Pandemia paljastaa ja muistuttaa meitä eriytymisen ja epätasa-arvoisten elinolojen vaikutuksista kansalaisten terveydentilaan ja kykyyn selviytyä poikkeustilasta. Esimerkiksi pohjoismaisissa kaupungeissa tehdyn kartoituksen mukaan koronatartuntoja havaittiin enemmän alueilla, joissa asui suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä (Sigurjónsdóttir, Sigvardsson & Oliveira e Costa 2021). Suomessa taas ensimmäisen korona-aallon aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tehdyssä tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa raportoitiin suurempaa COVID-19-esiintyvyyttä (Holmberg ym. 2022). Suomeen muuttaneet henkilöt kokivat epidemian vaikutukset hyvinvointiinsa voimakkaammin koko väestön verrattuna (Skogberg ym. 2021).
Verrattuna valtaväestön lapsiin koulujen sulkeminen ja etäopetus voivat vaikuttaa enemmän maahanmuuttajataustaisten lasten oppimiseen, erityisesti jos kotona ei puhuta valtaväestön kieltä. Pandemia-aikaan tanskalaiset opettajat kohtasivat etäopetuksessa kielimuurista johtuvia haasteita ja myös yhteydenpito vieraskielisiin oppijoihin kärsi, koska oppilailla oli rajalliset mahdollisuudet käyttää virtuaalisia viestintäalustoja (Primdahl ym. 2021).
Suomessa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman, opettajille suunnatun kyselyn mukaan etäopetus heikensi yhdenvertaisuutta varsinkin erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevilla ja kielivähemmistöön kuuluvilla oppilailla (Ukkola & Metsämuuronen 2021). Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että maahanmuuttajataustaisten lasten ja näiden huoltajien mahdollisuudet oppia kotimaisia kieliä ovat heikentyneet koronaepidemian aikana (Varanka ym. 2022, 51).
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tuloksia on raportoitu syksystä 2020 alkaen Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
Tutkimuksessa selvitetään, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta, millaisia ovat heidän keinonsa selvitä siitä, miten he kokivat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa sekä mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana.
Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa mahdollistaa nuorten hyvinvointia ja sen vajeita koskevan tutkimustiedon tuomisen tuoreeltaan poliittisen päätöksenteon tueksi.
Toistuvat, puhelinhaastatteluina toteutetut aineistonkeruukierrokset muodostavat ainutlaatuisen seuranta-aineiston, jonka avulla nuorten tilanteen vaihteluja on mahdollista tarkastella koronatilanteen pitkittyessä.
Vastaajia kussakin aineistonkeruussa on ollut noin tuhat.
Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin jo alkusyksyllä 2020, kun pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta. Muutaman kuukauden välein toteutettuja aineistonkeruita on tehty yhteensä viisi, joista viimeisin toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Neljänteen ja viideen aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia kysymyksiä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lisätietoja aineistoista löytyy tutkimushankkeen sivuilta.
Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nuorisotutkimusseura on seurannut 12–24-vuotiaiden hyvinvointia ja näkemyksiä korona-aikana Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kyselytutkimuksen avulla, jossa nuoria haastateltiin puhelimitse strukturoidulla lomakehaastattelulla. Kysymykset koskivat omaa arkea, hyvinvointia, näkemyksiä koronasta ja sen vaikutuksista sekä koronaan liittyviä elämäntapahtumia. Tutkimuksen toteutuksesta on kerrottu tarkemmin Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen sivuilla.
Mukana on ollut kiintiöidysti myös vieraskielisiä vastaajia, joita on noin kymmenesosa kaikista vastaajista. Vieraskielisyys viittaa tässä artikkelissa henkilöön, jolla voi olettaa äidinkielen perusteella olevan maahanmuuttotausta, eli rekisteriin merkitty äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Aikaisempien Poikkeusolot-tutkimuksen kartoitusten perusteella tiedetään, että vieraskielisten nuorten elämäntyytyväisyys laski pandemian ensimmäisenä vuonna enemmän kuin suomen- ja ruotsinkielisten (Lahtinen ym. 2022) ja heillä on ollut muita harvemmin luotettava aikuinen tai luotettava ystävä, jonka kanssa puhua koronaan liittyvistä huolista (Haikkola & Kauppinen 2020).
