”Se on saanut ajattelemaan ja pannut stopin elämään” – nuorten ristiriitaiset kokemukset koronapandemian ensimmäisistä kuukausista

Nuorisotutkimusverkosto keräsi syksyllä 2020 puhelinhaastatteluilla aineiston nuorten korona-ajan kokemuksista. Viimeisenä esitettiin avokysymys ”Haluaisitko sanoa vielä jotain korona–ajasta ja sen vaikutuksista elämääsi?”. Noin puolet kyselyn vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Tässä tekstissä tarkastelemme nuorten korona-ajan kokemuksia näiden avovastausten perusteella. Vastaukset olivat enimmäkseen lyhyitä ja tiiviitä, mutta ne muodostavat kiinnostavan aineiston, joka täydentää hyvin kyselyn tilastollisia analyysejä. Nämä ovat ilmestyneet Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa, jonka ensimmäisen vaiheen tämä kirjoitus samalla päättää. Nuorten kokemusten seuranta jatkuu keväällä 2021.

Vastaajat ja avovastausten luonne

Avovastaukseen vastasi yhteensä 505 tutkimukseen osallistunutta nuorta. Vanhimmat vastaajat (20–25-vuotiaat) vastasivat hieman muita aktiivisemmin ja vastaukset jakaantuivat tasaisesti tyttöjen ja poikien kesken. Nuoremmissa ikäryhmissä avovastauksia saatiin tytöiltä enemmän kuin pojilta.

Kysymyksessä kannustettiin nuoria kertomaan vapaasti koronasta ja sen vaikutuksista. Aineistokeruussa avovastausta edeltäneet strukturoidut kysymykset ovat mahdollisesti ohjanneet vastauksia. Haastattelijoiden tavoissa kirjata vastauksia oli myös hieman vaihtelua.ⁱ Varauksista huolimatta avovastaukset ovat rikas aineisto, joka kokonaisuutena tarjoaa tiheän kuvauksen nuorten korona-arjesta.

Suurin osa vastauksista on suomeksi, mutta joukossa on myös ruotsinkielisiä vastauksia. Lainaukset esitetään alkuperäiskielellä ja käännökset löytyvät alaviitteistä. Olemme korjanneet vastauksista pieniä kirjoitusvirheitä ja lisänneet puuttuvia sanoja ja tarvittaessa myös muuttaneet tiettyjä yksityiskohtia vastaajan tunnistamisen välttämiseksi.

Aineiston analyysi

Analyysissa tarkastelimme ensin vastauksissa mainittujen teemojen jakautumista sukupuolten ja ikäryhmien välillä ja sen jälkeen analysoimme tarkemmin vastausten sisältöjä. Alustavan teemoittelun vaiheessa erilaisia teemoja oli kymmeniä. Analyysin edetessä muodostimme ylätason teemoja, joihin kaikki vastaukset luokiteltiin. Yhdistettyjä teemoja kertyi 12:

Vastausten teemat

1. Ei vaikutusta
2. Koulu ja opiskelu
3. Sosiaalisuus ja eristys
4. Harrastukset ja vapaa-aika
5. Työ ja toimeentulo
6. Matkustus ja liikkuminen
7. Tapahtumat, ravitsemus- ja kulttuuripalvelut
8. Julkiset palvelut, hallinto ja varusmiespalvelus
9. Yleiset rajoitukset ja tilanne
10. Kielteiset mielentilat ja tunteet
11. Muutos ja sopeutuminen
12. Maailma, muut ja tulevaisuus.

Yhdessä vastauksessa saattoi olla useisiin teemoihin kuuluvia mainintoja, jolloin ne myös luokiteltiin useisiin teemoihin. Noin neljäsosa vastaajista totesi, että koronalla ei ole ollut vaikutusta, mutta kertoi silti esimerkkejä vaikutuksista. Nämä vastaukset luokiteltiin sekä teemaan ”ei vaikutusta” että mainittuun teemaan (kuten ”harrastukset”). Vastausten luokittelun jälkeen analysoitiin eri teemojen yleisyyttä tarkastelemalla kuinka suuri osuus vastaajista oli maininnut kunkin teeman (taulukko 1). Taulukossa kuvataan niiden henkilöiden osuus kaikista avovastauksiin vastanneista, jotka ovat maininneet kyseisen teeman. Lisäksi vertailtiin mainintojen määriä sukupuolten (taulukko 2) ja ikäryhmien (taulukko 3) välillä. Luokitteluissa ei huomioitu, oliko mainittu vaikutus kielteinen, myönteinen vai neutraali.

