Osaamiskeskus Altius on aloittanut toimintansa ja sen yhtenä tehtävänä on koota kuntien nuorisotyön toteutumista koskeva tilannekuva ja tehdä ministeriölle ehdotus nuorisotyön tiedonkeruun sisällöistä, rakenteista ja jatkuvuudesta. Nuorisotyön kenttää tuntevana tai lähinnä sen monipuolisuuden edessä tietää tehtävän olevan vähintään haasteellinen.
Kunnallisen nuorisotyön tilannekuvan laatimisen apuna on ansiokkaasti erilaisilla ohjelmilla ja kyselyillä kerätyt aineistot sekä osaamiskeskuksen oma tiedonkeruu. Kuitenkaan pelkkä tieto antaa harvoin yksiselitteisiä tai valmiita vastauksia vaan tiedon hyödyntämiseen liittyy arvovalintoja ja pohdintaa tiedon hyödyntämisen kontekstista. Tieto tukee myös päätöksentekoa, mutta vastuu ja valta on päätöksiä tekevillä ihmisillä. (Kivijärvi, Kauppinen & Kiilakoski 2024.) Tietoa rakennetaan olemassa olevan tiedon päälle, jolloin se täsmentää, täydentää tai korjaa aikaisempia käsityksiämme. Tiedontuotannon tarkoitus on ymmärryksemme lisääntyminen. Viimeksi tarkennuksia on tehty ainakin korona-ajan tulkintoihin, kun Juuso Revon väitöskirja kertoi, että heikentyneestä hyvinvoinnista ja eriarvoisuuden kasvusta on syytetty liian yksipuolisesti koronapandemiaa (Repo 2024). Samaa tematiikkaa käsittelevä tietokirja Elämää korona-ajassa (toim. Honkatukia, Kallio & Määttä) on ehdolla vuoden tietokirjaksi.
Nuorisotutkimusseuran johtaman osaamiskeskus Altiuksen tehtävänä on koota kuntien nuorisotyön toteutumista koskeva tilannekuva ja tehdä ehdotus nuorisotyön tiedonkeruun sisällöistä, rakenteista ja jatkuvuudesta. Osaamiskeskus aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa.
Mittaamiseen on toiveita ja painetta
Lähes puolet kuntapäättäjistä kokee, etteivät he saa riittävästi tietoa nuorista päätöksenteon tueksi ja tärkeimpiä tiedonlähteitä heille ovat lähipiirin nuoret, media ja nuorisovaltuustot. Nuorisotyö ja muut alan ammattilaiset ovat tiedontuottajina sijalla viisi. (Allianssi uutiset 15.5.2024.) Nuorisotyössä halutaan edetä nuorilähtöisesti, mutta tilivelvollisuus näyttäytyy usein mittareina rahoittajille ja päättäjille. Kun rahoitusta sidotaan tavoitteisiin ja mitattaviin tuloksiin, muuttuu nuorisotyön arviointi ja seuranta. Tämä kehitys voi johtaa vaikeasti mitattavien käytäntöjen vähentämiseen ja toimintojen sulkemiseen. (De St. Croix 2018.) Yhteiskunnallinen paine mitattaviin tuloksiin on ilmeinen ja tämä vaikuttaa myös kasvatustyön toteuttamiseen ja sisältöön (Rauas 2024).
Mitattavissa olevien tulosten logiikka elää yhteiskunnassa vahvana ja sitä on mahdotonta kiertää. Jäsennellyt ja tulossuuntautuneet toiminnot perustelevat olemassaolonsa, vaikka ne eivät olisi toiminnan tavoitteiden näkökulmasta ensisijaisia. Mittaamiseen liittyvät haasteet voivat johtaa kokonaiskuvassa mitattavissa olevien mutta muutoin epäedullisten vaihtoehtojen korostumiseen. Siksi on entistä tärkeämpää kehittää nuorisokeskeisiä ja laadullisia arviointimenetelmiä, jotka huomioivat nuorten ja ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmat. (De St. Croix 2018.)
Mittaamiseen liittyvät haasteet voivat johtaa kokonaiskuvassa mitattavissa olevien mutta muutoin epäedullisten vaihtoehtojen korostumiseen. Siksi on entistä tärkeämpää kehittää nuorisokeskeisiä ja laadullisia arviointimenetelmiä, jotka huomioivat nuorten ja ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmat.
Nuorisotyötä numeroiksi
Nuorisotyön osalta mittaamista tehdään ainakin kahdella tavalla: keräämällä tilastotietoa ja kyselyillä. Tilastointi nimensä mukaan tilastoi erilaisia asioita kuten kävijöitä, toimintoja ja toiminnassa tapahtuvia asioita. Kyselyt mittaavat esimerkiksi osallistujan kokemusta ja näkemystä toimintaan osallistumisesta. Kirjaamisesta vastaavat pääosin työntekijät, mutta nykytekniikka mahdollistaa usein myös tiedon keräämisen suoraan osallistuvalta nuorelta.
