8 NYRI-koordinaatio löytää aktiviteettinsa, mutta
tutkimushankkeet eivät sitä strukturoi 111
3.9 Taitava taustoittaja Erik Häggmankaan ei löydä Nuorisokomitealle
”trepartsfunktionin” pohjoismaista konetta 114
3.10 NYRIS-symposiumit nousevat kukkimaan tieteellisen
tyylin ja harkinnan avuin 115
3.11 YOUNG syntyy ja Tommi Hoikkala vedetään mukaan 118
3.12 Birminghamin jälkeläisiä YOUNGissa opastetaan
editoriaalisesti: tasokas empiirinen laatu taattava! 120
3.13 YOUNG kohtaa vertaiskilpailijansa maailmalla 123
3.14 Päätoimittaja Leena Suurpään ääni ja suomalaiskokemus
vaikuttavat globaalin ja hybridin YOUNGin
mahdollisuuksiin 124
4 90-luvun kansainväliset sykkeet: maatutkinta, verkostot,
jatkokoulutus ja naistutkimus 128
4.1 Suomen viritys Euroopan nuorisotutkimuspolitiikalle:
maatutkintahanke 128
4.2 Nuorisopolitiikan kumppanit rakentavat metaforia
ja kulmia nuorisopolitiikan tutkimuskohteesta 130
4.3 Review-ryhmän vetäjä Williamson ei osaa lukea
hyvinvointivaltion regiimiä 132
4.4 Maaraportti opettaa Euroopan neuvostoa
– isoja maita ei tutkita, oikeuksia viedään reuna-alueille 134
4.5 Minkälaisten kansalaisten varassa Williamsonin
viiden C:n nuorisopolicyn apumalli elää? 137
4.6 Summa summarum: liberaali konsulttikasvatus,
euro-ohjelmien aktivoiva vaikutus vai Anderssonin
nuorille tiedon ovia avaava runo 140
4.7 OPM:n kansainväliset sopimukset auttavat seuraa
maailmalle – tutkijakongresseja ja omia substansseja
revitään maailmalle 142
4.8 Ranskaa väännetään ainakin metaforin ja Deutsches
Jugendsinstitutia koetellaan yhteistyössä 146
4.9 Viron moderni nuorisotutkimus nousee sitkaan
– monin suomalaislämpimin kontaktein, mutta Seuran
malli ei syty 150
4.10 Seura löytää tiloja kansainvälisessä networkissa,
streameissa ja kehitteleekin niitä 151
4.11 Euroopan unionin evaluaation ja DG-resurssin
ekspansio – NTS:n aktiivit lähtevät vauhdilla, epäillen
ja kriittisin mielin mukaan 154
4.12 Yhteys venäläistutkijoihin onnistuu lopulta yksilösubstanssien,
yhteisten semppareiden ja julkaisujen avuin 158
4.13 Joensuun ja Petroskoin rengas
– vahva Vesa Puuronen tekee 162
4.14 Iloinen Barents-verkosto rikkoi monet rajat 165
4.15 Tvärminnen jatkokoulutustapahtuma (1993) ja
tyttötutkimus muuttavat paljon 168
4.16 ”Letit liehumaan” kuumensi koko piiriä 171
4.17 Tyttöjen ja poikien dikotomiaa aletaan reflektoida
viileämmäksi – koulututkimuksesta tyttötulkintoihin 173
4.18 Kulttuuritutkimus, monet identiteetit ja yhteisöjen
henget palaavat Aaltojärven ja Suurpään seuratoimin 175
4.19 Tyttötutkimus tulee – Siurala lähtee ja vahvat naiset
Helve ja Näre sitoutuvat seurainstituution
kehittämisvuosiin? 177
4.20 Mekrijärven henki ja nuorisotutkijan sosialisaatio:
kun ”pieni on kaunista”, väitöskirjatuskat lähtevät 179
4.21 Täydennyskoulutus sopii lama-alaan – mutta hybridi ja
omintakeinen yhdistysinstituutio NTS ei saa Helven
huolimaa tohtorikoulua 181
5. Nuorisotutkimus-lehti 1983– 185
5.1 Lehden perustaminen 185
5.2 Nuorisotieto – tilat – käyttäjät – ”Urheilupuolueen” kutsu 186
5.3 Päätoimittajat ja toimitustyön hahmotus 80-luvulla
– Engeström ja kumppanit 189
5.4 Sari Vesikansa voimakkaana editorina – uuden aallon
ja tekniikan toimitussihteeri Tarja Tolonen 191
5.5 Sari Näre ja Jaana Lähteenmaa – tieteellinen programmi
lehdelle! 192
5.6 Ka-Ke hallinnoi, ongelmista nousee kokonaan uuden
lehden tarve – toimittaja-infra vahvistuu 195
