Uusi, juhlabarometrina julkaistava Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024 tutkii nuorten asenteiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Totutusta poiketen barometrissa tarkastellaan tietyn teeman sijaan nuorten vastausten muutoksia tiedonkeruun keskeisiin kysymyksiin 30 vuoden aikana. Osa kysymyksistä on esitetty jo ensimmäisissä Nuorisobarometreissa. Asetelma kertoo toisaalta suomalaisen nuorisopolitiikan pysyvyydestä, mutta toisaalta välillisesti myös siitä, miten suomalainen yhteiskunta on muuttunut vuodesta 1994, jolloin ensimmäinen Nuorisobarometri julkaistiin.
Yksi merkittävimmistä kolmen vuosikymmenen aikana tapahtuneista muutoksista on nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997. Vuonna 2024 ainakin jonkin verran politiikasta on kiinnostunut 63 prosenttia, kun osuus vuonna 1997 oli yhteensä kolmannes nuorista. Alimmillaan kiinnostus oli vuonna 2008, vain 27 prosenttia.
”Suomalainen yhteiskunta on tarjonnut nuorille tarttumapintaa 1990-luvulta lähtien. Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa Nuorisobarometreista tukea”, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Nuorten kiinnittyneisyys suomalaiseen yhteiskuntaan onkin vahvaa myös muutoin: 72 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa siihen kiinteästi ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on noussut. Suomalaiset nuoret kiinnittyvät luontevasti kansainvälisiin instituutioihin: sekä eurooppalaiseksi itsensä kokevien nuorten, että Euroopan unionin jäsenyyttä hyödyllisenä pitävien nuorten määrä on kasvanut. Eniten on kasvanut luottamus Suomen uusimpaan kansainväliseen viiteyhteisöön puolustusliitto NATOon. Luottamus turvallisuusalaan on ollut korkealla tasolla läpi mittauskertojen: eniten nuoret luottavat puolustusvoimiin ja poliisin, mutta myös tasavallan presidenttiin.
Nuorten usko koulutukseen on säilynyt vahvana läpi vuosikymmenten
Työ ja koulutus ovat olleet yksi Nuorisobarometrien pysyvistä perusteemoista alusta lähtien. Ne toimivat yhtenä myös pontimena Nuorisobarometrin synnylle: ensimmäinen Nuorisobarometri julkaistiin keväällä 1994 yhteiskunnallisia järistyksiä kokeneessa lama-Suomessa, jossa kannettiin huolta nuorisotyöttömyydestä kärsineiden nuorten sitoutumisesta aiempiin työasenteisiin. Nuorisobarometrit osoittavat kuitenkin esimerkiksi uskon hyvän koulutuksen ja työnsaannin väliseen yhteyteen säilyneen nuorten keskuudessa vahvana.
Saman tarkasteluteeman kysymyksessä siitä, tarvitseeko suomalainen yhteiskunta lisää ulkomaisia työntekijöitä, näkyvät kuitenkin laajemmat yhteiskunnalliset murrokset ja niiden aiheuttamat muutokset nuorten mielipiteissä. Kun vuonna 2013 väittämän kanssa samaa mieltä oli 37 prosenttia, vuonna 2024 osuus oli 66 prosenttia.
Vähemmistöjen esiinmarssi
Aiempaa suurempi osa nuorista lukee itsensä vähemmistöön sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Muunsukupuolisten nuorten osuus on noussut nollasta noin kahteen prosenttiin vuosina 2015–2024. Sukupuoli-identiteettinsä perusteella vähemmistöön lukeutuvia nuoria on nykyään yhteensä 5 prosenttia. Noin yksi kuudesta nuoresta luki itsensä seksuaalisen suuntautumisen perusteella vähemmistöön vuonna 2024, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli noin yksi kymmenestä. Seksuaalivähemmistöjen kasvu on seurausta lähes yksinomaan nuorten naisten lisääntyneestä vähemmistöön lukeutumisesta, sillä jopa neljäsosa nuorista naisista kertoo nykyään kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.
