Vuoden 2020 loppua kohden koronatilanne on pahentunut Suomessa merkittävästi, ja monessa sairaanhoitopiirissä ollaan epidemian leviämisvaiheessa. Uusia rajoituksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi on asetettu, ja saatetaan asettaa vielä lisää ennen joulua. Sosiaalisia kontakteja vältettäessä on syytä muistaa luotettavien aikuisten ja ystävien merkitys nuorille. Nuorisotutkimusverkoston nuorten hyvinvointia korona-aikana tarkasteleva Poikkeusolot -nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja jatkuu kahdella tekstillä, joissa käännetään katse nuorten sosiaalisiin suhteisiin sekä nuorisotyöhön korona-ajan ensimmäisenä puolena vuotena.
Lotta Haikkolan ja Eila Kauppisen kirjoituksesta Yksinäisyys, sosiaaliset suhteet ja näkemykset koronan vaikutuksista omaan elämään ja maailmaan käy ilmi, että korona-ajan rajoitukset eivät ole muuttaneet suuresti nuorten yksinäisyyden kokemuksia tai kokemuksia luottamuksellisista sosiaalisista suhteista. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista koki, että heillä on luotettava aikuinen tai ystävä, jonka kanssa jakaa korona-ajan huolia. Yksinäisyyden kokemuksissa on kuitenkin eroja.
– Heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat nuoret kokivat itsensä yksinäisemmiksi kuin muut ryhmät. He myös uskoivat hieman vahvemmin koronan vaikuttavan elämäänsä pitkällä aikavälillä. Lisäksi työttömillä nuorilla oli enemmän myös yksinäisyyden kokemuksia, kertoo akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Heikosti toimeentulevien ja työttömien heikommalta vaikuttava hyvinvointi ei kuitenkaan välttämättä johdu koronasta, sillä samoilla ryhmillä on usein heikompi hyvinvointi myös muissa kyselyissä.
Kokemukset nuorisotyöstä uusissa olosuhteissa pääosin positiivisia
Nuorten hyvinvoinnin tukeminen turvallisten aikuissuhteiden kautta on myös nuorisotyön keskeisiä tavoitteita. Maaliskuussa 2020 nopeasti voimaan saatetut rajoitustoimenpiteet edellyttivät myös nuorisotyöltä ja sen tekijöiltä nopeaa sopeutumista uuteen tilanteeseen, kun alalle tärkeät sosiaalisia kontakteja sisältävät ryhmämuotoiset toiminnot eivät olleet mahdollisia kasvokkain toteutettuna. Käytännössä tämä tarkoitti siirtymistä digitaalisten työvälineiden käyttöön. Kesäkuun alusta lähtien nuorisotiloja voitiin avata rajoitetusti.
Eila Kauppisen, Tomi Kiilakosken ja Jenni Lahtisen kirjoituksesta Nuorisotyötä koronan aikaan selviää, ettei nuorisotyö tavoittanut koronan ensimmäisen puolen vuoden aikana samaa määrää nuoria, kuin ennen koronaa. Nuorisotalojen sulkemisella on ollut selvästi kielteisiä vaikutuksia osalle nuorista, vaikka digitaalisia kohtaamisen tiloja onkin pyritty lisäämään. Kuitenkin ne nuoret, jotka ovat osallistuneet nuorisotyön toimintoihin, ovat kokeneet toiminnan riittäväksi sekä vastanneen heidän tarpeisiinsa. Myös suhteet nuorisotyöntekijöihin on koettu positiivisiksi.
– Nuoret eivät kuitenkaan ole antaneet yhtä korkeita arvosanoja osallisuudelleen toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä voi heijastella sitä, ettei toiminta ole uusien turvallisuusmääräysten vuoksi ollut enää yhtä vapaata kuin aiemmin. Osallisuuden kokemusten muuttuminen korona-aikana niin avoimessa kuin kohdennetussa nuorisotyössä on ilmeinen jatkotutkimuksen aihe, jota toivottavasti tullaan pohtimaan myös käytännön näkökulmasta, pohtii Nuorisotutkimusverkoston tutkijatohtori Eila Kauppinen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 nuorta
Poikkeusolot-kirjoitussarjassa raportoidaan Nuorisotutkimusverkostossa elokuussa käynnistyneen Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset. Hankkeessa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, johon osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta. Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa on keino tuoda tutkittua tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sen vajeista keskelle poikkeusoloja, jollaisia Suomessa ei ole nähty vuosikymmeniin. Nyt ilmestyvät kirjoitukset ovat jatkoa 24.11. ilmestyneelle sarjan ensimmäiselle kirjoitukselle, jossa aiheena olivat harrastukset ja vapaa-aika.
Lisätietoja
Akatemiatutkija Lotta Haikkola
lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5300
Tutkijatohtori Eila Kauppinen
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5335
Artikkelikuva: Unsplash