Määrällisen tarkastelun jälkeen tarkastelimme aineistoa laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kiinnitimme huomiota vastausten monitahoisuuteen – niissä esiintyi paljon pohdiskelua korona-ajan kokemusten ulottuvuuksista, kielteisistä ja myönteisistä vaikutuksista omaan elämään sekä erilaisista tuntemuksista, joita korona-aika on herättänyt. Laadullisessa analyysissa yksikin maininta saattaa olla erittäin tärkeä tuodessaan esiin jonkin ainutlaatuisen näkökulman.

Tulokset: Mistä teemoista avovastauksissa kerrottiin?

Taulukosta 1 selviää, että eniten mainintoja kertyi teemaan ”ei vaikutusta”. Vastanneista 26 prosenttia kertoi, että koronalla ei ollut ollut vaikutusta omaan elämään. Eniten näitä vastauksia oli pojilla (noin kolmannes) sekä nuorempiin ikäryhmiin kuuluvilla vastaajilla (noin neljännes).

Seuraavaksi yleisin teema oli ”sosiaalisuus ja eristys”, johon luokiteltuja mainintoja teki 23 prosenttia vastaajista. Tytöt ja nuoremmat ikäryhmät mainitsivat tämän teeman useammin kuin pojat ja vanhimman ikäryhmän vastaajat.

”Koulu ja opiskelu” oli myös usein toistuva teema, jonka mainitsi noin 22 prosenttia kaikista vastaajista. Näitä mainintoja oli eniten 12–14-vuotiaiden joukossa. Jenni Lahtinen, Eila Kauppinen ja Lotta Haikkola (2020) havaitsivat tämän kirjoitussarjan etäkoulukokemuksia käsittelevässä artikkelissaan, että ikäryhmä vaikuttaa sopeutuneen etäopiskeluun parhaiten. Osa mainituista vaikutuksista kouluun liittyen oli myönteisiä, kuten koulukiusaamisen päättyminen etäkoulussa, osa kielteisiä kuten opiskelun vaikeutuminen ja motivaation laskeminen. Teeman toistuminen peruskouluikäisten vastauksissa kertonee, että etäkoulu on ollut heille mieleenpainuva kokemus.

Hieman alle viidesosa (18 %) vastaajista mainitsi työhön ja toimeentuloon liittyviä vaikutuksia, ja lähes yhtä moni harrastuksiin ja vapaa-aikaan kohdistuneista vaikutuksista. Näiden teemojen yleisyydessä on selviä ikäryhmittäisiä eroja. Työ ja toimeentulo mainittiin lähes joka kolmannessa vanhimman ikäryhmän (20–25-vuotiaat) vastauksessa, mutta niitä ei mainittu ollenkaan nuorimman ikäryhmän vastauksissa. Alle 10 prosenttia 15–19-vuotiaista mainitsi tämän teeman. Tämä ei ole yllättävää, sillä neljä viidestä 15–19-vuotiaasta vastaajasta asuu vanhempiensa kanssa ja heistä vain 13 prosenttia on työelämässä. Sen sijaan yli 20-vuotiaista vastaajista vain joka kymmenes ilmoitti asuvansa huoltajien kanssa. Lisäksi 41 prosenttia yli 20-vuotiaista oli pääasiallisesti työelämässä, jolloin koronan vaikutukset esimerkiksi palvelualojen toimintaan ovat heijastuneet heihin enemmän. Esimerkiksi Tilastokeskuksen aineistojen perusteella Hanna Sutela (2020) on havainnut, että korona-aikana juuri nuorten työttömyys on lisääntynyt eniten. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Harrastuksista ja vapaa-ajasta taas puhuivat erityisesti nuorimmat vastaajat (12–14-vuotiaat). Heistä noin kolmasosa mainitsi harrastuksiin ja vapaa-aikaan tulleita vaikutuksia. Muista ikäryhmistä teeman mainitsi noin 15 prosenttia. Tämäkään ei yllätä, sillä 12–14-vuotiaat ovat eniten organisoidun harrastustoiminnan piirissä, ja harrastuksiin kohdistuneet rajoitukset ovat heijastuneet eniten juuri heihin. Harrastustoiminnan rajoituksia ei avovastausten perusteella ole koettu ainoastaan kielteisinä. Saman havainnon tekivät Jenni Lahtinen ja Mikko Salasuo (2020) tämän kirjoitussarjan harrastuksia ja vapaa-aikaa tarkastelleessa artikkelissaan.