Huomionarvoista on, että haastattelut suoritettiin suomeksi ja ruotsiksi. Suurin osa vastaajista puhuu oletettavasti hyvin suomea ja/tai on asunut täällä syntymästään lähtien. Raportoitu äidinkieli ei siis tarkoita, että henkilö olisi itse muuttanut Suomeen, vaan voi kertoa siitä, että perheessä on lähtökohtaisesti erilainen tilanne kuin kantaväestöllä.
Tässä tekstissä valotamme Suomessa asuvien vieraskielisten nuorten kokemuksia pandemian aikaisissa poikkeusoloissa. Tekstissä syvennetään tietoa siitä, miten korona-aika on vaikuttanut erityisesti vieraskielisten vastaajien sosiaalisiin suhteisiin. Tekstiin on nostettu puhelinhaastatteluin kerättyjä avovastauksia kuvailemaan nuorten näkemyksiä poikkeusajassa.
Tähän näkökulmaan on valikoitu neljän eri tiedonkeruukierroksen aineistoa vuosilta 2020 ja 2022. Vieraskielisiä vastaajia (n=325) oli aineistoissa yhteensä hieman yli kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista (n=3927). Suurin vieraskielisten kieliryhmä puhui äidinkielenään venäjää (n=72), mutta joukossa oli myös viroa (n=44), arabiaa (n=41), kurdia (n=20), somalia (n=19) ja englantia (n=17) äidinkielenään puhuvia.
Tekstiin on nostettu vain vähintään 95 prosentin varmuudella tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Puhelinhaastattelussa tiedusteltiin strukturoitujen kysymysten ohella nuorten koronakokemuksia avoimella kysymyksellä ”Haluaisitko sanoa vielä korona-ajasta ja sen vaikutuksista elämääsi?”. Tekstiin on nostettu näkökulman kannalta oleellisimpia avovastauksia, jotka on tyypitelty eri tulososioissa käsiteltyjen aihepiirien mukaan.
Rajoituksilla vaikutuksia vieraskielisten tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin
Vuoden 2021 koronatiedonkeruussa vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin (4–10) tyytyväisyyttään ihmissuhteisiinsa, vapaa-aikaansa ja elämäänsä kaiken kaikkiaan. Vieraskieliset vastaajat antoivat selkeästi enemmän alempia kouluarvosanoja tyytyväisyyden eri mittareissa kuin suomen- tai ruotsinkieliset nuoret.
Vapaa-aikaansa tyytymättömiä (arvosana 4–6) suomen- ja ruotsinkielisiä oli alle kymmenys, kun taas vieraskielisistä vastaajista tyytymättömiä vapaa-aikaansa oli 17 prosenttia. Yli neljäsosa vieraskielisistä vastasi vapaa-ajan viettoon liittyvien tilojen, kuten ravintoloiden ja kahviloiden (25 %) sekä kirjastojen ja elokuvateatterien (32 %), sulkemisen vaikuttaneen erittäin kielteisesti, kun taas suomen- ja ruotsinkielisistä vastaavat osuudet olivat alle 20 prosenttia.
Verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin vastaajiin suurempi osa vieraskielisistä myös koki, että päivittäiset tekemiset olivat menettäneet merkityksellisyyttään, ja vajaa viidesosa vieraskielisistä vastaajista koki, ettei elämä ollut hyvin heidän hallinnassaan korona-aikana. Aineistossa havaittiin myös, että etäopiskeluun siirtyminen vaikutti kielteisemmin useampaan vieraskieliseen vastaajaan: erittäin kielteisiä vaikutuksia oli itseraportoidun vastauksen perusteella kokenut 23 prosenttia vieraskielisistä, kun taas suomen- (14 %) ja ruotsinkielisten (12 %) kohdalla osuus oli pienempi.
