Hyppää sisältöön

Kohti uutta normaalia?

Kaksi vuotta voi tuntua pitkältä ajalta etäkoulussa tai poikkeusoloissa. Kysyimme nuorilta puhelinhaastatteluin, mikä oli heidän kokemuksensa koronarajoituksista ja -tilanteesta keväällä 2022. 

Poikkeusolot-kirjoitussarjassa on seurattu nuorten tilannetta koronapandemian aallokossa. Tiedonkeruu aloitettiin ensimmäisen pandemiavuoden (kevät 2020 – kevät 2021) aikana, jolloin jouduttiin vielä käyttämään laaja-alaisia rajoitustoimia. Kriisin toisen vuoden alkupuolella (kevät 2021 – loppusyksy 2021) rokotteiden saatavuus ja rokotekattavuus nousivat hiljalleen, mikä mahdollisti rajoitusten purkamista. Tosin deltavariantin tulo loppusyksystä 2021 kiihdytti epidemiaa ja palautti tiukkoja rajoituksia ympäri maata sairaala- ja tehohoidon kantokyvyn varmistamiseksi. Kriisin toisen vuoden loppupuolella (loppusyksy 2021 – alkuvuosi 2022) omikronvariantti pakotti palauttamaan rajoituksia, vaikka rokotekattavuus oli jo hyvällä tasolla. (Varanka ym. 2022, 16.) 

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke

Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tuloksia on raportoitu syksystä 2020 alkaen Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa. 

Tutkimuksessa selvitetään, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta, millaisia ovat heidän keinonsa selvitä siitä, miten he kokivat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa sekä mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana. 

Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa mahdollistaa nuorten hyvinvointia ja sen vajeita koskevan tutkimustiedon tuomisen tuoreeltaan poliittisen päätöksenteon tueksi. 

Toistuvat, puhelinhaastatteluina toteutetut aineistonkeruukierrokset muodostavat ainutlaatuisen seuranta-aineiston, jonka avulla nuorten tilanteen vaihteluja on mahdollista tarkastella koronatilanteen pitkittyessä. 

Vastaajia kussakin aineistonkeruussa on ollut noin tuhat. 

Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin jo alkusyksyllä 2020, kun pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta. Muutaman kuukauden välein toteutettuja aineistonkeruita on tehty yhteensä viisi, joista viimeisin toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Neljänteen ja viideen aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia kysymyksiä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Lisätietoja aineistoista löytyy tutkimushankkeen sivuilta

Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tiedonkeruun neljäs aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2022, jolloin korkean rokotekattavuuden ja lieventyneiden tautimuotojen ansiosta koronarajoituksista ja -suosituksista luovuttiin pitkin kevättä 2022, vaikka tauti levisi edelleen laajasti väestössä (Kestilä, Härmä & Rissanen 2022, 4). Esimerkiksi kansalaisten koronaneuvonta suljettiin 31.5.2022. Vaikka etäopetussuositus päättyi tammikuun 2022 lopussa, osa korkeakouluista jatkoi käytännön syistä kevätlukukauden ensimmäisen jakson pääosin etänä. Kampuksilla läsnäolo palautui hiljalleen kevään 2022 aikana (Varanka ym. 2022, 48). Huomio siirtyi toisenlaiseen poikkeustilaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mikä aiheutti uusia huolia ja epävarmuuksia (Helfer & Manner & Pitkänen 2022).   

Viides aineisto kerättiin loppuvuodesta 2022, jolloin oli eletty lähes vuosin ilman koronarajoituksia. Uudenlaiset asiat, kuten energiakriisi ja hoitajapula, puhuttivat mediassa. Maskit ja välietäisyydet tuntuvat kirjoitushetkellä entiseltä ajalta, vaikkakin osa kanssamatkustajista edelleen suojautuu julkisissa. Onko korona jo täysin unohdettu?  

Kysyimme koronatiedonkeruussa loppuvuodesta 2022, kokivatko haastateltavat korona-ajan olevan ohi. Aiemmassa Näkökulmassa (Helfer ym. 2022) nostettiin esiin nuorten näkemyksiä koronarokotuksista ja rajoituksista syksyllä 2021. Käsillä oleva analyysi kohdistuu nuorten näkemyksiin rajoituksista keväällä 2022 sekä muihin mielipiteisiin korona-ajasta.  