Kielteisistä mielialoista ja tunteista esiintyi mainintoja 13 prosentilla avovastauksen antaneista vastaajista. Erityisesti vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat vastaajat olivat viitanneet tällaisiin tuntemuksiin. Heistä noin 15 prosenttia oli kokenut tällaisia tunteita. Tytöillä ja naisilla esiintyi mainintoja useammin kuin pojilla ja miehillä. Noin 11 prosenttia vastaajista oli avovastauksessaan nostanut esiin koronarajoitukset ja -tilanteen yleisellä tasolla, ja hieman alle 10 prosenttia pohti vastauksessaan koronaan liittyviä muutoksia ja niihin sopeutumista. Muita teemoja mainittiin avovastauksissa harvemmin.

Pieniä tarinoita korona-ajasta

Seuraavaksi pureudumme avovastausten laadulliseen analyysiin. Ensin esittelemme narratiivisen lähestymistavan kautta avautuvia näkymiä nuorten elämään korona-aikana. Narratiivinen analyysi voi tuntua hieman erikoiselta, kun tarkastellaan muutaman lauseen mittaisia vastauksia. Ne sisältävät kuitenkin lyhyitä kertomuksia, joissa kuvataan tiiviisti vastaajan tilannetta korona-aikana. Tarinat täydentävät kuvaa rajoitusten vaikutuksesta nuorten tilanteeseen.

Seuraavassa esimerkissä pohditaan koronan vaikutuksia elämänrytmiin:

[Korona on] rauhottanut elämää aika paljon. Aikaisemmin oli kalenteri täynnä ja ei meinannut riittää aikaa harrastuksiin ja ystäviin. Nyt on enemmän aikaa olla perheen kanssa. Kielteisesti [korona] vaikutti opiskeluun. Etäopiskelu ei sovi minulle, kivempi päästä paikan päälle. (Nainen, 20–25-v.)

Vastaaja kuvailee elämänsä rauhoittuneen koronan myötä, ja hän on viettänyt enemmän aikaa perheen kanssa. Harrastukset ja ystävien tapaaminen täyttivät aiemmin kalenterin. Vastaaja kertoo myös, että hänelle ei ole sopinut etäopiskelu, vaan toivoisi voivansa päästä lähiopetukseen.

Läheisten tilanne huolettaa ja mahdollinen tapaaminen asettaa nuoret vaikean valinnan eteen

Monissa vastauksissa nousi esiin vastaajien huoli läheisten tilanteesta. Moni pohti, voiko tavata isovanhempiaan tai muita sukulaisiaan, ja miten se olisi turvallista.

Eniten vaikutusta on ollut riskiryhmiä koskevat suositukset. Olen aikaisemmin pitänyt usein yhteyttä isovanhempiin, mutta nyt on vaikea tietää mikä on turvallinen tapa nähdä. Isovanhemmat haluavat nähdä, mutta pelkään että voin tartuttaa heihin koronan. Jos toimin suositusten mukaan, minulla on huono omatunto, kun en tapaa heitä. Jos tapaan heitä, pelkään altistavani heidät tartunnalle. (Nainen, 20–24-v.)

Vastauksissa kuvataan läheisten tapaamiseen liittyviä kysymyksiä koronatilanteessa. Nuoret näyttäytyvät vastuullisina toimijoina, jotka joutuvat vaikeaan eettiseen ristiriitaan: kumpi on tärkeämpää, ylläpitää kontaktia sitä toivoviin sukulaisiin vai olla altistamatta näitä tartuntariskille.

Sosiaalisia rajoituksia kommentoitiin paljon, ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten tilanne oli vaikea:

Kuulun riskiryhmään, koska minulla on vakava keuhkosairaus. En ole pystynyt näkemään perhettä tai kavereita. (Tyttö, 15–19-v.)