Vieraskielisten tyytymättömyyteen on voinut vaikuttaa se, että pandemian rajoitustoimet kohdistuivat erityisesti matkustamiseen, mikä vaikeutti muissa maissa asuvien perheenjäsenten tapaamista.
Tyytymättömiä (arvosana 4–6) ihmissuhteisiinsa oli vieraskielisistä 15 prosenttia, kun taas suomen- ja ruotsinkielisistä vastaajista osuus oli noin 6 prosenttia (kuvio 1). Vieraskielisten tyytymättömyyteen on voinut vaikuttaa se, että pandemian rajoitustoimet kohdistuivat erityisesti matkustamiseen, mikä vaikeutti muissa maissa asuvien perheenjäsenten tapaamista. Esimerkiksi avovastauksissa yksi vastaaja kuvaili pelkoa siitä, että joku läheinen sairastuu ja pahimmassa tapauksessa kuolee koronaan eikä mahdollisuutta tapaamiseen ole. Näin toinen vastaaja kuvaili tilannettaan:
Matkustusrajoitukset vaikuttaneet negatiivisesti (ei ole päässyt matkustamaan Thaimaahan) ja yleensä liikkumisrajoitukset vaikuttaneet. (21-vuotias, äidinkielenä thai. Syksy 2021.)
Huomionarvioista on kuitenkin, että vieraskielisistä puolet oli korona-aikaan erittäin tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja neljäsosa oli vapaa-aikaansa erittäin tyytyväisiä (kuvio 1). Avovastauksissa nousi esiin, että perheen kanssa vietetty aika oli lisääntynyt ja että pakotettu pysähtyminen oli tuonut ”kunnioitusta ajankäytön suhteen ihmisten kanssa”.
Olen oppinut paljon itsestäni, saanut paljon aikaan perheen parissa. (20-vuotias, äidinkielenä punjabi. Kevät 2022.)
Toisaalta perheissä kriisitilanteet ovat voineet kärjistyä – perheen kanssa kerrottiin tulleen erimielisyyksiä esimerkiksi koronarokotuksiin liittyen, ja koronapassin kerrottiin ”aiheuttaneen ristiriitaisia tunteita”. Vastaaja ei spesifioinut, mistä eripura kumpusi – voi olla, että koronatoimiin suhtauduttiin kriittisemmin vanhempien lähtömaissa. Myös riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten kanssa piti olla varovainen:
Ei voi mennä mihinkään, ettei korona tartu vauvaan tai mun äitiin (hän on riskiryhmässä). Olen sosiaalinen, joten se hankaloittaa elämää, ettei voi nähdä muita. (22-vuotias, äidinkielenä kurdi. Kesä 2021.)
Rajoitukset vaikeuttivat elämää, kun sukulaiset asuivat rajan toisella puolella
Vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien rajoituksilla on voinut olla vaikutuksia yksinäisyyden kokemukseen ja elämäntyytyväisyyteen kaiken kaikkiaan. Merkitsevästi suurempi osuus vieraskielisistä vastaajista oli samaa mieltä väitteen kanssa siitä, että oli kokenut itsensä yksinäiseksi korona-aikana: täysin samaa mieltä yksinäisyyden kokemuksesta oli vajaa kuudesosa vieraskielisistä, kun suomen- ja ruotsinkielisillä vastaajilla osuus oli alle 10 prosenttia (kuvio 2).
Elämäänsä tyytymättömien osuus oli suurempi vieraskielisten (11 %) kuin suomea ja ruotsia puhuvien (4 %) keskuudessa (kuvio 1). Tähän on voinut vaikuttaa se, että vajaa neljäsosa vieraskielisistä vastaajista oli tuntenut alakuloisuutta, ahdistusta tai pelkoa – vastaava osuus suomea puhuvista oli 12 prosenttia ja ruotsia puhuvista 8 prosenttia (kuvio 2). Vieraskielisistä kolmasosa myös uskoi vuonna 2021, että korona jättää pysyvän jäljen heidän elämäänsä, kun suomen- ja ruotsinkielisten parissa osuudet olivat 18 ja 20 prosenttia.