Tilastollisin analyysein tutkittiin nuorten suhtautumista koronarajoituksiin keväällä 2022 sekä nuorten mielipidettä siitä, kokivatko he korona-ajan olevan ohi loppuvuodesta 2022. Avovastauksista haettiin syitä väittämien taustalle. Korona-aikaa valottavat avovastaukset tuovat hyvin esille nuorten omaa ääntä, vaikkeivat olekaan suoraan vastauksia siihen, miksi Suomessa toteutetut koronarajoitukset oli koettu hyviksi tai huonoiksi.

Enemmistö nuorista suhtautui myönteisesti koronarajoituksiin 

Huhti-toukokuussa 2022 kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin heidän näkemystään siitä, ovatko Suomessa toteutetut koronarajoitukset olleet heidän kannaltaan hyviä. Suurin osa vastaajista oli jokseenkin (30 %) tai täysin samaa mieltä (38 %) väittämän kanssa (Kuvio 1). Haastateltavilta kysyttiin myös heidän mielipidettään koronarajoitusten reiluudesta. Suurin osa vastaajista koki, että koronarajoitukset ovat olleet reiluja eri ihmisryhmiä kohtaan: kaksi kolmasosaa vastaajista oli väittämästä jokseenkin samaan mieltä ja neljäsosa täysin samaa mieltä, kun vain kymmenes oli täysin eri mieltä väittämän kanssa.   

Pylväsdiagrammissa kuvataan suomalaisten nuorten tyytyväisyyttä koronarajoituksiin keväällä 2022.
Kuvio 1. Nuorten kokemus koronarajoituksista keväällä 2022.

Avovastauksissa esille nousi uuteen ”normaaliin” tottuminen: uudenlainen arki oli opettanut arvostamaan elämän rakenteita, ihmisiä ja nyansseja. Vaikka korona-arki oli koettu raskaaksi, arvioitiin koronatilanne Suomessa suhteellisen hyväksi:  

On ollu vaikeaa. Henkisesti raskasta. Mielestäni Suomessa ollut kuitenkin hyvä tilanne. (Nuori nainen, 23-v.) 

Eri ikäluokissa koettiin eri rajoituksia

Myös iän mukaan tarkasteltuna oli isoja eroja suhtautumisessa rajoituksiin – mitä vanhempi vastaaja oli kyseessä, sitä kielteisemmin rajoitukset koettiin oman elämän kannalta. Kuten eräs vastaaja kuvaili ytimekkäästi koronakokemuksiaan: ”Ikävään aikaan kakskymppiselle nuorelle.” Myös seuraava vanhempaan ikäryhmään kuuluva vastaaja kommentoi rajoituksia:   

On tehty paljon hyviä päätöksiä rajoitusten suhteen, mutta ehkä liian paljon rajoitettiin harrastustoimintaa. Se on vaikuttanut monien mielenterveyteen. (Nuori mies, 24-v.)

Vaakapylväsdiagrammissa kuvataan iän mukaan tarkasteltuna suomalaisten nuorten tyytyväisyyttä koronarajoituksiin keväällä 2022.
Kuvio 2. Kokemus Suomessa toteutetuista koronarajoituksista keväällä 2022, iän mukaan tarkasteltuna.

Luontevasti vanhempien kanssa asuvat olivat kokeneet korona-ajan myönteisempänä verrattuna esimerkiksi yksin asuviin. Eräs nuorimpiin vastaajiin kuuluva vastaaja kuvaili keväältä 2022 tuntemuksiaan näin: 

Koronarajoituksia ei pitäisi hellittää vielä, koska korona leviää. (Tyttö, 12-v.)

Kielteisimmin rajoitukset olivat kokeneet parhaillaan korkeakoulussa opiskelevat, jotka olivat suhteessa tyytymättömämpiä kuin peruskoulussa opiskelevat.