Etäopiskelun haitallisista vaikutuksista nuoriin on puhuttu paljon korona-aikana ja avovastauksissakin tätä kysymystä sivuttiin:

[Korona] (h)ankaloitti monella tavalla elämää, opiskelen kaukana toisella paikkakunnalla, siirryin etäkouluun kaukana vanhemmista. Mutta sitten pystyin menemään kotiin vanhempien luokse opiskelemaan ja se helpotti elämääni. (Poika, 15–19-v.)

Kaukana kotoaan asuva nuori kertoi joutuneensa etäkouluun: etäisyyttä on siis sekä koulusta että vanhemmista. Tilanne helpottui, kun kertoja palasi vanhempiensa luo jatkamaan opintojaan.

Terveydellisten riskiryhmien vaikeaa tilannetta kuvattiin monissa vastauksissa: osa oli joutunut välttämään kaikkia kontakteja ja liikkumista julkisilla paikoilla oman tai läheisen sairauden vuoksi.

Matkustusrajoitukset ja rasismi huolettavat maahanmuuttajataustaisia nuoria

Maahanmuuttajataustaisten nuorten erityisestä tilanteesta löytyi muutamia kuvauksia, joissa korostuivat etäopiskeluun liittyvät ongelmat, mutta myös vähäiset kontaktit valtaväestöön:

Korona on iso ongelma kaikille. Se vaikuttaa paljon maahanmuuttajiin, koska rajoitukset hidastavat kielen opiskelua. Kielen opiskelu tapahtuu vuoroviikoin kotona ja koulussa. Kotona ei ole suomenkielisiä kontakteja, joten on vaikea harjoitella. Ystäviä ei voi tavata hampurilaisbaareissa tai elokuvissa. (Poika, 15–19-v.)

Matkustus- ja liikkumisrajoitusten seuraukset niille nuorille, joiden perheenjäseniä asui Suomen ulkopuolella, avautuivat, kun nuoret kertovat, etteivät ole voineet nähdä perheenjäseniään:

En ole päässyt toisten isovanhempien luokse Romaniaan karanteenin vuoksi. (Tyttö, 12–14-v.)

Olen ollut Venäjällä viimeksi vuosi sitten, joten en pääse sinne tervehtimään äitiä ja isää. (Poika, 15–19-v.)

Huoli koronan tarttumisesta on yhteinen kaikille, mutta eräs vastaaja oli miettinyt etnisen taustansa vaikutusta epäystävälliseksi kokemaansa kohteluun terveyspalveluissa.

Viruspelko ahdistaa bussissa ja kaupassa, jos siellä on paljon ihmisiä. Isää vaikea nähdä koronan takia. Jouduin [tarkenne]leikkaukseen sairaalaan. Kaksi tai kolme hoitajaa oli jostain syystä aina vihaisia minulle. Johtuuko arabi-taustastani? Nyt olen 8 kk sairaslomalla ja opinnot jäivät kesken. Korona sotkee asioita. Haluan jatkaa opintoja tammikuussa, mutta pelkään että korona vaikeuttaa myös työnsaantia. (Poika, 15–19-v.)

Negatiiviset tunteet liittyivät rajoituksiin, sosiaalisten kontaktien puutteeseen ja pelkoon omasta tai läheisten puolesta

Seuraavaksi tarkastelimme, millaisia tunteita avovastauksissa nimettiin. Yksinäisyys mainittiin useimmin. Se liittyi toisaalta sosiaalisiin rajoituksiin – ei voitu tavata ystäviä – ja toisaalta etäopintoihin ja -töihin. Moni koki eristyneensä:

Itselle on ollut suurin vaikutus, että työ on siirtynyt etätyöhön. Teen töitä yksin kotona ja tapaan ihmisiä paljon harvemmin. En myöskään ole nähnyt kavereita kovin usein, koska paikat, jossa tapaamme ovat olleet kiinni. Korona on vaikuttanut myös harrastustoimintaan, koska ryhmäliikuntaa on hankala harrastaa rajoitusten takia. Olo on tuntunut yksinäisemmältä, koska tuttujen perheisiin ei ole voinut mennä käymään, mutta on me pidetty yhteyttä soittamalla tai viestittelemällä.

(Mies, 20–24-v.)

Vastaaja kuvaa eri elämänalueilla toteutuneiden rajoitusten kasautuneita vaikutuksia, jotka ovat johtaneet siihen, ettei hän ole tavannut juuri ketään. Yhteyttä on pidetty viestein ja puheluin, mutta yksinäisyyden tunnetta ne eivät ole poistaneet.

