Koronarokotteen ottaminen ja suhtautuminen koronapassiin olivat vilkkaita keskustelun aiheita syksyllä 2021. Nuorisotutkimusseura selvitti 15–24-vuotiaiden nuorten asenteita koronarokotuksiin ja -rajoituksiin loka-marraskuussa toteutetulla kyselytutkimuksella. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa minkälaiset tekijät ja näkemykset olivat yhteydessä koronarokotteen ottamattomuuteen ja koronapassin vastaisuuteen.
Tiedonkeruun aikaan koronapassi oli vastikään otettu käyttöön, vaikka passi oli ollut käytössä muissa Euroopan maissa kesästä 2021 lähtien ja käyttöönotosta oli keskusteltu jo pitkään myös Suomessa. EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöönottoa eli koronapassia koskeva laki astui voimaan 16.10.2021 (sosiaali- ja terveysministeriö 2021). Koronapassin lähtökohtana oli todistaa, onko sen omistaja rokotettu, onko hän sairastanut hiljattain koronan tai onko hänellä tuore negatiivinen testitulos.
Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan rokotekriittisyys on yleisempää naisten (Neumann-Böhme ym. 2020, Wang ym. 2020) ja nuorten ikäpolvien keskuudessa (Khan, Watanapongvanich & Kadoya 2021). Esimerkiksi arabimaissa tehdyn tutkimuksen (Sallam ym. 2021) mukaan sosio-kulttuurisista syistä miehet ottivat suuremmalla todennäköisyydellä rokotteen, sillä he olivat naisia enemmän yhteydessä ulkomaailmaan.
Nuorten asenteista koronarokotteisiin ja -rajoituksiin kysyttiin loka-marraskuun vaihteessa 2021 Nuorisotutkimusverkoston Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen kolmannella kierroksella. Tiedonkeruussa haastateltiin puhelimitse tuhat nuorta, joista 15–24-vuotiaita oli 757. Nuorilta kysyttiin näkemyksiä korona-ajasta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä, mielipiteitä rokotteista ja tuntemuksia koronarajoituksista, kuten koronapassista. Tämä teksti on kahdestoista Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -sarjan kirjoitus.
Aikaisempien kartoitusten mukaan enemmistö väestöstä suhtautuu myönteisesti rokotteisiin Suomessa (Tiedebarometri 2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan koronarokotusten kattavuudessa oli kuitenkin eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan (Kontio ym. 2021). Lokakuun alussa (viikolla 41) yli 50-vuotiaiden rokotuskattavuus ensimmäisen annoksen osalta oli yli 90 prosenttia ja naiset olivat hieman innokkaammin ottaneet rokotteen kuin miehet. Toisaalta 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava rokotekattavuus oli yli 70 prosenttia ja miesten rokotuskattavuus noin 7 prosenttiyksikköä naisia matalampi.
Aineisto ja menetelmät
Nuorilta tiedusteltiin puhelimitse kokemuksia koronarajoitusten purkamisesta väitteellä ”Minua huolestuttaa koronarajoitusten purkaminen” ja yleensä pandemiasta väitteellä ”Koronapandemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia maailmassa”. Vastaajien rokotekantaa tiedusteltiin ”Mielestäni kaikkien suomalaisten pitäisi ottaa koronarokote” –väitteellä, ja koronapassista kysyttiin väitteellä ”Mielestäni Suomessa pitäisi ottaa käyttöön koronapassi”. Kysymyksiin vastattiin viisiasteisella Likert-asteikolla (täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä) tai vastaamalla ”En osaa sanoa”. Rokotuksen ottamisesta kysyttiin ”Mitä seuraavista olet itse kokenut koronaan liittyen – Koronarokotuksen ottamisen” ja väitteeseen vastattiin ”kyllä”, ”ei” tai ”en osaa sanoa”.