Kielteisimmin rajoitukset olivat kokeneet parhaillaan korkeakoulussa opiskelevat, jotka olivat suhteessa tyytymättömämpiä kuin peruskoulussa opiskelevat. Tämän voisi ajatella johtuvan siitä, että kolmannen asteen opiskelijat olivat pisimpään etäopinnoissa. Yllättävää oli, että lukiolaiset ja ammatillisessa laitoksessa opiskelevat olivat suhteellisen tyytyväisiä rajoituksiin, vaikka heidän arkensa oli myös hyvin rajoitettua. Huomionarvoista on, että tiedonkeruuhetkellä ei enää kysytty kokemusta etäopinnoista, sillä rajoituksista oli hiljalleen luovuttu pitkin kevättä 2022. Avovastauksissa myös opiskeluun liittyvien sosiaalisten suhteiden rajoitusten aiheuttamat ongelmat tulevat näkyviin:  

Eniten korona vaikutti lukiotaipaleen loppuun. Todella montaa kaveria en ole nähnyt sen takia. Edellinen ja seuraava lukiosta valmistunut luokka pystyi viettämään abiristeilyt ja muut juhlat. Me ei voitu pitää mitään. Pääsin äskettäin varusmiespalvelusta ja odotuksiin nähden kokemus oli 0-tasoa koronan takia. (Nuori mies, 19-v.)  

Tyhmästi hoidettu valtion taholta. Suurin virhe oli etäopetus, kun baarit olivat auki. (Nuori mies, 18-v.) 

Avovastauksissa nousi esiin, että korona-ajan koettiin kuormittavan julkista terveydenhuoltoa ja kasvattavan hoitojonoja. Erityisesti ensimmäisen aallon aikana matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja -kohtaamispaikkoja jouduttiin sulkemaan ja osa toiminnasta siirtyi verkkoon – lähitapaamisten puute koettiin kuormittavana, ja monet päihde- ja mielenterveysjärjestöjen asiakkaat jäivät yksin tilanteeseen (Pitkänen ym. 2020).  

Myös koronarokotukset puhuttivat avovastauksissa, sillä vastaajissa oli muutamia henkilöitä, jotka eivät päässeet tapahtumiin tai töihin, sillä eivät olleet ottaneet rokotusta. Huomioitakoon, että 86 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli ottanut rokotuksen. Aineistomme valossa riskiryhmään kuuluvat vastaajat kokivat rajoitukset pääosin hyvinä. Toisaalta joukossa oli myös riskiryhmään kuuluvia henkilöitä, jotka kokivat tilanteen erittäin raskaaksi: 

Yksin asuvalle ja sairaalle, heikosti toimeentulevalle ihmiselle, jolla on alentunut vastustuskyky pitkät sosiaalisten kontaktien ja palvelujen rajoitukset ovat olleet raskaita erityisesti psyykkisesti. Terveydenhuollossa kroonisesti sairaana huomannut sen kuormituksen. Toivonut yksin karanteenissa asumiseen ja psyykkiseen selviämiseen jotain apua. (Muu, 24-vuotias.)  

Rajoitukset vaikuttivat myös muihin suuriin elämäntapahtumiin, kuten synnytyskokemuksiin – sairaaloissa rajoitettiin esimerkiksi tukihenkilöiden läsnäoloa. Aikaisemmissakin selvityksissä on ilmennyt, että korona-aika tuntui raskaalta riskiryhmään kuuluville raskaana oleville sekä synnyttäjille synnytykseen liittyvine rajoituksineen (Lapsistrategian koronatyöryhmä 2021, 39).  

Kokemus rajoituksista oli myös sidoksissa vastaajan ikään sekä siihen, oliko hän sairastanut koronan. Tautia sairastaneissa 19–24-vuotiaissa oli enemmän henkilöitä, jotka olivat joko täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että koronarajoitukset olivat olleet heidän kannaltaan hyviä (Kuvio 2). Nuorena sairastettu koronatauti ei yleensä ole niin vakava kuin vanhemmissa ikäryhmissä, mikä yhdessä nuoriin aikuisiin kohdistuneiden kattavien rajoitusten kanssa mahdollisesti vaikutti nuorten aikuisten rajoituskriittisempiin näkemyksiin. Näin eräs nuori kritisoi koronatoimia:   

Kyllä se on vaikuttanut negatiivisesti, elämä muuttunut huonompaan suuntaan, Kavereita nähnyt liian vähän, päätökset, joita on tehty. Ristiriitainen olo, ei ole maalaisjärjellistä toimintaa. (Nuori mies, 24-v.) 

Rajoituksilla erinäisiä vaikutuksia nuorten työllisyystilanteeseen 

Vastaajissa oli useampia henkilöitä, jotka kertoivat joutuneensa vaihtamaan alaa poikkeusoloista johtuvien lomautusten takia. Rajoitukset koettiin epäoikeudenmukaisiksi muun muassa ravintola- ja kulttuurialalla:   

Häiritsevää kun on muusikko, niin kaikki taidetapahtumat on peruttu, kun muut tapahtumat on pidetty. Se on ärsyttänyt, muuten ei ole häirinnyt koronarajoitteet. (Nuori mies, 20-v.) 