5.7 Lehden hallinnoinnista jankataan pitkään 197
5.8 Ainutlaatuisen aktiivinen toimitusneuvosto inspiroi
ja ampuu julkisuuteen 199
5.9 Sari Näreen näköistä luovaa kaaosta – Seuran julkaisujen
ja NT-lehden omat rikastavat elämät 202
5.10 Lehden identiteetti kiteytyy 205
5.11 Kilpailu ja rankkaus vievät Seuran TSV:n ja julkaisufoorumin
tiedejulkisuuspolitiikan keskiöön 206
5.12 NT-lehden sisältöluokat ja lajityypit 209
5.13 Kvalitatiivinen aineistokeskeisyys kirjoittajakulttuurina,
joka ei tarvitse objektivoivaa filosofiaa 213
5.14 Lehden sisältösummarum: Youngin tapaan kohti
argumentoitua heterodoksiaa 216
5.15 Karaistuneita ”kolmansia” – mutta myös perinteisiä
sukupuolikynäilijöitä 218
5.16 Hektinen Kommentti – tieteellistä, poliittista ja
mediakeskustelua inspiroiva verkkokanava 220
6 Tutkimuksen tukirakenne ja Nuorisotutkimus
2000 -ohjelman virittäminen 224
6.1 Apurahatutkijoiden seminaarit – tarvetta ja siltoja
temaattisille nuorisotutkimusohjelmille 224
6.2 Valtion nuorisoneuvoston tutkimusohjelma 1986:
hyvinvointivaltio syleilee tutkimusta paperilla… 227
6.3 …Syleily jatkuu: perustieteiden alueella operoivaa
policy-haasteista tukijaa haetaan! 231
6.4 …Syleily jatkuu: palkkaturvatut – tutkijayhteisöjä ja
sosiaalisia käytäntöjä reflektoivat – tutkijaelämät 233
6.5 Olli Saarela – Kekkosen sukupolvesta tutkimusjaostoon
ja tutkimuksen vikkeläksi resursoijaksi 235
6.6 Kimmo Aaltonen – sivullinen, mutta taitava
tulosneuvottelija 237
6.7 Nuorisotutkimuksen osasto Nuorisotutkimuksen
instituutin taloon! – Mutta lama vie yhteisen talon
arkkitehtuurin 239
6.8 Konsernijohtaminen ja lamasäästöt Suomea
muokkaamassa 242
6.9 Tutkijat salamoivat joukolla Allianssiristeilyn
lamamyrskyn silmässä 243
6.10 Nuorten elinolot konsernihallinnon pilottihankkeena 245
6.11 Siuralakin innostuu uuden hallinnan fleksiibelistä
soveltavan tutkimuksen mallista 248
6.12 Neste Oy mallina – laman yrittäjät ja talvisota
retoriikkana? 250
6.13 Helve ja Saarela löytävät toisensa – yhtäkkiä – nuorten
toimijuudessa ja tutkimusideassa 252
6.14 Kokous ja ratkaisu seuraa toistaan:
Nuorisotutkimusohjelma 2000:n deklamaatio valmistuu 256
7 Nuorisotutkimus 2000 -ohjelma, aikalaisjulkaisut
ja proseduurit 260
7.1 Helenan kolmikanta 260
7.2 Nuorisobaron nopeat mittarit ja tutkijoiden skepsis 261
7.3 Nuorisotyöttömyysseminaarin pähkäilyä
– mutta nuorison kokemukset nousevat framille 263
7.4 NTS 2000 -ohjelman ykköskirja – työttömyyskokemusta
ja visuaalista ilmettä viilataan 265
7.5 Työpajatutkimus opettaa näkökulmaa, aikataulua
ja Seuran yhteisvastuuta 268
7.6 Seura vastaa Niemisen historiakirjasta ja kirjoittaa pian
nuoruuden historiaa uusiksi 271
7.7 ”Nuoret ja Muutos” ja ”törmäävät tulkinnat” täydensivät
toisiaan 273
7.8 Seuran vakava vetoomus, mielipidekirjoitus ja Timo
Relanderin elvytystieto 275
7.9 Monisärmäistä ohjelmapolemiikkia: uloslyönnistä ja
marginaalista elämänhallintaan? 278
7.10 Lisäresurssit generoivat uutta henkeä ja
kommunikaatiota Seuraan ja ohjelmaan 280
7.11 Seuran sosiaaliset huoneet – kokouspaikkojen mielet
ja tutkijatilat 282
7.12 Ohjelman performanssi Lontoossa 1995 284
7.13 Ohjelman tematiikat saavat syvyyttä ja tuoreutta
– jälleen kansainvälinen savotta 1996 287
7.14 Tutkimuskomppa oppii ja päättelee yhdessä 1997–98 289
7.15 Ashgate kiinnostuu ja NTV jatkaa ohjelman
voimaannuttamisen opeista 291