Analyysejä varten ”rokotekriittisiksi” määriteltiin vastaajat, jotka eivät olleet ottaneet rokotetta ja jotka olivat täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että kaikkien suomalaisten pitäisi ottaa koronarokote. Näiden rokotekriittisten vastauksia vertailtiin muiden vastaajien näkemyksiin ja mielipiteisiin. Tekstiin nostetut ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä 95 prosentin luottamustasolla. Lisäksi ”Haluaisitko sanoa vielä korona-ajasta ja sen vaikutuksista elämääsi?” -kysymyksen avovastauksista (n=620) poimittiin rokotekriittisten nuorten vastaukset (n=34), joista nousseet teemat tyypiteltiin neljään eri luokkaan.
Vastaajista joka kymmenes oli rokotekriittinen
Vastaajista 82 prosenttia ilmoitti saaneensa vähintään yhden koronarokotteen ja 18 prosenttia ei ollut saanut rokotetta. Suurin osa vastanneista puolsi sitä, että kaikkien suomalaisten pitäisi ottaa koronarokote: puolet oli väittämästä täysin samaa mieltä (49 %) ja neljäsosa samaa mieltä (24 %). Vastaavasti reilu kymmenys oli väitteestä joko täysin tai jokseenkin eri mieltä (6 % ja 7 % vastaavasti).
Yhdeksän prosenttia vastaajista luokiteltiin rokotekriittisiksi, eli toisin sanoen he olivat koko väestöä koskevasta koronarokoteväittämästä eri mieltä, eivätkä itse olleet ottaneet rokotetta (taulukko 1). Rokotekriittisyys oli hieman yleisempää 20–24-vuotiaiden keskuudessa (11 %) kuin nuoremmassa ikäryhmässä (7 %). Sukupuolen, äidinkielen, päätoimen sekä asuinpaikan tyypin mukaan jaoteltuna rokotekriittisten osuuksissa oli pientä vaihtelua, mutta erot mahtuivat virhemarginaaliin. Rokotekriittisyys ei ollut yhteydessä koettuun stressin määrään tai yleiseen elämäntyytyväisyyteen.
Kaikista vastaajista 57 prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön koronapassi, kun taas täysin tai jokseenkin eri mieltä asiasta oli 23 prosenttia vastaajista. Rokotekriittiset suhtautuivat kriittisesti myös koronapassin käyttöönottoon: heistä 83 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä. Muista vastaajista näin vastasi vain 18 prosenttia. Mainittakoon, että yhdeksän prosenttia näistä muista vastaajista ei ollut muodostanut mielipidettään koronapassista.
Muista kuin rokotekriittisistä vastaajista lähes joka kolmas (29 %) oli samaa mieltä väittämästä ”Minua huolestuttaa koronarajoitusten purkaminen”, mutta rokotekriittisistä vajaa viidennes (17 %). Rokotekriittisillä oli myös kriittisempi mielipide koronapandemian vaikutuksista: heistä 29 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, jonka mukaan pandemialla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia, ei-rokotekriittisten keskuudessa vastaava osuus oli vain 18 prosenttia.
Rokotekriittisten nuorten näkemyksiä omin sanoin
Avovastauksissa esitettiin selityksiä sille, miksei vastaaja halunnut ottaa koronarokotusta. Rokotekriittisten vastauksissa esiintyvät perustelut jaettiin neljään eri luokkaan: 1) nuoriin, joiden arjessa ei ollut tapahtunut suurempia muutoksia (n=13), 2), muita vaikutuksia arkeen kritisoiviin (n=9), 3), rajoituksia kritisoiviin (n=8), 4) ja terveysvaikutuksia epäröiviin (n=4).
Kolmentoista rokotekriittisen vastaajan vastauksista kävi ilmi, ettei korona ollut paljoakaan vaikuttanut heidän elämäänsä, eikä näissä ilmennyt erityistä syytä rokotekriittisyydelle.
Ei oo ollu vaikutannu mun elämään ollenkaan, ihan samalla tavalla jatkunu elämä ku ennenkin, en oo huolissaan kyllä nyt yhtään mistään että ihan tavallisesti kuljen ja liikun. Ihan normaalia elämää.
Mies, 20–24-vuotias.
