Tietoa lausuntopyynnöstä ja kommentoitavana ollut luonnos Avointiede.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-sivustolla. Kommenttipyyntö sisälsi kysymyksiä luonnoksen eri osioihin. Nuorisotutkimusseura kommentoi luonnosta yleisellä tasolla.
Nuorisotutkimusseuran kommentit, 4.12.2024
Kiitos mahdollisuudesta kommentoida Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekarttaa. Tiekartan tavoitteet ovat kannatettavat, mutta toimenpiteet ovat edelleen melko ylätasolla. Nuorisotutkimusseura huomauttaa, että tiekartta on rakennettu ensisijaisesti isojen tutkimusorganisaatioiden (yliopistot ja korkeakoulut) näkökulmasta eikä tieteellisen kentän moninaisuutta huomioida riittävästi. Erityisesti pienillä tutkimusorganisaatioilla ja tieteellisillä seuroilla ei ole resursseja toteuttaa nyt suunniteltuja toimenpiteitä.
Nuorisotutkimusseura näkee myönteisenä tiekartassa sen, että siinä esitetään kansallista tukea ja tukipalveluita, jotka eivät ole sidoksissa tutkimusorganisaatioihin tai niiden resursseihin. Tämä edistää pienempien organisaatioiden ja yksittäisien tutkijoiden mahdollisuuksia sitoutua avoimeen julkaisemiseen.
On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälisten julkaisujen rinnalla suomenkielisellä, monitieteisellä julkaisemisella on myös arvonsa ja suomenkielisten julkaisujen avoimuuden rahoituspohja on hyvin erilainen kuin suurilla kansainvälisillä julkaisuilla. Tiekartan osalta voidaankin todeta, että useat kotimaiset tieteelliset seurat ovat jo siirtyneet toimintatapaan, jossa tieteelliset lehdet ja kirjat julkaistaan avoimesti joko välittömästi tai vuoden embargolla. Tämä kehitys edistää aktiivisesti tieteen avoimuutta ja on ollut mahdollinen erityisesti TSV:n tarjoamien Journal.fi ja Edition.fi -palveluiden myötä. Haasteena toki jatkossa on, miten avointa julkaisemista ylläpidetään, jos rahoituspohja murenee esim. yleisavustusten tai tieteellisten seurojen jäsenmäärien ja jäsenmaksujen pienentyessä. On melko epätodennäköistä, että rahoituspohja vahvistuu seurojen jäsenmääriä kasvattamalla, sillä jäsenmäärät ovat pikemminkin pienenemässä.
Isojen organisaatioiden sopimukset isojen kansainvälisten kustantamoiden open access -maksuista sekä maksumuurin takana olevien julkaisujen saavuttamisesta sekä rinnakkaisjulkaisu-arkiston ylläpitämistä omalle henkilöstölleen luovat ja ylläpitävät epätasa-arvoa. Avoimen julkaisemisen toteuttamisen tärkeimmän tavoitteen tulisi olla se, että se helpottaa tutkitun tiedon saatavuutta kaikille tutkijoille ja kansalaisille.
Tohtorien määrää pyritään lisäämään, jolloin tohtorikoulutetut tutkijat sijoittuvat enenevässä määrin yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolelle. Tutkimusta ja tutkijoita arvioidaan useimmiten kansainvälisten, mahdollisimman kovatasoisten (JuFo) vertaisarvioitujen julkaisujen perusteella. Välittömän avoimen julkaisemisen edellytys lisää tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden eriarvoisuutta, mikäli emme pysty ratkaisemaan sitä, miten kaikki tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat maksaa kansainvälisten ja osittain kotimaistenkin kustantajien edellyttämiä korkeita Open access -maksuja. Pienillä tutkimusorganisaatioilla on lisäksi vähän resursseja ja osaamista isojen kansainvälisten kustantajien kanssa neuvotteluun. Nyt valmistelussa olevat avoimen julkaisemisen linjaukset ja tiekartta eivät saa lisätä eriavoistumiskehitystä. Ei ole uskottavaa, että ainakaan kansainvälisten kustantajien kanssa voitaisiin neuvotella Open access -maksujen poistamisesta tai edes madaltamisesta suomalaisten tutkijoiden osalta. Tiekartassa edelleen avoimeksi jää, miten yksittäiset tutkijat ja pienemmät organisaatiot voivat saada rahoituksen avoimeen julkaisemiseen niin, ettei se työllistä yksittäistä tutkijaa tai tutkimusorganisaatiota liikaa. Ennen kuin rahoituskysymys on ratkaistu kaikkien tutkijoiden ja eri kokoisten tutkimusorganisaatioiden kannalta, avointa julkaisemista ei tule käyttää tutkijoiden, tutkimuksen tai rahoitushakemusten arvioinnin kriteereinä.