7.16 Ohjelma velvoittaa, opettaa – myös tutkijaryhmän
kilpahausta 294
7.17 Seura, NTO-2000-ohjelma sekä näiden kehittäminen
– innostuksen ja jäävin roolit? 297
7.18 Tutkijavalinnat täsmentyvät 299
7.19 Valintaprosessista keskustellaan aktiivisesti 302
7.20 Uutta varmuutta tutkimusten johtamisessa ja valinnoissa 305
7.21 Julkisuutta ja ”tangoa” haetaan tutkimussisältö edellä
– päättäjäpalavereiden dialogi tavoittaa riskiyhteiskunnan
pöydät 306
7.22 1990-luvun elämää ja hauskaa tutkimustekstien välissä 311
8 Helena Helven figuuri ja Seuran vaihtoehdot tutkimus-
instituutiolle – NTV ilmestyy 313
8.1 Helve – uskontotieteen ja Nuorisotutkimus-lehden juuret
ennen väitöksen merkkipaalua 313
8.2 Sinnikäs ja äidillinen luotsi, joka loi tutkijatyöpaikkoja 316
8.3 Seuran onnistuminen 318
8.4 Seuran ja verkoston suhde – pidettävä huoli
moniarvoisuudesta 320
8.5 Verkoston taustalla erilaisia suunnittelupalikoita
nuorisopoliittisen tutkimustiedon keräämiseksi 322
8.6 Verkoston selvitysmies Helve nimitetään 323
8.7 Aukinainen kenttä – isoja instituutioita ja
neuvottelunimiä nostetaan pöydälle 326
8.8 Kevyt verkosto ministeriön ja yliopiston yhteistyönä? 328
8.9 Viisi verkoston mobilisointimallia ja napakka
toteutusesitys! 330
8.10 Vuoden 1997 aikeet eivät vielä toteudu 331
8.11 Budjettimomentti, tulossuunnitelma ja resurssikehys
synnyttävät verkoston 332
8.12 Toiminnan puitteet vahvistuvat tulosneuvotteluissa 334
8.13 OPM:n oma muistio legitimoi hankkeen poliittisen
hallinnon syväsuunnassa 335
8.14 Verkoston tutkijoiden ja apurahan saajien hakuilmoitus
punovat verkostoa 338
8.15 Johtajan, suunnittelijan ja hallintosihteerin työkuvat 339
8.16 Juhlallinen, mutta rutinoitu, ministeriön päätösakti
ja keskustelu toimihenkilöiden työsuhteen kestosta 340
9 Ripeä Nuorisotutkimusverkoston alku
ja ”propellit” pyörimään 343
9.1 Leena Suurpää ja ”Minttu” Laasala valitaan ripeästi 343
9.2 Hoikkala otetaan tyytyväisenä vastaan ja hommat
tulevat ensimmäisessä kokouksessa päälle 345
9.3 Seura saa uutta ilmettä, julkaisuja – innostus
verkottavista institutionaalisen joustavista toimista 347
9.4 Ohjauspalkkiot ja idea autonomisista tulosvastuupalkkioista
348
9.5 ”Verkosto on Seuran tapa harjoittaa tutkimustoimintaansa”
(2000) 350
9.6 Särmäiset tutkimukset työnnettävä kulutukseen! 352
9.7 Uusi aika: Tulosvastuun kulttuuri voimavarana
– tutkijoiden interventiot ja elämänpolitiikka 352
9.8 Huikeat uudet hankkeet – elämänkulun siirtymien
tematiikassa! 354
9.9 ”Uusi tutkijuus” ja suomalaiset erikoisuudet yksilön
vastuuttamisessa 355
10 Tommi Hoikkalan visiot, kansainvälinen aloitteellisuus
ja muistiot 358
10.1 Teoriaherraksi ja seitsemänkymmentälukulaiseksi oletettu
Hoikkala nousee verkoston karismaattiseksi hengeksi 358
10.2 Vapausasteet hallinnon ja verkoston välillä
– jatkoa luovalle yhteistyölle 362
10.3 Tommin tutkimuskokemus, herkkä etnografia
ja aikalaispelit luovat karismaa 365
10.4 Etnografisin askelin ja YOUNGin sävelin läpi
kielitieteellisen käänteen 367
10.5 Joka palaverin sosiologinen pähkäily ja dialogi tarttuu
‘byroo-kollektiiviin’ 369
10.6 Tuleeko nuorisotutkimus nuorisojärjestöjen tontille? 372
10.7 Ministerit, Kivistö ja hallinnon pitkän linjan odotukset
Saarelan toimintamomentteina 375
10.8 Saarelan vastakarvaiset ja muotoilevat kannat Verkoston
luomisessa 377
10.9 Verkostoidea vie ja voittaa vaihtoehdot ja kemiat 380
10.10 Paarma ja satanismimuistio – aikalaiskuiskausten