Avovastauksissa oli luettavissa myös muita mainittuja muutoksia korona-aikaan liittyen. Korona-aikaa kuvattiin muun muassa ”suurena tappiona” tai toteamalla, että ”ennen oli kaikki paremmin”. Muutokset liittyivät esimerkiksi koettuun yksinäisyyteen, illanviettojen ja tapahtumien vähyyteen.
Yksinäisyyden lisääntyminen. Alussa elämä pysähtyi ja kohtaamiset väheni rajoitusten takia, joten nykyään sosiaaliset tilanteet siten hiukan vaikeita. Toivottomuus, epätietoisuus.
Nainen, 20–24-vuotias.
Haastatteluissa kuvattiin myös koronavirukseen liittyvää disinformaatiota ja viranomaisten toimia pandemiasta viestimiseen. Näin yksi haastateltava kuvasi ristiriitaista suhtautumistaan koronatoimiin ja koronasta tiedottamiseen:
Ei korona paljokaan oo oikeestaan vaikuttanut. Sit ku alkaa miettii sitä tälleen että kai on muuttunut miten asioita on tehty ja miten on vietetty vapaa-aikaa. Mutta ehkä huolettaa tää miten suhdaututaan näihin koronatoimiin niinku rokotus ja tällänen ku on kyse koko aja siit rokotteesta niin miten niinku vähän tietoo Suomen kansalla on ehkä siihen et miten mitä vaihtoehtoja vois olla niiku koronan ehkäsemiseksi. Itse koronapandemia hyvin on kyllä pystynyt sit elämään sen mukana.
Nainen, 20–24-vuotias.
Toinen vastaaja kuvaili koronapandemian aiheuttamia pelkoja ja tiedonkulun haasteita seuraavasti:
Ei ole ollut muuta vaikutusta omaan elämään, kuin ehkä just pikkusen tämä että ihmiset on tullu vähän niinkuin pikkusen hulluiksi sen koronan takia, se ehkä ammuttiin liian yli silloinkuin se tuotiin esille että ehkä vähän liian tällänen vakava mainostaminen tai tämmönen. Tuotiin ehkä liian rajusti esille ihmisille. Siitä tuli sellanen niinku pelon tyyppinen tilanne että puolet ihmisistä pelkää koronaa ja puolet miettii että sitä ei ees ole olemassa.
Mies, 20–24-vuotias.
Nuorten mietteitä koronarajoituksista -ja rokotteesta
Myös koronapassiin kohdistui suoraa kritiikkiä rokotekriittisten avovastauksissa. Äkkinäiset rajoitukset ja tilanteen nopea muuttuminen olivat häirinneet elämää tai omaa toimintaa.
On ollut rankkaa ja ollut vähän katkera kun ei ole voinut elää normaalia nuoren ihmisen elämää rajoitusten takia ja kun kaikki paikat on ollut kiinni.
Mies, 20–24-vuotias.
Koronapassia pidettiin epämääräisenä ja ”typeränä ajatuksena”. Kriittisyys kumpusi myös rokotteen pakollisuudesta. Näin eräs vastaaja kuvaili näkemyksiään rajoitusten epäselvyydestä ja ajatuksiaan koronapassista:
Tämä on ollut tosi vaikeaa aikaa, rajoitukset vaihtuvat koko ajan eikä pysy perässä, ohjeet mitä saadaan ovat tosi epäselvät. Koronapassi on huono juttu, mainostetaan ottamaan koronarokotteita, vaikka sen pitäisi olla henkilökohtainen päätös, kunkin oma asia.
Nainen, 20–24-vuotias.
Rajoituksia pidettiin osittain liian rajuina, ja nuorten mielenterveyden ja harrastusten huomiotta jättämistä rajoituksia säädettäessä kritisoitiin. Koronarajoituksia kuvailtiin omia oikeuksia rajoittavina:
Mielestäni koronapassiasia rikkoo ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeuksia ja jos ei pääse ilman passia niin se pakottaa ottamaan rokotteen vaikka ei haluaisi.
Nainen, 20–24-vuotias.