Muista rajoituksiin liittyvistä taustatekijöistä erityisesti työttömät vastaajat esittivät mielipiteitä rajoituksista, vaikka ne oli silti koettu enemmäkseen hyvinä. Taloudelliset menetykset tai toimettomuus eivät olleet ainoat kielteiset asiat koronavaikutuksista työelämässä. Myös hoiva-alalla työskentelevät joutuivat suureen paineen alle koronapandemian alettua:  

Itse hoitajan näkökulmasta aika paljon on rajoitettu juuri hoitajien toimintaa. Pakkorokotukset ja työolot, maskien käyttö ja paljon olen joutunut työskentelemään suojavälineitä käyttäen potilaiden kanssa. Itse viihdyn ulkona, mutta ystävien näkeminen on ollut tietyllä tavalla vähän varovaista, ja kun ei ole päässyt baareihin viettämään aikaa, se on sellainen paikka missä tapaa ystäviä ja viettää aikaa. Muutin viime vuonna uudelle paikkakunnalle, enkä ole päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, muita ei oikein ole kuin puoliso. (Nuori nainen, 23-v.) 

Ruotsia tai muuta kuin valtakieltä äidinkielenään puhuvat olivat tyytyväisempiä rajoituksiin verrattuna suomea äidinkielenään puhuviin. Yksinhuoltajien keskuudessa korostuivat kielteiset kokemukset koronarajoituksista, mutta toisaalta tähän kategoriaan kuuluvia vastaajia oli sen verran vähän, ettei tästä voida tehdä tilastollisia johtopäätöksiä. Aikaisemmista kartoituksista kuitenkin tiedetään, että etenkin yksin asuminen on altistanut korona-aikana yksinäisyydelle (Kauppinen, Lahtinen & Haikkola 2021) ja elämäntyytyväisyyden heikoksi kokemiselle (Lahtinen ym. 2022, 54). 

Lopuksi huomioitakoon, että vastaajista suurin osa oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että koronarajoitukset olivat olleet hyviä heidän kannaltaan ja että poikkeustilanne oli vaikuttanut vain vähän heidän elämäänsä. Avovastauksista nousi esiin, että aikaa oli esimerkiksi jäänyt enemmän kotitöille tai luoville ideoille. Yksi vastaaja totesi, että ”harrastukset toki katkesivat pari kertaa, mutta ei mitään silleen suurempaa”. Myös rahaa oli säästynyt, kun ei tarvinnut liikkua oppilaitokselle, työpaikalle tai viihteelle.  

Koronan takia etäily on mielestäni ihan kivaa ja hyvä ratkaisu niin taloudellisesti, ettei tarvitse kulkea aina koululle. (Nuori nainen, 21-v.) 

Nuorista noin 70 prosenttia kokee, että korona-aika on ohi​

Kysyimme loppuvuodesta 2022 nuorilta, kokivatko he korona-ajan olevan ohi. Enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista koki korona-ajan olevan jo ohi: väittämästä täysin samaa mieltä oli viidesosa vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä noin puolet. Vastaavasti täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä oli noin viidennes vastaajista.  

Enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista koki korona-ajan olevan jo ohi.

Väittämään vastaaminen vaihteli iän ja sukupuolen mukaan. Kyselyn nuorimmat vastaajat (12–14-vuotiaat) olivat epävarmempia väittämän kanssa kuin vanhemmat vastaajat. Myös suurempi osuus yli 20-vuotiaista vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa siitä, että korona-aika on ohi. Suurempi osuus pojiksi identifioituvista vastaajista koki korona-ajan olevan ohi verrattuna tyttöihin: pojista täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 30 prosenttia, kun taas tytöistä samaa mieltä oli tästä selvästi pienempi joukko, eli 15 prosenttia vastaajista. 

Pylväsdiagrammissa kuvataan sukupuolen mukaan tarkasteltuna suomalaisten nuorten käsityksiä väitteestä, että korona-aika on ohi.
Kuvio 3. Nuorten kokemus korona-ajasta talvella 2022.