Avovastauksissa puhuttiin myös muista vaikeista tunteista, kuten ahdistuksesta, masennuksesta ja alakulosta. Myös stressi, huolet ja pelot mainittiin usein, ja kuvattiin niiden vakaviakin seurauksia.

Ei ole hirveästi vaikuttanut omaan elämään, kun en ole itse liikkunut paljoa ulkosalla. On vaikuttanut osin mielenterveyteen ja on osittain tullut pelkoa ulos lähtemiseen koronan vuoksi. On tullut myös pelkoa lähteä sukulaisten luo kauemmas koronan takia. (Nainen, 20–24-v.)

Vastaaja sanoo ensin, ettei korona-aika ole vaikuttanut hänen elämäänsä, koska hän ei ole liikkunut ulkona. Sitten ilmenee, että korona-aika on heikentänyt vastaajan mielenterveyttä, ja hän on rajoittanut liikkumistaan juuri koronapelon vuoksi. Koronatilanteen pitkittyminen on ollut monelle raskasta, kuten seuraavasta vastauksesta käy ilmi.

Vaikuttaa mielialaan, kun ollaan eristyksissä koko ajan eikä saanut tietää milloin se eristys puretaan. Epävarmaa aikaa. Oli myös huoli kavereista, perheestä ja läheisistä. Epävarmuus siinäkin. (Tyttö, 15–19-v.)

Moni vastaaja totesi korona-ajan rajoituksineen harmittaneen ”hiukan”, eli tunne määriteltiin suhteellisen lieväksi. Toisten ihmisten käytös, kuten maskittomuus tai muut rajoitusten rikkomiset olivat saattaneet ärsyttää. Vastaajat pelkäsivät koronatartuntaa, ja kokivat huolta ystävistä ja perheenjäsenistä. Varuillaan olo rasitti. Korona-aikaan liittyi myös tylsistyminen ja puuduttavuus.

Korona on ollut takaraivossa melkein koko ajan. Uutisissa ei mistään muusta puhutakaan. Jos työpaikan ruokalassa on paljon syöjiä, huolestuttaa ettei vaan saa tartuntaa. Kuntosalilla tai tanssikursseilla on kiva käydä, mutta toisaalta huono omatunto, kun on niin lähellä muita. (Mies, 20–25-v.)

Jatkuva tietoisuus tartuntariskin läsnäolosta yhteiskunnassa lisäsi henkistä taakkaa.

Sellainen että uutisointi on pelottanut koronavirusaikana ja vaikuttanut omaan mielialaan, stressiin, ja ollut pelkotiloja korona-ajasta. (Nainen, 20–25-v.)

Myönteiset tunteet liittyvät rauhoittumiseen ja omaan selviytymiseen

Myönteisiäkin tunteita mainittiin: osa oli kokenut sosiaalisten suhteiden rajoittamisen mukavaksi ajaksi, jolloin on voinut rauhoittua ja keskittyä ja viettää aikaa oman perheen kanssa.

— Tykkään, ettei ole sosiaalista painetta osallistua esimerkiksi opiskelijatapahtumiin, voi mennä ajoissa nukkumaan ja keskittyä treenaamiseen. Jopa positiivisen puolella vaikutukset. (Nainen, 20–24.v.)

On tietty ollut hyvät puolensa sinänsä, että on saanut omaa aikaa ja perheen kanssa olla, eikä tarvi olla koko ajan menossa. Se, että ei pääse koko ajan pois, vaikka ulos, ei oo mitenkään kivaa. (Tyttö, 15–19-v.)

Etätöissä rasittavat työmatkat olivat jääneet pois, ja moni piti omaa rauhaa työntekoon hyvänä.

Alkujärkytyksen jälkeen tämä ollut oikein mukavaa, tottunut niin tullut uusi rutiini, kun pikku työhomma niin aikaisemmin piti lähteä ajamaan kauas, niin nyt voi tehdä etänä. Maski ei vaikuta elämääni. Sosiaalinen elämä ei [ole] kärsinyt, pikkuisen varovaisempi ollaan. (Poika, 15–19-v.)