Yksi haastateltava koki, ettei raskaana olevien oikeuksia huomioitu tarpeeksi koronapassissa. Rajoitukset vaikuttivat myös nuoren perheellisen elämään:
Olen ollut vanhempainvapaalla silloin kun eniten rajoituksia. Enää ei ole oikein haitannut, mutta alkuaikoina häiritsi paljon kun ei päässyt mihinkään lapsen kanssa ja jäi sosiaaliset kontaktit yms. väliin. Oli myös vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen.
Nainen, 20–24-vuotias.
Koronarokotteen ottamista ei ollut koettu terveyssyistä välttämättömäksi. Esimerkiksi yksi vastaaja kuvaili tilannetta näin: ”Sairastin koronan, elän normaalia elämää.” Vastaajissa oli myös henkilöitä, joita huoletti rokotteen turvallisuus ja sen terveysvaikutukset:
Eikö rokotuskattavuus pitäisi jo riittää. En ole varma kannattaako rokotusta ottaa, koska niissä on sivuvaikutusta.
Mies, 15–19-vuotias.
Rokotusten vastaisuuteen liittyi myös uskomus rokotteen yhteydestä kuolemantapauksiin. Itse tautia pidettiin lievänä ja rokotuksia vaarallisempina, kuten seuraava vastaaja tilannetta kuvailee:
Ihmiset sais avata silmänsä, se on vaan nuha. Rokote tappaa enemmän ihmisiä.
Mies, 20–24-vuotias.
Lopuksi
Tämän näkökulma-artikkelin tavoitteena oli selvittää rokotekriittisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä. Koronarokotuksiin suhtautui kriittisesti lähes joka kymmenes 15–24-vuotias vastaaja. Tällainen kriittisyys oli hieman yleisempää yli parikymppisten kuin nuorempien keskuudessa. Rokotuskriittisyys oli yhteydessä näkemyksiin korona-ajasta ja -rajoitteista.
Kolmasosa rokotekriittisistä vastaajista kertoi haastattelussa, ettei pandemialla ollut ollut sen ihmeempiä vaikutuksia omaan elämään. Näiden nuorten lähipiiriin ei välttämättä ollut osunut tartuntoja, tai he eivät itse välttämättä kuuluneet terveyssyistä riskiryhmään, mikä osaltaan voi selittää kriittisyyttä. Rokotekriittisissä vastaajissa oli myös vastikään synnyttänyt sekä raskaana oleva, vaikka vakavan koronavirusinfektion riskiryhmään kuuluvina koronarokotusta alettiin suositella kaikille raskaana oleville elokuussa 2021 (THL 2021a). Raskaana olevat eivät tosin välttämättä uskaltaneet ottaa uutta rokotetta, sillä mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia syntymättömään lapseen ei ollut vielä tutkittu tarpeeksi.
Eurooppalaisessa vertailussa on (Neumann-Böhme ym. 2020) havaittu, että COVID-19-taudin leviäminen ja oma terveydentila sekä riskiryhmään kuuluminen olivat yhteydessä rokotevastaisuuteen. Nuoret eivät välttämättä koe huolta rokotteen ottamisesta, sillä koronavirustauti on nuoremmissa ikäpolvissa yleensä ollut lievä (Goodall ym. 2020; Hammer ym. 2021).
Kriittisimpien rokotetta vastustavien näkemykset muistuttivat tässä kyselyssä aiemmin tutkittuja vastavirtanäkemyksiä koronarokotteesta (Jallinoja ym. 2021), kuten huolta yksilöiden oikeuksien menetyksestä sekä lääketeollisuuteen, terveysviranomaisiin tai hallituksen koronatoimiin kohdistuvaa epäluuloa.
Nopeasti kehitetyn koronarokotteen turvallisuus on puhuttanut sosiaalisessa mediassa, ja verkkokeskustelussa on virinnyt myös erinäisiä salaliittoteorioita rokotteesta (YLE 7.12.2021). Rokoteinnokkuuteen voivat vaikuttaa myös uutiset koronarokotteen haittavaikutuksista, kuten rokotteen yhteyksistä nuorten miesten sydänlihastulehdukseen (THL 2021b). Rokotekriittisyyteen voivat vaikuttaa muistikuvat sikainfluenssarokotukseen annetun Pandemrix-rokotuksen haittavaikutuksista edeltävän vuosikymmenen alusta, jolloin rokote laukaisi autoimmuunireaktion seurauksena narkolepsian erityisesti joissakin nuorissa henkilöissä (esim. Vuorela ym., 2021).