Tarkastelimme myös muiden taustatekijöiden merkitystä väitteeseen vastaamisen kannalta. Riskiryhmään kuuluvat olivat monta kertaa todennäköisemmin täysin eri mieltä väitteestä, että korona aika on ohi. Tästä huolimatta täysin eri mieltä olevien osuus riskiryhmässäkin oli kymmenes vastaajista. Esimerkiksi riskiryhmään kuuluvat nuoret olivat useimmin sitä mieltä, että korona-aika ei ole ohi. Luonnollisesti he joutuvat vielä varomaan tartuntaa eri tavalla kuin riskiryhmään kuulumattomat.  

Samaa mieltä koronarajoitusten reiluudesta oli enemmistö vastaajista, mutta tähän löytyi vain harvakseltaan syitä avovastauksista. Monien arkeen ei korona sinänsä vaikuttanut, ja tilanne oli pysynyt samana kuin ennen pandemiaakin. Näiden vastaajien kohdalla kyse voi olla riskiryhmään kuuluvista tai kroonisesti sairaista henkilöistä, joiden elämä oli rajoittunutta jo ennen koronaa. Näin poikkeusolojen aikana useampi oli ”samalla viivalla”:  

En ole erityisryhmäläisenä päässyt aikaisemminkaan mihinkään. (Poika, 13-v.) 

Vastaajista opiskelijat kokivat rajoitukset erityisen raskaina ja kurjina, kun etäopiskeluissa jäi puuttumaan arvokkaita kokemuksia ja verkostoitumisia: 

Mun mielestä noi koronarajotukset ovat olleet epäreiluja erityisesti yliopisto-opiskelijoita kohtaan, jätetty huomioimatta rajoituskeskustelussa, tehnyt opiskelusta paljon vaikeampaa, harkinnut keskeyttämistä ja monet ovatkin keskeyttäneet, mielenterveyspalvelut ja muut terveyspalvelut ollut huonosti saatavilla. (Muu, 21-v.) 

Johtopäätöksiä

Korona-aika oli erikoista, mutta nyt odotan innolla tulevaisuutta. (Nuori mies, 20-v.) 

Edeltävä sitaatti on hyvä esimerkki siitä, kuinka korona-ajan koettiin olevan takanapäin jo viime vuoden keväänä. Vaikka rajoitukset vaikuttivat vahvasti koululaisten ja opiskelijoiden arkeen, on rajoitusten purkauduttua monilla alkanut nopeasti uusi jakso elämässä. ”Uudessa normaalissa” arvostetaan kasvokkaisia tapaamisia, läheisiä ja elämän eri nyansseja. 

Tulosten perusteella voidaan myös varovaisesti sanoa, että suomalaisnuoret ovat kokeneet Suomen koronapolitiikan myönteisesti. Noin kaksi kolmasosaa koki rajoitukset hyviksi omalta kannaltaan, ja sama osuus vastaajista oli sitä mieltä, että rajoitukset olivat reiluja eri ihmisryhmiä kohtaan. Vanhemmissa nuorten ikäryhmissä oli enemmän kielteisesti koronarajoituksiin suhtautuvia verrattuna peruskouluikäisiin.  

Vaikka poimimissamme avovastauksissa korostuivat ennemmin kielteiset kokemukset, on selvää, että kokemukset etäkoulusta jakautuivat vastaajien keskuudessa. Joillakin arki oli pysynyt kutakuinkin samana kuin ennen pandemiaa tai poikkeusarki koettiin jopa tervetulleeksi. Nuorten kriisinkestävyyttä kartoittaneen Nuorisobarometri 2022 -julkaisun mukaan suomalaisnuoret arvioivat resilienssinsä suhteellisen hyväksi. Tosin ison kuvan takana on eriarvoisuuksia – osa nuorista kulkee suojattuja polkuja, joissa kulku näyttää turvatummalta (Kivijärvi 16.3.2023).  

Koronakriisin on sanottu voimistaneen hyvinvoinnin eriarvoisuutta (Varanka ym. 2022, 18) tavalla, joka tulee varjostamaan koronapandemian aloittamaa uutta vuosikymmentä. Kriisin kuormittaneeseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on syntynyt palveluvelkaa, jonka purkaminen kestänee vuosia. Vaikka valtaosa väestöstä toipunee kriisistä melko hyvin, on kriisin aikana uusia ihmisiä siirtynyt tukea tarvitsevien joukkoon ja monen tukea tarvitsevan tilanne on vaikeutunut. Pandemia on syventänyt myös nuorten välistä eriarvoisuutta – erityisen kielteisesti poikkeustila vaikutti niihin nuoriin, joilla oli jo ennen pandemiaa heikot sosiaaliset verkostot (Suurpää, Huhta & Pitkänen 2023).  