Suomessa yksinäisyys on kasvanut huomattavasti ja ystävien löytäminen on vaikeaa varsinkin ulkomaalaisilla. (21-vuotias, äidinkielenä viro. Kevät 2022.)
Olin tullut Turkista Suomeen, eikä ollut mitään asunnossa. Korona oli hankala, kun oli yksin. (20-vuotias, äidinkielenä turkki. Syksy 2020.)
Rajoitukset olivat vaikeuttaneet erityisesti rajanaapurimaiden välillä matkustavien elämää, etenkin kun sukulaiset asuivat rajan toisella puolella. Seuraavat avovastaukset kuvailevat hyvin vastaajien tuntemuksia rajoituksia kohtaan:
Yleinen rajoitettu olo että ei voi nähdä läheisiä ihmisiä ja vaikutti mielentilaan ja tuntuu siltä, että aikaa menee hukkaan. (20-vuotias, äidinkielenä venäjä. Alkukesä 2021.)
Olen ollut Venäjällä viimeksi vuosi sitten, joten en pääse sinne tervehtimään äitiä ja isää. (22-vuotias, äidinkielenä venäjä. Syksy 2020.)
Matkustusrajoitukset ovat voineet asettaa maahanmuuttajataustaiset nuoret eriarvoiseen asemaan, sillä ne vaikeuttivat esimerkiksi hallinnollisten asioiden hoitamista. Yksi vieraskielisistä vastaajista kertoi kokemuksistaan:
Ei päässyt Suomesta Ruotsiin hakemaan passia lähetystöstä ilman, että olisi maksanut koronatesteistä (molemmissa maissa) yhteensä n. 700 euroa. Ei opiskelijana ollut varaa. (21-vuotias, äidinkielenä dari. Kevät 2021.)
Koronarajoituksilla oli ollut vaikutuksia myös perheenjäsenten lomautusten kautta nuortenkin arkeen. Esimerkiksi omista vanhemmista on jouduttu huolehtimaan, jos nämä ovat joutuneet lomautetuksi tai jos koronaohjeistuksia on täytynyt tulkata muulle perheelle. Näin yksi nuori kuvaili perheenjäsentensä kohtaamia vaikeuksia koronapandemian ensimmäisten aaltojen aikaan:
Toivon, että valtio tekee parempia päätöksiä koronan suhteen. Isä on ravintolassa töissä ja ravintolat olleet pitkään kiinni. Toivotaan, että korona loppuu nopeasti. (19-vuotias, äidinkielenä nepali. Syksy 2020.)
Avovastauksissa ei ollut pelkästään kielteisiä kokemuksia kuvattuna. Vieraskielisten joukossa suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä esimerkiksi vapaa-aikaansa tai elämäänsä. Sopeutumista tilanteeseen oli havaittavissa, kuten seuraavan nuoren ensimmäisen koronavuoden kokemuksista käy ilmi:
Aluksi olin huolestunut, miten kaikki menee koronan takia, mutta sitten asiat tasoittuivat. Pidimme etäisyyttä ja emme tavanneet monia muita. (24-vuotias, äidinkieltä ei spesifioitu. Alkukesä 2021.)
Johtopäätökset
Vieraskieliset vastaajat kokivat merkitsevästi enemmän tyytymättömyyttä elämäänsä, ihmissuhteisiinsa ja vapaa-aikaansa sekä yksinäisyyttä verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin. Myös päivittäiset tekemiset olivat korona-aikana menettäneet merkityksellisyyttään vieraskielisten ryhmässä. Tämä voi johtua esimerkiksi verkostojen puutteesta, erilaisista odotuksista tai siitä, että perhesuhteiden ylläpitäminen vaikeutui rajojen ollessa kiinni rajoitusten aikana.