Erityisesti sosiaalisessa mediassa on levinnyt paljon kriittistä ja jopa virheellistä tietoa koronarokotuksista. Esimerkiksi 12–15-vuotiaiden rokotuskierroksen alkaessa kesällä 2021 Instagramissa levisi Pelastetaan lapset -nimisen verkkosivuston rokotteita vastustavia väitteitä (YLE 10.8.2021). Pandemiatilanteessa on esiintynyt erilaisia salaliittoteorioita koronaviruksen keinotekoisuudesta tai rokotteen haittavaikutuksista. Salaliittoteoriat voivat myös lisääntyä pitkittyvässä pandemiatilanteessa ja heikentää luottoa viranomaisiin (Drinkwater ym. 2021).
Koronapandemia on nostanut keskustelua media- ja terveyslukutaidoista (Biasio ym. 2021), jotka ovat olleet kotimaisten kartoitusten mukaan (esim. Lääkärilehti 2019) melko alhaisia erityisesti yläkoululaisten keskuudessa. Vastaisuudessa olisi tärkeä tutkia myös 12–15-vuotiaiden ikäryhmän näkemyksiä. Tästä tarkastelusta aineiston 12–14-vuotiaat vastaajat rajattiin pois, koska 12–15-vuotiaiden toinen koronarokotuskierros käynnistettiin vasta syksyllä 2021, eikä heitä ollut täten välttämättä vielä rokotettu.
Terveyslukutaito ja kyky etsiä oikeaa tietoa voidaan myös liittää yksilön kokemuksiin ja koulutustasoon. Esimerkiksi korkeampi koulutustaso on yhteydessä parempaan koronatietämykseen ja rokotemyönteisyyteen (Knobel, Zhao & White 2021; Biasio ym. 2021). Nuorten elämän siirryttyä verkkoon onkin erittäin tärkeää, että jatkossa medialukutaidon opettamista jatkettaisiin kaikilla koulutusasteilla sekä varhaiskasvatuksessa.
Nuorten elämän siirryttyä verkkoon onkin erittäin tärkeää, että jatkossa medialukutaidon opettamista jatkettaisiin kaikilla koulutusasteilla sekä varhaiskasvatuksessa.
Jatkossa olisi kiinnitettävä huomiota avoimeen tiedottamiseen, totuudellisen koronainformaation välittämiseen ja kohdentamiseen nuorille. Kun nuorille annetaan riittävästi totuudellista informaatiota koronaviruksesta, he voivat paremmin tehdä asianmukaiseen tietoon perustuvia päätöksiä rokotteisiin liittyen. Esimerkiksi itävaltalaiset tutkijat (Heiss ym. 2021) ehdottavat kansalaisten ottamista mukaan kehittämään ratkaisuja koronapandemian kaltaisiin vaikeisiin tilanteisiin. Osallisuuden kautta on mahdollista lisätä myös kansalaisten tosiasioihin perustuvaa tietoa.
Artikkelilla on rajoituksensa. Poikkileikkausaineisto ei taivu koronaan liittyvien kokemusten ja rokotevastaisuutta kuvaavien taustamekanismien selvittämiseen. Lisäksi ryhmittelyjä tehtäessä vastaajamäärät jäävät pieniksi. Haastattelussa kysyttiin, oliko haastateltava kokenut koronarokotuksen ottamisen, sekä yleistä asennetta siihen, tulisiko kaikki suomalaiset rokottaa, muttei suoraan tiedusteltu nuorten kantaa rokotevastaisuuden syihin. Kyselyssä ei myöskään kysytty nuorilta riskiryhmään kuulumisesta.