Kriisissä sosioekonominen tilanne vaikuttaa. Aiemmista selvityksistä tiedetään, että taloudellisen tilanteen heikkeneminen oli yhteydessä koettuun stressiin (Lahtinen, Laine & Pitkänen 2021) ja yleensä huoliin mielenterveydestä (Ranta ym. 2020). Myös etäkoulussa nuorilla esiintyi oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien kasautumista, pitkittymistä ja vaikeutumista. Koronapoikkeusoloissa etäopetuksen kielteisillä kokemuksilla oli voimakas yhteys yksinäisyyden kokemukseen (Lahtinen, Haikkola & Kauppinen 2021). Erityisesti pitkään etänä opiskelleet korkeakouluopiskelijat ovat olleet koetuksella ja uupuneita (Salmela-Aro ym. 2022). Myös tietyillä aloilla, kuten hoiva-, ravintola- ja kulttuurialalla, on ollut hankalampaa niin lomautusten kuin työtaakan lisääntymisen seurauksena. 

Myös etäkoulussa nuorilla esiintyi oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien kasautumista, pitkittymistä ja vaikeutumista. Koronapoikkeusoloissa etäopetuksen kielteisillä kokemuksilla oli voimakas yhteys yksinäisyyden kokemukseen.

Suomi selvisi kriisin aikana useimpia Euroopan maita pienemmillä tartunta- ja kuolleisuusluvuilla. Yhteiskunnan toimintaa koskevat rajoitukset ovat olleet moniin muihin maihin verrattuna lieviä, vaikka Suomessakin on aika ajoin turvauduttu voimakkaisiin rajoituksiin. (Varanka ym. 2022, 17.) Terveysturvallisuuden ja yhteiskunnan auki pitämisen välillä tasapainoilleet hallitus ja viranomaiset ovat onnistuneet melko hyvin kriisin hoitamisessa, ja päätöksenteko- ja johtamiskyky säilyi asiantuntija-arvioiden mukaan (Stenvall ym. 2022, 10). Kansainvälissä vertailuissa Suomi on demokratian kärkimaita ja kansalaisten vahva luottamus valtioon ja sen instituutioihin on säilynyt pandemian aikana (OECD 2021). 

Haastateltujen nuorten suhtautuminen heijastelee suomalaisten yleistä kantaa, joka hyväksyi rajutkin rajoitustoimet sekä sen, että terveyden suojelu menee talouden ja yksilönvapauden edelle korona-aikana (vrt. Jallinoja, Sivelä & Väliverronen 2021, 137). Tosin aiempien tutkimusten mukaan vaikuttaisi siltä, että yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on korona-aikana kärjistynyt ja kuplautunut (ks. Varanka ym. 2022, 60).  

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että julkisiin instituutioihin luottavat henkilöt myös noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia. Verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin Suomessa on vain pieni osuus ihmisiä, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin. (Varanka ym. 2022, 61.) Jatkossa olisi tarkasteltava nuorten luottamusta yhteiskuntaan ja kuulla myös henkilöitä, jotka ovat kokeneet erilaiset toimenpiteet kielteisinä. Myös nuorten tulevaisuususkoa on seurattava pitkittäistutkimuksissa.    

Luottamuksen merkitys korostuu koronapandemian kaltaisten kriisien kohtaamisessa. Onkin tärkeää, että nuorilla säilyy sananvalta heitä koskevissa päätöksissä.

Luottamuksen merkitys korostuu koronapandemian kaltaisten kriisien kohtaamisessa. Onkin tärkeää, että nuorilla säilyy sananvalta heitä koskevissa päätöksissä. Tosin korona-ajan alkuvaiheen päätöksenteossa harvoin kuunneltiin nuoria (Helfer ym. 2023). Menneistä on tärkeä oppia, ja jatkossa nuoria on osallistettava esimerkiksi rajoitustoimenpiteiden suunnitteluun. Osallisuus on tärkeää luottamuksen ja tulevaisuususkon kannalta (Leemann & Virrankari 2022, 161). Osallistamalla nuoria lisätään luottamusta demokratiaan sekä vastaavanlaisten kriisitilanteiden hallintaan.   