Normaalista poikkeava aika tuntui joistakin jännittävältä. Myös omat reaktiot ja selviytyminen korona-ajasta olivat saattaneet yllättää myönteisesti:

Omat suunnitelmat menivät aika uusiksi, piti juurikin ravintoloihin mennä kesätöihin, ja ne suunnitelmat kaatuivat kerralla. en päässyt yliopistoon koska kokeet rajoittuivat. Yllätyin kuitenkin, että mieliala on ollut itsellä aika positiivinen. Olen kyllä huolissani siitä, miten pandemia vaikuttaa nuoriin, ei omassakaan kaveripiirissä mene kaikilla hyvin. Myös vanhemmilla ihmisillä on ollut hankalaa. (Nainen, 20–24-v.)

Kertoja kuvaa suunnitelmiensa muuttuneen koronarajoitusten vuoksi: hän oli menettänyt niin kesätyönsä kuin toivomansa opiskelupaikan. Silti hän oli säilyttänyt myönteisen mielialansa. Samaan aikaan hän on kuitenkin huolissaan muiden ihmisten pärjäämisestä.

Joissain vastauksissa ilmaistiin kiitollisuutta siitä, että Suomessa asiat oli hoidettu heidän mielestään hyvin. Eräs vastaaja kertoi olevansa iloinen, ettei ollut saanut tartuntaa. Toisaalta osa toi esiin, että koronan vaaroja ja rajoitustoimia oli vastaajan mielestä liioiteltu.

Koronakrisens begränsningar [har] inte hjälpt eller gjort saken bättre.ⁱⁱ(Poika, 15–19-v.)

Toivon, että valtio tekee parempia päätöksiä koronan suhteen. Isä on ravintolassa töissä ja ravintolat olleet pitkään kiinni. Toivotaan, että korona loppuu nopeasti. (Poika, 12–14-v.)

Korona on herättänyt pohtimaan omaa elämää ja maailman tilaa laajemmin

Erityisesti vanhimman vastaajaryhmän vastauksissa esiintyi pohdintaa koronan kielteisistä ja myönteisistä vaikutuksista vastaajan elämään ja laajemmin maailmaan.

On ollut paljon positiivisia [vaikutuksia] koska on ollut pakko pysähtyä miettimään mitä oikeasti haluaa elämältä. Huolettaa Suomen tilanne ja talous sekä mielenterveysongelmat ja yksinäisyys. Olen kokenut valtavia asioita Jumalan kanssa. (Nainen, 20–25-v.)

Vastaaja kuvaa koronalla olleen hänelle myönteinen merkitys pakottaessaan miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Toisaalta hän kertoo olevansa huolissaan koko Suomen tilanteesta. Lisäksi hän toteaa kokeneensa jotain uskonnollisesti vavisuttavaa.

Korona on saanut miettimään, että kuinka hauras yhteiskunta on ja kuinka nopeasti se voi romahtaa. ja on saanut miettimään omia arvoja ja kiitollisuus siitä että saa asua Suomessa ja että täällä huolehditaan ihmisistä. (Nainen, 20–25-v.)

Vastaaja pohtii yhteiskunnan toiminnan vaarantuneen korona-aikana. Samalla korona on saanut hänet miettimään omia arvojaan. Hän kertoo olleensa kiitollinen siitä, että asuu juuri Suomessa.

Vastaajissa oli niitäkin, joiden elämään korona-aika ei ole vaikuttanut merkittävästi:

Ei hirveesti vaikuttanut kielteisesti, kun sai asunnon ja koulupaikan ja kaks uutta työpaikkaa aika helposti. Elämä mennyt ihan hyvin korona-aikanakin eli ei ole ollut silleen vaikeaa aikaa. (Poika, 15–19-v.)

Kuulun vähemmistöön, kun tykkäsin korona-ajasta. Olin kotona ja korona ei ole ollut niin negatiivinen ja olen nähnyt myös hyviä puolia tässä. (Tyttö, 15–19-v.)

Osa nuorista pohti myös koronan pitkäaikaisia vaikutuksia omaan elämäänsä ja koko maailman kannalta: ”Uskon, että korona muuttaa pysyvästi jokaisen elämää.”

Koronan opetukset

Joissain vastauksissa esitettiin ajatus, että korona-aika on opettanut jotain erityistä. Ainakin käsihygieniaa ja maskien käyttöä, mutta myös jotain muuta, kuten sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin:

[Korona-aika] opetti sen, että välillä on hyvä höllätä. Opetti myös käsienpesun ja hygienian. Opetti myös sopeutumaan. (Tyttö, 15–19-v.)