ja tiiviiden tulkintaresonointien voitto? 382
10.11 Tapio Kuure luo verkoston uutta nuorisopoliittista
muistiopolicyä – proosallinen satanismiteksti puhuttelee 385
10.12 Merja Hermonen – papin sydämen ääni satanismin
analyysissä 388
10.13 Verkoston muistio- ja kuiskausmaailma muokkaantuu,
jakaantuu globaaleissa liepeissä 389
10.14 Toimeentulopolitiikasta nuorison polarisoitumisteeseihin
ja globaaliin sikermään 391
10.15 YK:n nuorisopoliittinen asiantuntijakokous
Säätytalolla (2002) kolmikannan diplomatiaa 392
10.16 YK:n Nuorisoraportti 2003 – kiehtova asiakirja
nuorisopolitiikan globaalien säikeiden tunnistamisessa 395
10.17 Suurpää, Harinen, Keskisalo ja Perho loihtivat
uuden monien kultuurien muistioretoriikan
– Akatemian ja Poliksen väliin 399
11 Nuorisotutkimusseuran institutionaalistuvat käsivarret
ja katsausta viime vuosikymmenen toimintaan 402
11.1 Nuorisobarometrin laatu taataan NTS:n suojissa 402
11.2 Terhi-Anna Wilskan kontribuutioita jatkaa Seuran
oma Myllyniemi-tyyli 405
11.3 Barometriaineiston rakenteen ja tulkinnan esittämisen
’innot’ 407
11.4 Tutkijat maakunnan lavoilla 409
11.5 Nuorten elinolot -vuosikirjat harkitaan tarkoin 412
11.6 Nuoruus toisin sanoen, pitkittäisaineistoin
– lineariteettien, yksittäisten poikkileikkausten ja
stereotypioiden tuolle puolen 414
11.7 Sosiaalistava opinnäytekilpailu 415
11.8 Seminaarien käsivarret rakentuvat – temaattisesti
strategiset Nuorisotutkimuksen päivät 2002– 417
11.9 TUHTI ja Seuran ja nuorisotyön yhteistyön eri
’kolmijalat’ 421
11.10 Terhi-Anna Wilska – illuusioton laman kokemusten
nuori laajentaa oppejaan taloussosiologian ja Seuran
kynäilijöiden piiriin 425
11.11 Miten uida sisään Seuran ja verkoston moniin
rooleihin, tutkimusdesigneihin ja kumppanuuksiin? 428
11.12 Yritystutkimus tulee Seuraan – sosieteetin arvot
ja tutkimuskentät monipuolistuvat 432
11.13 Wilska ja Tolonen – vahvat tutkijamentaliteetit
– Helven perinnön jakajina 434
11.14 Hyvinvointiregiimin puolustaja ja monien yhteisöjen
Timo Harrikari (2010) äkkiseltään Seuran nuijan
varteen 438
11.15 Minna Autio (2011–2012) tuo uusia julkaisutuulia
ja väriä 442
11.16 Seuran strateginen, operationaalinen ja johtaminen
kehitysdebattiin 445
11.17 Merja Kylmäkoski (pj. 2013–2014) vetovastuuseen
– AMK-politiikka mukana 447
11.18 Seuran ja verkoston suhde rakennetaan askel askeleelta
uusiksi 2010-luvulla – debatteja, aktiiveja, osaamista
ammattilaisuuden freimissä 450
11.19 Tutkimuksen suuntaviivat ja johtaminen, uudet vahvat
vakitutkijat ja proseduurit 451
11.20 Georg Henrik Wrede seuraa Saarelan polvea
– ohjelmayhteiskunnan taidot kehiin 456
11.21 Nuorisopolitiikka, nuorisotutkimus, parlamentaarinen
reilu keskustelu? 458
11.22 Kokenut yhdistyskarisma ja tutkimuksen kehittäjä
Antti Häkkinen (2015–18) luotsaa varmaotteisesti
Seuraa ja sen tutkimusta 462
11.23 Sinikka Aapola-Karin toimintakokemus vakuuttaa
– verkoston johtajaksi 2017 464
11.24 Kasvun lukuja 468
11.25 Seuran tarinat eli identiteetit 470
Lähteet 473
Liitteet
Nuorisotutkimus-lehden sisältöluokittelun luokkien substanssista 485
Nuorisotutkimusseuran (NTS) hallitukset 2018–1988 487
Nuorisotutkimus-lehden toimitukset 489
Seuran ohjelmissa, hanketutkijoina ja verkostossa työskentelevät
tutkijat vuosittain 511
Nuorisotutkimusseuran julkaisemat väitöskirjat 2000–2018 520
Tiivistelmä 525
Sammandrag 527
Abstract 529