Pandemian aikana tehdyt rajoitustoimenpiteet maiden ulkorajoilla rajoittivat niin EU-kansalaisten kuin unionin ulkopuolelta tulevien liikkuvuutta. Rajoitukset asettivat ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan, kun esimerkiksi EU-kansalaisilla oli laajemmat mahdollisuudet liikkua pandemiankin aikana kuin kolmansien maiden kansalaisilla – myös työperäinen liikkuvuus oli helpompaa kuin perhesyistä liikkuminen (Finn & Jakobson 2021).
Pandemia sai myös aikaan sen, että uhka ja pelko koettiin ulkoa tulevaksi. Tämä on voinut myös vaikuttaa ulkopuolisuuden kokemukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Huomionarvioista on se, kuinka iso osuus vastaajista koki, että korona-aika jättää pysyvän jäljen elämään – tätä seikkaa on tärkeä seurata pidemmällä aikavälillä. Kaikilla edellä mainituista seikoista voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään, erityisesti jos he ovat kotoutumassa ja sopeutumassa uuteen ympäristöön.
Valtiot rajoittivat voimakkaasti ulkorajojensa yli tapahtuvaa liikkumista. Korona on voinut lisätä myös ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan, sillä pandemian uhkan nähtiin aluksi tulevan maantieteellisten rajojen ulkopuolelta ja olevan maahantulijoiden syytä.
Pandemian voi ajatella aiheuttaneen trendin, jota sosiologi Geoffrey Pleyers (202) on kutsunut ”deglobalisaation trendiksi”: valtiot rajoittivat voimakkaasti ulkorajojensa yli tapahtuvaa liikkumista. Korona on voinut lisätä myös ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan, sillä pandemian uhkan nähtiin aluksi tulevan maantieteellisten rajojen ulkopuolelta ja olevan maahantulijoiden syytä.
Tiedonkeruuvaiheessa vastaajajoukosta on voinut kielitaidon takia pudota osa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista vastaajista. Vasta maahan saapuneita nuoria ei myöskään välttämättä tavoiteta puhelimitse. Esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden kokemuksia kartoitettu vain vähän pandemian aikaan, eikä heitä ei välttämättä tavoiteta vastaavalla kyselytutkimuksella.
Kun puhumme vieraskielisistä, on syytä muistaa, että äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Kyseessä voi olla humanitaarisin perustein saapuneita, EU- tai kaksoiskansalaisia sekä työ- tai perheperäisten syiden takia Suomeen muuttaneita. Eri kieliryhmiin kuuluvat henkilöt ovat monessa suhteessa hyvin erilaisessa asemassa. Jatkossa olisikin mielekästä tarkastella, miten korona-ajan kokemukset jakautuvat eri taustoista tulevien vieraskielisten nuorten kesken. Jätimme tarkastelun ulkopuolelle vieraskielisten nuorten kokemukset työllistymisestä tai taloudellisesta tilanteesta, jotka olisivat itsessään tärkeä jatkotutkimuskohde.
Julkiset tilat, kuten nuorisotalot ja kirjastot, voivat olla tärkeitä paikkoja ihmissuhteiden ylläpitämisen näkökulmasta, ja erilaiset kulttuuritapahtumat luovat yhteisöllisyyttä.
On huomioitava, että hyvinvointi koostuu myös mielekkäästä tekemisestä ja toimijuudesta. Julkiset tilat, kuten nuorisotalot ja kirjastot, voivat olla tärkeitä paikkoja ihmissuhteiden ylläpitämisen näkökulmasta, ja erilaiset kulttuuritapahtumat luovat yhteisöllisyyttä. Myös koulut ovat hyvinvointivaltion perustekijä, ja etäkoulussa korostunut itseohjautuvuus on asettanut oppijoita eriarvoiseen asemaan: esimerkiksi kielivähemmistöihin kuuvilla oppilailla on voinut olla heikommin vanhempien tukea saatavilla. Täten on tärkeää, että tukitoimia kohdistetaan eriarvoisuuden ja luokkaerojen korjaamiseen.
