Julkisen liikenteen verkoston rajallisuus syrjäseuduilla voi aiheuttaa haasteita lasten ja nuorten monipuoliselle harrastamiselle. Kulkuyhteyksillä on pitkien etäisyyksien pohjoisimmassa Lapissa suuri vaikutus harrastamiseen. Syyskuun 1. päivä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa julkaistavan Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus -tutkimuksen Pohjois-Lapin alueella asuvista vastaajista hieman yli puolet kokee asuvansa hyvien yhteyksien päässä harrastuksista. Väittämän kanssa eri mieltä ovat pääosin harvaan asutulla alueella asuvat lapset ja nuoret. Tulosten perusteella pohjoisimmassa Suomessa ohjatuissa harrastuksissa pysytään pidempään ja lopettaminen tapahtuu hieman myöhempään kuin Suomessa keskimäärin.
– Ajattelen, että pohjoisimman Suomen kunnissa harrastukset ovat hioutuneet vastamaan lasten ja nuorten mieltymyksiä ja tarpeita. Kun väestöpohja on pieni, rakentuvat harrastukset vastamaan paremmin kysyntää, eikä toimintaa toteuteta harrastusinstituutioiden jäykillä ehdoilla. Näinhän sen pitäisi olla kaikkialla, sanoo dosentti Mikko Salasuo.
Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus -teoksen aiheena on 10–19-vuotiaiden vapaa-aika ja harrastaminen Pohjois-Lapin seutukunnan alueella. Analyysissa pohjoisimman Suomen lasten ja nuorten vastauksia verrataan toukokuussa ilmestyneen Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2022 perusotoksen tuloksiin, jonka erillisotos nyt julkaistava tutkimus on. Erillisotoksessa on mukana saamelaisnäkökulma: Tutkimuskyselyyn vastanneilta 329 lapselta ja nuorelta tiedusteltiin kokemusta saamelaisyhteisöön kuulumisesta. Tämä mahdollisti saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vastausten analyysin.
– Kyseessä on ensimmäinen saamelaisten lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista laajemmin selvittävä tutkimus. Se tuottaa tärkeää alueellista tietoa ja ymmärrystä, jonka avulla voidaan edistää yhdenvertaisen nuoriso- ja liikuntapolitiikan toteutumista, toteaa valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Jenni Palomäki.
Terveydessä ja elämään tyytyväisyydessä haasteita
Pohjois-Lapin seutukunnan alueen lapset ja nuoret eivät ole yhtä tyytyväisiä terveyteensä kuin heidän ikätoverinsa Suomessa keskimäärin. Erillisotoksessa omaa terveydentilaa kuvaavien vastausten keskiarvo on 8,3, kun perusotoksen 10–19-vuotiaat antavat omalle terveydentilalleen keskimäärin arvosanan 9. Saamelaiseen yhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret ovat terveydentilaansa ja fyysiseen kuntoonsa keskimäärin hieman tyytyväisempiä (8,5) kuin ikätoverinsa pohjoisimmassa Suomessa.
Elämään tyytyväisyydessä on merkittävä ero kansallisen keskiarvon ja pohjoisimman Suomen välillä. Manner-Suomen lapset ja nuoret ovat selvästi Pohjois-Lapin seutukunnan alueen lapsia ja nuoria tyytyväisempiä elämäänsä. Eroa on lähes yhden kouluarvosanan verran (0,8). Saamelaiseen yhteisöön identifioituvat lapset ja nuoret kertoivat myös muita useammin kohtaavansa epäasiallista käytöstä. Havainto tukee aiempaa tutkimustietoa, josta tiedetään, että mihin tahansa vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita useammin epäasiallista kohtelua.
– Tulokset lasten ja nuorten tyytyväisyydestä omaan terveyteensä ja epäasiallisen käytöksen kohtaaminen edellyttävät ehdottomasti jatkokeskustelua ja asioihin puuttumista. Terveys koostuu monista asioista, eikä kyselyn avulla päästy yksityiskohtiin kiinni. Yhtä lailla saamelaisiksi identifioituvien muita suurempi tyytyväisyys omaan terveyteen on mielenkiintoinen tulos. Voiko esimerkiksi yhteisöön kuulumisen tunne olla yhteydessä siihen, millaiseksi terveytensä kokee, pohtii Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtava tutkija Kati Lehtonen.
Lisätietoja
Mikko Salasuo
Dosentti, Helsingin yliopisto & erityisasiantuntija, Suomen Icehearts ry
puh. 040 548 5520
mikko.salasuo@helsinki.fi
Kati Lehtonen
Dosentti, johtava tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 040 093 2737
kati.lehtonen@jamk.fi
Kai Tarvainen
Hankevastaava
Suomen Icehearts ry
puh. 044 493 9545
kai.tarvainen@icehearts.fi
Tomi Kiilakoski
Vastaava tutkija, FT
puh. 040 504 6432
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
Jenni Palomäki
Pääsihteeri, valtion nuorisoneuvosto
puh. 029 533 0277
jenni.palomaki@gov.fi
Minttu Korsberg
Pääsihteeri, valtion liikuntaneuvosto
puh. 029 533 0018
minttu.korsberg@gov.fi
Teoksen tiedot
Mikko Salasuo, Kati Lehtonen & Kai Tarvainen (toim.) Nuoruuden pohjoisin ulottuvuus. Tutkimus Pohjois-Lapin seutukunnan ja saamelaiseen yhteisöön identifioituvien lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta. ISBN 978-952-372-051-0, ISBN (PDF) 978-952-372-052-7, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, ISSN 2489-9461 (painettu), nro 75, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-947X (verkkojulkaisu), nro 75, Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 245, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 182, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2023:16, ISSN 2242-4571 (verkkojulkaisu), ISSN 1799-0343 (painettu), sarja: Kenttä, 2023. 179 s., nid., 28 euroa.
Teoksen maksuton verkkoversio on saatavilla valtion nuorisoneuvoston sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Tutkimusraportti on suomenkielinen. Raportista on tehty tiivistelmät pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Teoksen sisällysluetteloon voi tutustua julkaisun tiedoissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla.
Julkaisutilaisuus
Tutkimuksen julkaisutilaisuus järjestetään 1.9.2023 klo 9.30–12.15 Saamelaiskulttuurikeskuksessa (SAJOS) Inarissa. Tilaisuutta voi seurata myös verkkolähetyksenä.
Tilaukset
Painettu teos on myynnissä Nuorisotutkimusseuran verkkokaupassa ja Rosebud Booksissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki) ja se tulee myyntiin myös Tiedekirjaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Snellmaninkatu 13). Kirjan voi tilata myös kaikkiin muihin kirjakauppoihin Suomessa.