”Muutoksella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä vähemmistöön lukeutuminen on yhteydessä sekä laajemmin nuorten arvomaailmaan että heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Seksuaalivähemmistöön lukeutuvat nuoret ovat keskimäärin yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia”, kommentoi Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt
Huolestuttava tieto tuoreessa Nuorisobarometrissa on nuorten tulevaisuususkon lasku. Vuonna 2016 83 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta vuonna 2024 osuus oli 61 prosenttia. Optimististen osuudessa on huomattavaa laskua myös vuosista 2018 ja 2021.
”Päätöksentekijöiden tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin nuorten tulevaisuususkon palauttamiseksi ja luomaan puheessaan toivoa kriisien lietsomisen sijaan”, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Ida Leino.
Nuorten tulevaisuusodotuksista, asioista joita he haluavat saavuttaa 35 ikävuoteen mennessä, selkeästi tärkein on läheiset ystävät. Sen sijaan perheen merkitys nuorten tulevaisuusodotuksissa on pudonnut. Kun vuonna 1998 perheen saavuttamista tärkeänä piti 86 prosenttia, oli osuus vuonna 69 prosenttia.
Nuorten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä on seurattu Nuorisobarometreissa vuodesta 1997 lähtien. Tyytyväisyys on vaihdellut vuosien aikana aaltoliikkeen omaisesti, hiljalleen kuitenkin laskien. Eniten kiitettäviä arvosanoja annettiin 2002. Tuolloin arvosanojen 9 ja 10 elämälleen antaneiden osuus oli 61 prosenttia. Vuonna 2024 44 prosenttia antoi kiitettävän arvosanan elämälleen.
Julkaisun tiedot
Konsta Happonen & Tomi Kiilakoski (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. ISBN 978-952-372-065-7 (nid.), 978-952-372-066-4 (PDF). Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 251, verkkojulkaisuja 189. ISSN 1799-9219 (nid.), 1799-9227 (PDF). 2025, 238 s. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 78, ISSN 2489-9461 (nid.), 2489-947X (PDF). Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura & opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nuorisobarometrin verkkoversio on luettavissa avoimesti valtion nuorisoneuvoston sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Painettua kirjaa voi ostaa julkaisutilaisuudesta, Tiedekirjasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Rosebud Booksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja muista hyvin varustelluista kirjakaupoista.
Infografiikat
Tutustu myös tulokset kiteyttävään Nuorisobarometrin 2024 infografiikkaan.
Julkaisutilaisuus
Nuorisobarometrin julkaisutilaisuus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) järjestetään Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskiviikkona 19.3. klo 9–11. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa Tiedekulman sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lisätietoja
Tilastotutkija Konsta Happonen
Nuorisotutkimusseura
puh. 044 416 5377
konsta.happonen@nuorisotutkimus.fi
Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusseura
puh. 040 504 6432
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
Puheenjohtaja Ida Leino
Valtion nuorisoneuvosto
puh. 050 323 5693
ida.leino@hotmail.com
Lisätietoa Nuorisobarometreista
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva kyselytutkimus. Vuoden nuorisobarometri 2024 keskittyi tutkimaan muutoksia Nuorisobarometrien 30-vuotisen historian aikana. Nuorisobarometrien pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin.
Tutkimus toteutettiin yhdistelmänä puhelinhaastattelua sekä verkkotiedonkeruuta. Puhelimitse vastasi 1006 vastaajaa. Verkkovastaajia oli 1347. Kahden tiedonkeruun yhdistelmä toteutettiin toista kertaa Nuorisobarometrin historiassa. Vertailut aiempiin vuosiin on laskettu puhelimessa vastanneiden osalta.
Nuorisobarometri julkaistaan Nuorisotutkimusseuran ja valtion nuorisoneuvoston (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) yhteistyönä.