Yleisesti rokotteiden kattavuudessa on havaittu merkittävää alueellista vaihtelua (Lääkärilehti 2018). Koronapandemian aikaan alueelliseen rokotekattavuuteen on voinut vaikuttaa se, että taajama- ja maaseutualueilla on ollut harvakseltaan rokotuspisteitä ja niiden saavutettavuus on ollut huonompi kuin kaupungeissa (Kontio ym. 2021). Aineistomme perusteella vastaajan asuinpaikan tyypillä ei ollut merkitsevää yhteyttä rokoteasenteisiin, vaikka rajoitukset ovat tuntuneet erityisesti suuremmissa kaupungeissa ja eri osissa Suomea on voinut elää koronan osalta huolettomampaa ja melko tavallista elämää. Asuinpaikan yhteyttä rokotuskriittisyyteen tulee jatkossa tarkastella erillisessä artikkelissa paikkakunta- ja aluetietoja hyödyntäen.
Vaikka mediassa (Helsingin Sanomat 15.12.2021) on uutisoitu vieraskielisten korostuvan rokottamattomien joukossa, ei nuorten haastattelujen perusteella äidinkieli noussut merkittäväksi tekijäksi, joka olisi ollut yhteydessä rokotekriittisyyteen. Huomionarvoista on, että haastattelut suoritettiin suomeksi ja ruotsiksi, joten tiedonkeruuvaiheessa vastaajajoukosta on voinut kielitaidon takia pudota osa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista vastaajista, jotka ovat voineet kokea myös viranomaisten koronaviruksesta ja rajoituksista tiedotuksen haastavana. Erillisessä artikkelissa olisi kuitenkin syytä paneutua tarkemmin kieleen liittyviin kysymyksiin, ottaen huomioon erot myös taustatekijöissä sekä ryhmän ”muut kielet” heterogeenisyys.
Kaiken kaikkiaan suurin osa nuorista koki tarpeen rokotukselle ja passille, ja koronarokotukseen kielteisesti suhtautuvien määrä oli suhteellisen pieni. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää seurantatietoa siitä, minkälaisia asenteita ja kokemuksia poikkeustila rajoituksineen synnyttää. Vastaisuudessa yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden tukemiseksi kehitettävien säännösten, kuten koronapassin, käytännön ongelmat tulisi ratkoa ja tehdä ne riittävän tehokkaiksi tartuntojen estämiseksi, jotta kansalaisilla olisi motivaatiota niitä noudattaa. Jatkossakin koronakokemuksia tarkasteltaessa on tärkeä ottaa huomioon myös eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien nuorten kokemukset.
Kirjoittajat
Alix Helfer
YTM, tutkija
alix.helfer@nuorisotutkimus.fi
Riku Laine
VTM, tilastotutkija
Jenni Lahtinen
VTM, tutkija
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
Tuuli Pitkänen,
FT, VTL, dosentti, tutkimuspäällikkö
tuuli.pitkanen@nuorisotutkimus.fi
Toimitus: Sarianne Karikko, Tanja Konttinen & Katja Tiilikka
Lähteet
Biasio, L. R. & Bonaccorsi, G. & Lorini, C. & Pecorelli, S. (2021) Assessing COVID‐19 vaccine literacy: A preliminary online survey. Human Vaccines & Immunotherapeutics, 17(5), 1304–1312. https://doi.org/10.1080/21645515.2020.1829315 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Drinkwater K & Dagnall N & Denovan A ym. (2021) To what extent have conspiracy theories undermined COVID-19: strategic narratives? Front Commun 2021;6:1-5.
Goodall JW & Reed TAN & Ardissino M ym. (2020) Risk factors for severe disease in patients admitted with COVID-19 to a hospital in London, England: a retrospective cohort study. Epidemiol Infect. 2020 Oct 13;148:e251. doi: 10.1017/S0950268820002472.
Hammer CC & Cristea V & Dub T & Sivelä J. (2021) High but slightly declining COVID-19 vaccine acceptance and reasons for vaccine acceptance, Finland April to December 2020-Corrigendum. Epidemiology and Infection. 2021a;149:e133. Published 2021 Jun 4.