Kirjoittajat
Alix Helfer
YTM, Tutkija
Kirjoittaja on taustaltaan sosiologi ja valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on tutkinut Nuorisotutkimusverkostolla muun muassa nuorten kokemuksia poikkeusolojen aikana sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita.
Joel Manner
VTM, Tilastotutkija
Kirjoittaja on sosiaalitieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, joka on suuntautunut aineistojen ja tilastollisten menetelmien käyttöön. Hän on työskennellyt tutkijana Nuorisotutkimusverkoston hankkeissa.
Lotta Haikkola
VTT, dosentti
Kirjoittaja on sosiologi ja toimii akatemiatutkjana Nuorisotutkimusverkostossa. Hän tutkii nuorten työelämäkokemuksia matalapalkkaisilla palvelualoilla ja nuorten työllisyyspalveluja.
Toimitus: Elena Havukainen (tekstin toimitus), Tanja Konttinen (kuviot), Solja Kumpula & Sarianne Karikko (verkkotoimitus).
Taitto: Tanja Konttinen
Oikoluku: Elena Havukainen
Lähteet
Finn, Victoria J. & Jakobson, Mari-Liis (2021) Mobility During Pandemics: Moving Borders and Citizenships into Uncharted Territories. Cosmos + Taxis: studies in emergent order and organization 9 (5+6), 109–121.
Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila (2020) Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näkemykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Näkökulma 66. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.nakokulma66/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). (Viitattu 11.1.2023)
Holmberg, Ville & Salmi, Heli & Kattainen, Salla & Ollgren, Jukka & Kantele, Anu & Pynnönen, Juulia & Järvinen, Asko & Forsblom, Erik & Silén, Suvi & Kivivuori, Sanna-Maria & Meretoja, Atte & Hästbacka, Johanna (2022) Association between first language and SARS-CoV-2 infection rates, hospitalization, intensive care admissions and death in Finland: A population-based observational cohort study. Clinical microbiology and infection 28 (1), 107–113. https://doi.org/10.1016/j.cmi.2021.08.022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila & Pitkänen, Tuuli (2022) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -2022 vuosikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Pleyers, Geoffrey (2020) Global Sociology in the Pandemic. Global Dialogue 26.6.2020. https://globaldialogue.isa-sociology.org/articles/global-sociology-in-the-pandemic (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Primdahl, Nina & Borsch Anne-Sofie & Verelst An & Smith Jervelund Signe & Derluyn, Ilse & Skovdal, Morten (2021) ‘It’s difficult to help when I am not sitting next to them’: How COVID-19 school closures interrupted teachers’ care for newly arrived migrant and refugee learners in Denmark. Vulnerable Children and Youth Studies 16 (1), 75–85. https://doi.org/10.1080/17450128.2020.1829228 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sigurjónsdóttir, Hjördís Rut & Sigvardsson, Dan & Oliveira e Costa, Sandra (2021) Who is left behind? The impact of place on the possibility to follow Covid-19 restrictions. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. http://dx.doi.org/10.6027/nord2021-032
Skogberg, Natalia & Koponen, Päivikki & Lilja, Eero & Austero, Sara & Prinkey, Tyler & Castaneda, Anu (2021) Impact of Covid-19 on the health and wellbeing of persons who migrated to Finland. The MigCOVID Survey 2020–2021. Report 8/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Varanka, Jouni & Packalen, Pekka & Voipio-Pulkki, Liisa-Maria & Määttä, Seppo & Pohjola, Pasi & Salminen, Mika & Railavo, Jukka & Berghäll, Jonna & Rikama, Samuli & Nederström, Heli & Hiitola, Joni (2022) COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa: Keskipitkän aikavälin arvioita. Helsinki: Valtioneuvosto.
Ukkola, Annette & Metsämuuronen, Jari (2021) Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kolmannen luokan alussa. Julkaisut 20:2021. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