Kirjoittajat

Alix Helfer 

Konsta Happonen 

Taitto: Tanja Konttinen 

Oikoluku: Elena Havukainen 

Lähteet

Helfer, Alix & Aapola-Kari, Sinikka & Särkiluoto, Viola & Trane Ibsen, Jakob (toim.) (2023) Children’s and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives. Measures and strategies of Nordic countries to safeguard the rights of children and young people in school, leisure, and civil society during the COVID-19 pandemic. Helsinki: Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 177. https://nuorisotutkimus.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/2832-initiatives (Viitattu 14.3.2023.) 

Helfer, Alix & Laine, Riku & Lahtinen, Jenni & Pitkänen, Tuuli (2022) Nuorten käsityksiä rokotuksista ja koronapassista. Näkökulma 86. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. (Viitattu 14.3.2023.) 

Helfer, Alix & Manner, Joel & Pitkänen, Tuuli (2022) Poikkeustila toisen jälkeen: koronasta Ukrainan kriisiin. (Viitattu 14.3.2023.) 

Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Näkökulma 80. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma80 (Viitattu 14.3.2023.)  

Kestilä, Laura & Härmä, Vuokko & Rissanen, Pekka (toim.) (2020) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Jallinoja, Piia & Sivelä, Jonas & Väliverronen, Esa (2021) Valtavirtaa ja vastavirtaa ‒ koronanäkemykset yhteydessä halukkuuteen ottaa koronarokotus. Duodecim 137 (19), 2061–8. 

Kivijärvi, Antti (2023) ”Läpi kriisien” – Nuorisobarometri 2022 -julkistustilaisuus. Puheenvuoro 16.3.2022.  

Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Pitkänen, Tuuli (2021) Koronaan liittyvät kokemukset stressaavat nuoria. Näkökulma 78. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. (Viitattu 14.3.2023) 

Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila (2021)”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa. Näkökulma 69. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. (Viitattu 14.3.2023-)  

Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila & Pitkänen Tuuli (2022) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 50–62. https://www.julkari.fi/handle/10024/145465 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 14.3.2023.) 

Lapsistrategian koronatyöryhmä, Sosiaali- ja terveysministeriö (2021) Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Helsinki: Valtioneuvosto. 

Leemann, Lars & Virrankari, Lotta (2022) Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan: Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 152–166.  

OECD (2021) Drivers of Trust in Public Institutions in Finland (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Paris: OECD Publishing. (Viitattu 14.3.2023.) 

Pitkänen, Tuuli & Helfer, Alix & Laine, Riku & Uusimäki, Virvatuli (2020) Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä. TIIMI-lehti 4/2020, 26–27.   

Ranta, M., Silinskas, G., & Wilska, T.-A. (2020). Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland : an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy, 40(9/10), 1201-1219. https://doi.org/10.1108/ijssp-07-2020-0267  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Salmela-Aro, Katariina & Upadyaya, Katja & Ronkainen, Inka & Hietajärvi, Lauri (2022) Study Burnout and Engagement During COVID-19 Among University Students: The Role of Demands, Resources, and Psychological Needs. Journal of happiness studies 23 (6), 2685–2702. https://doi.org/10.1007/s10902-022-00518-1  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Stenvall, Jari & Leskelä, Riikka-Leena & Rannisto, Pasi-Heikki & Tolkki, Helena & Cansel, Anniina & Leponiemi, Ulriikka & Johanson, Jan-Erik & Pekkola, Elias & Tupala, Teemu (2022) Koronajohtaminen Suomessa: Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. 

Suurpää, Leena & Huhta, Helena & Pitkänen, Tuuli (2023) Läheis- ja yhteiskuntasuhteet mielenterveys- ja päihdeongelmiin apua hakeneiden nuorten resilienssin vahvistajina. Teoksessa Antti Kivijärvi (toim.) Läpi kriisien – Nuorisobarometri 2022. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 151–166.  

Varanka, Jouni & Packalen, Petra & Voipio-Pulkki, Liisa-Maria & Määttä, Seppo & Pohjola, Pasi & Salminen, Mika & Railavo, Jukka & Berghäll, Jonna & Rikama, Samuli & Nederström, Heli & Hiitola, Joni (2022) COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa: Keskipitkän aikavälin arvioita. Helsinki: Valtioneuvosto. 


Jaa somessa: