Marraskuussa ilmestynyt Tilastokeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Väestöennuste 2018–2070 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) herätti loppuvuonna vilkkaan keskustelun syntyvyyden alentumisesta. Syntyvyys on sen mukaan laskenut peräti viidenneksen viimeisten seitsemän vuoden aikana. Tulevina vuosikymmeninä alle 15-vuotiaiden osuus painuisi historiallisen alas: 2050-luvulla heitä olisi enää alle 700 000. Näin vähän alle 15-vuotiaita on Suomessa ollut viimeksi 1870-luvun lopulla, jolloin Suomen väkiluku kokonaisuudessaan oli alle kaksi miljoonaa. Vähenevä lasten ja nuorten määrä heikentää vääjäämättä väestöllistä huoltosuhdetta, kun samaan aikaan suuret ikäluokat ikääntyvät. Huoli alenevasta syntyvyydestä vaikuttaa lisänneen kierroksia myös perheellistymiseen, vanhemmuuteen ja äitiyteen liittyvään keskusteluun, jotka muutoinkin voimakkaasti normitettuja yhteiskunnallisen kontrollin täyttämiä elämänalueita.
Perheellistymisen trendejä koskevassa yhteiskunnallisessa huolipuheessa äänessä ovat usein poliitikot ja asiantuntijat. Nuorten vanhempien, kuten myös muiden nuorten aikuisten ryhmien – vanhemmaksi haluavien, vanhemmuutta lykkäävien, vapaaehtoisesti lapsettomien – ääni sen sijaan kuuluu vain harvoin, vaikka juuri heidän on arjessaan selvittävä sitä koskevien ristiriitaisten normien ja odotusten kanssa. Niin ikään nuorisotutkimuksellisia tulkintoja perhe-elämään liittyvistä siirtymistä on ollut tarjolla vain vähän.
Tätä tietoaukkoa on paikattu EU-rahoitteisen PROMISE-hankkeen (Promoting Youth Involvement and Social Engagement, 2016–2019) alahankkeessa Nuori äitiys monikulttuurisessa Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret äidit Suomessa näkevät äitiyden ja millaisin resurssein heidän lähiverkostonsa ja suomalainen neuvolajärjestelmä heidän asemaansa tukee. Hankkeen tutkija, VTT Marja Peltola haastatteli tutkimusta varten nuoria naisia, jotka väestötason trendistä poiketen ovat tulleet tai tulossa äideiksi ensisynnyttäjien keski-ikään verrattuna suhteellisen nuorina, 17–24-vuotiaina.
Näkökulma-kirjoituksessaan Peltola tiivistää tutkimuksensa tuloksia. Kirjoituksessaan hän painottaa rakenteellisten tekijöiden – kuten iän, sukupuolen, yhteiskuntaluokan tai etnisyyden – merkitystä sekä itse perheellistymisessä, että siihen kohdistetuissa ristiriitaisissa yhteiskunnallisissa odotuksissa. Tutkimuksessa toistui aiempien tutkimusten havainto hoivataakan sukupuolittuneisuudesta, jonka myötä myös vanhemmuuden ja koulutus- ja työurien yhteensovittaminen muotoutui erityisesti nuorten naisten haasteeksi. Sen sijaan etninen tausta ei voimakkaasti muokannut kokemuksia vanhemmaksi tulemisesta, vaan monet haasteet ja ilot olivat jaettuja etnisten jakolinjojen yli. Rodullistamisen ja syrjinnän kokemukset kuitenkin aiheuttavat vähemmistöetnisyyksiä edustaville nuorille äideille ylimääräisiä raskaita kokemuksia.
Vaikka rakenteelliset tekijät muokkaavat siirtymiä vanhemmuuteen, on ensisijaisen tärkeää muistaa myös niitä koskevien valintojen henkilökohtaisuus. Yhteiskunnallinen keskustelu perheellistymisestä kaipaa nuorten ääniä, ja näitä ääniä on kuunneltava erilaisia elämäntilanteita ja valintoja arvostaen, määrittelemättä niitä kansantaloudellisiksi huoliksi, ihanteiksi tai ongelmiksi.
Lue Marja Peltolan Näkökulma: N (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)uoret äidit haluavat tulla nähdyiksi tasaveroisina vanhempina
Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.
Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.
Lisätiedot
Marja Peltola
VTT, tutkijatohtori
marja.peltola@helsinki.fi
puh. 050 556 0123