Heiss, R. & Gell, S. & Röthlingshöfer, E. & Zoller, C. (2021). How threat perceptions relate to learning and conspiracy beliefs about COVID-19: Evidence from a panel study. Personality and individual differences, 175, 110672. https://doi.org/10.1016/j.paid.2021.110672 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Helsingin Sanomat (15.12.2021) ”Olen kuullut älyttömiä teorioita” – Pääkaupunkiseudulla on yhä yli 100 000 rokottamatonta, venäjänkielisten vastaukset tutunkuuloisia. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008442571.html?share=2c5b65017a81a680d34d7cc480d8aa58 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 7.1.2022)
Jallinoja, P. & Sivelä, J. & Väliverronen, E. (2021). Valtavirtaa ja vastavirtaa ‒ koronanäkemykset yhteydessä halukkuuteen ottaa koronarokotus. Duodecim, 137.
Khan, M. & Watanapongvanich, S. & Kadoya, Y. (2021). COVID-19 Vaccine Hesitancy among the Younger Generation in Japan. International journal of environmental research and public health, 18(21), 11702. https://doi.org/10.3390/ijerph182111702 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Knobel, P. & Zhao, X. & White, K. M. (2021). Do conspiracy theory and mistrust undermine people’s intention to receive the COVID‐19 vaccine in Austria? Journal of Community Psychology, 1–13. https://doi.org/10.1002/jcop.22714 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Kontio, M. & Skogberg, N. & Sivelä, J. & Nohynek, H. & Salo, H. & Mäntymaa, P. & Helve, O. (2021) Koronarokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. THL Työpaperi: 2021_026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-753-1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lääkärilehti (2018) Käsitykset rokotuksista ja rokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/kasitykset-rokotuksista-ja-rokotuskattavuuteen-vaikuttavat-tekijat/ (Viitattu 11.1.2022)
Lääkärilehti (2019) Monella nuorella on puutteita terveyden lukutaidossa. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/monella-nuorella-on-puutteita-terveyden-lukutaidossa/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 11.1.2022)
Neumann-Böhme S. & Varghese N.E. & Sabat I. & Barros P.P. & Brouwer W. & Exel J. & Schreyögg J. & Stargard T. (2020) Once we have it, will we use it? A European survey on willingness to be vaccinated against COVID. Eur. J. Health Econ. 2020;21:977–982. doi: 10.1007/s10198-020-01208-6
Sallam M & Dababseh D & Eid H et al. (2021) High Rates of COVID‐19 vaccine hesitancy and its association with conspiracy beliefs: a study in Jordan and Kuwait among other Arab Countries. Vaccines 9(1):42.doi:10.3390/vaccines9010042
Sosiaali- ja terveysministeriö (2021). Koronapassi. https://stm.fi/koronapassi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 11.1.2022)
THL (2021a) Raskaus ja koronavirus -verkkosivusto. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 7.1.2022)
THL (2021b) 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten rokottaminen COVID-19 tautia vastaan Suomessa. Työpaperi 19/2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142846/URN_ISBN_978-952-343-696-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.1.2022)
Tiedebarometri (2019) Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tieteen tiedotus ry.
Vuorela, A. & Freitag, T. L. & Leskinen, K et al. (2021) Enhanced influenza A H1N1 T cell epitope recognition and cross-reactivity to protein-O-mannosyltransferase 1 in Pandemrix-associated narcolepsy type 1. Nat Commun 12, 2283 . https://doi.org/10.1038/s41467-021-22637-8 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Wang J & Jing R & Lai X et al. (2020) Acceptance of COVID‐19 Vaccination during the COVID‐19 Pandemic in China. Vaccines. 2020;8(3):482. doi:10.3390/vaccines8030482
YLE (10.8.2021). Sosiaalisessa mediassa kampanjoidaan nuorten koronarokotuksia vastaan – Rokotetutkimuskeskuksen Rämet tyrmää: Oikeastaan kaikki tieto harhaanjohtavaa. https://yle.fi/uutiset/3-12052162 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 7.1.2022)
YLE (7.12.2021). Meitä ette rokota. https://yle.fi/uutiset/3-11674343 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 21.1.2022)