Nuorisotyössä on tahtotilaa saada monipuolisemmin nuorten näkemyksiä esille. Tämä tarkoittaa ”kontekstiasiantuntijoiden” näkemyksien huomioimista eli kokemuksellista tietoa heiltä, jotka ovat toimienpiteiden ja päätösten kohderyhmää (Mormina 2022). Se, miten Taru 23vee ja Masa 13vee voisivat helposti kertoa näkemyksiään nuorisotyön sisällöistä, on ensimmäinen askel nuorilta kerättävästä tiedosta. Toinen ja hieman haastavampi askel on kerätä tietoa nuorilta, jotka eivät ole nuorisotyön toiminnoissa mukana. Toimintojen ulkopuolelle jäävien nuorten näkemykset täydentävät osallistuvilta nuorilta kerättyä tietoa (esim. Kivijärvi, Kauppinen, Kiilakoski & Leskinen 2022). Esimerkiksi jos liikunnallisilta nuorilta (eli urheiluseuran toimintaan osallistuvilta nuorilta) kysytään mielipidettä liikunnallisesta toiminnasta, tulokset ovat usein harmonisia. Harvemmin siellä on vastaamassa nuoria, joilla on haasteita liikuntasuhteen löytämisessä, vaikka juuri heiltä saatava tieto voisi olla olennaista palvelujen kehittämisen kannalta. (ks. Myllyniemi & Berg 2013.)
Se, miten Taru 23vee ja Masa 13vee voisivat helposti kertoa näkemyksiään nuorisotyön sisällöistä, on ensimmäinen askel nuorilta kerättävästä tiedosta. Toinen ja hieman haastavampi askel on kerätä tietoa nuorilta, jotka eivät ole nuorisotyön toiminnoissa mukana.
Altius – tähtää korkeammalle
Osaamiskeskuksen toiminnan tavoitteena on, että nuorisotyötä koskeva alueellinen tieto tulee täsmennetyksi ja on hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa (Altius 2024). Luotettavat mittarit tekevät näkyväksi nuorisotyön arkea ja juhlaa, siis kokonaiskuvaa toimialasta. Mittareiden avulla tunnistetaan vahvuuksia ja osoitetaan nuorisotyön arvo (Kivijärvi, Kauppinen & Kiilakoski 2024). Kuitenkaan täysin objektiivisia tai kaikki relevantit tekijät huomioon ottavia mittareita ei ole olemassa. Tällöin vaarana on se, että saadaan sitä, mitä mitataan eikä sitä, mitä tavoitellaan. (Forsberg 2025.) Siksi nuorisotyön tarkastelussa tuleekin huomioida nuorisolain ja muita toimintaa ohjaavien asiakirjojen henki ja näkökulmat.
Toimialana nuorisotyön tulisi löytää yhtenäiset käsitteet ja rakentaa mittareita, jotka tuottavat samaan aikaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti hyödynnettävää tietoa. Ja koska tulokset ja niiden tulkinnat ovat suoraan verrannollisia mittareiden laatuun, on tarkoitusten mukaisten käsitteiden ja mittareiden rakentaminen enemmän kuin tärkeää. Tämän pähkinän ratkaiseminen tulee tapahtua yhteistyönä nuorisotyön toimijoiden, nuorten ja alan tutkijoiden kanssa.
Toimialana nuorisotyön tulisi löytää yhtenäiset käsitteet ja rakentaa mittareita, jotka tuottavat samaan aikaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti hyödynnettävää tietoa. Ja koska tulokset ja niiden tulkinnat ovat suoraan verrannollisia mittareiden laatuun, on tarkoitusten mukaisten käsitteiden ja mittareiden rakentaminen enemmän kuin tärkeää.
Kirjoittaja
Minna Rauas toimii tutkijana Osaamiskeskus Altiuksessa keskittyen nuorisotyön tilastointiin ja kunnallisen nuorisotyön tilannekuvan rakentamiseen. Rauaksen 20 vuoden mittainen kokemus nuorisotyön parista tarjoaa käytännönläheisen näkökulman tutkimustyöhön. Hän haluaakin olla rakentamassa siltaa teoreettisen tiedon ja käytännön toiminnan välille.
Lähteet
Altius Osaamiskeskus 2024. Osaamiskeskus Altius tuottaa tietoa nuorisotyöstä – Nuorisotutkimus
De St Croix, Tania 2018. Youth work, performativity and the new youth impact agenda: getting paid for numbers? Journal of education policy 33 (3), 414–438. DOI: https://doi.org/10.1080/02680939.2017.1372637 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Forsberg Tuomas Vastuullisen arvioinnin sudenkuopat – Professoriliitto (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni & Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa : poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana. Tampere: Vastapaino.
Kivijärvi, Antti, Kauppinen Eila & Tomi Kiilakoski 2024.Nuorisotyön arviointi ja tietoperusta. Teoksessa: Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. Nuorisotutkimusseura julkaisuja 249.
Kivijärvi, Antti, Kauppinen Eila, Tomi Kiilakoski & Leskinen Juha 2022. Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 238.
Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. Nuorisotutkimusseura. 2013 https://issuu.com/tietoanuorista/docs/nuorten_vapaa-aikatutkimus_2013 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Rauas, Minna 2024. Voimavaroja ja vaatimuksia: Nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä nuorten vaikutuksesta ammatilliseen työhyvinvointiin. Sosiaalipedagogiikka, 25, 95–128. https://doi.org/10.30675/sp.142950 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Repo, Juuso 2024: Worst of times, best of times: Assessing pandemic impact on adolescents. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9997-2 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