Jotkut kertoivat oppineensa arvostamaan elämää ja terveyttä huomattuaan, miten moni on kärsinyt koronan vaikutuksista.

[Olen] (o)ppinut arvostamaan elämää eri tavalla, kun näkee kuinka maailma on mennyt päin helvettiä näin nopeasti. Olen onnistunut itse noudattamaan rajoituksia. (Poika, 15–19-v.)

Rajoitusten noudattaminen on ollut monille haasteellista. Kyse on oppimisprosessista, jossa on opittava uudenlaisia toimintatapoja, joilla otetaan toiset huomioon.

Henkilö ollut siviilipalveluksessa koronan alkaessa ja oppinut hyvällä tavalla rajoitteet jo keväällä ja niistä on ollut hyötyä nyt. (Mies, 20–25-v.)

Korona-aika ja siihen liittyneet uudenlaiset toimintatavat eivät ole sopineet kaikille yhtä hyvin. Tämä näkyi myös vaihtelevassa suhtautumisessa etäopiskeluun ja -työskentelyyn. Lähes yhtä moni oli pitänyt etäopinnoista kuin kokenut ne kielteisinä. Korona-aika on siis opettanut monille jotain heille sopivista opiskelu- ja työskentelytavoista. Jotkut vastaajista olivat asettaneet itselleen uudenlaisia tavoitteita:

Etätyöskentelyyn vaikutti, etätyöskentelyä ei kestänyt pää ja vapaa-aikaa rajoittanut tapahtumien puute. Ei olisi startannut yritystä, jos korona ei olisi alkanut. (Mies, 20–24-v.)

Lopuksi

Tiedonkeruun avovastauksissa kuului nuorten turhautuminen ja toisinaan syvempikin ahdistus pandemiasta ja rajoituksista. Vastauksissa kuvastui tunteiden vaihtelevuus: korona-aika huoletti, pelotti, ahdisti ja masensi, mutta osalle vastaajista se merkitsi rauhoittumista tai kiitollisuutta. Koronan vaikutukset nuorten elämään näyttäytyivät kuitenkin yleensä melko vähäisinä, ja ilmassa oli toivoa siitä, että tilanne väistyisi pian. Vastausten kirjo oli suuri, ja niissä tuotiin esiin myös vakavia ongelmia ja menetyksiä.

Tiedonkeruun ajankohta on vaikuttanut vastauksiin merkittävästi: kysely toteutettiin viime syksynä, jolloin rajoituksista vapaampi kesäkausi oli takana, ja aiemmat rajoitukset olivat jo osin unohtuneet. Vastaajat myös ehkä arvelivat koronatilanteen olevan pian ohi. Jos tiedonkeruu olisi toteutettu hieman myöhemmin, vastaukset olisivat luultavasti olleet synkempiä. Siksi pidämme tärkeänä, että nuorten tilannetta seurataan koronatilanteen jatkuessa ja sen jälkeen.

Viitteet

i Osa haastattelijoista kirjasi vastaukset hän-muodossa, kertoen omasta näkökulmastaan, mitä vastaaja sanoi. Osa kirjasi vastaukset ’minä’-muodossa, vastaajan näkökulmasta. Ei ole aivan varmaa, onko vastaukset kirjattu sanasta sanaan, vai onko kirjaaja jättänyt jotain pois. Lisätietoja tiedonkeruusta: Miten tiedonkeruu toteutettiin?

ii Käännös: Koronakriisin rajoitukset eivät ole auttaneet tai tehneet asiasta parempaa.

Kirjoittajat

Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari

sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi

puh. 044 416 5303

Akatemiatutkija Lotta Haikkola

lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi

puh. 044 4165 300

Tutkija Jenni Lahtinen

jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi

puh. 044 416 5395

Kirjallisuus

Lahtinen, Jenni & Salasuo, Mikko (2020) ”Harrastusten keskeytyminen harmitti.” Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja.

Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila (2020): ”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. 

Sutela, Heli (2021): Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemmän työttöminä. Tieto ja trendit. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/koronan-satoa-nuoret-naiset-opiskelevat-miehet-enemman-tyottomina/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)