Helena Huhdan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin etnografisia menetelmiä hyödyntäen miten etnisyys määrittelee elämää vankilan sisällä. Huhta tutki etnisyyden merkitystä vankilan sosiaalisissa suhteissa, vankila-arjen yhdenvertaisuutta ja etnisten vähemmistöjen omaksumia selviytymiskeinoja. Tutkimuksen aineisto kerättiin etnografisin menetelmin pääosin kahdessa Etelä-Suomen vankilassa. Aineisto koostuu 69 vanki- ja henkilökuntahaastattelusta ja yhdeksän kuukauden aikana kirjoitetuista kenttämuistiinpanoista. Tutkimus osallistuu kotimaiseen akateemiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun maahanmuuton myötä muuttuvan yhteiskunnan kipupisteistä ja etnisiin vähemmistöihin määrittyvien suhteesta yhteiskunnan instituutioihin ja viranomaisiin. Kansainvälisesti työ asettuu jatkamaan tutkimuskeskustelua vankiloiden sisäisistä etnisistä suhteista ja vankilaolojen yhdenvertaisuudesta.
Ulkomaalaistaustaisten vankien määrä Suomen vankiloissa on kasvanut nopeassa tahdissa yli kuudennekseen vankiluvusta. Samalla suomalainen yhteiskunta on ensi kerran tilanteessa, jossa toisen polven maahanmuuttajat saavuttavat laajassa mittakaavassa rikosoikeudellisen iän. Silti on vain vähän tietoa siitä, miten muutos vaikuttaa vankilan arkeen, vankikulttuuriin, yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja vankilan henkilökunnan työhön. Vankirakenteen kiihtyvä muutos ja muissa pohjoismaissa koetut haasteet osoittavat tutkimuksen kiireellisen tarpeen.
Tutkimuksessa kysytään, miten etnisyys näkyy vankien keskinäisessä sekä vankien ja vankilan henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Minkälaisissa vuorovaikutustilanteissa etnisyys muuttuu merkitykselliseksi ja missä se jää huomiotta? Miten ja minkälaisiksi etnisyydet tuotetaan puheessa, eleissä, ilmeissä, sosiaalisissa erotteluissa tai yhteenliittymissä? Huomio kohdistuu niin konflikteihin, neutraaliin kuin myönteiseenkin vuorovaikutukseen. Mitkä ovat tavat ja mekanismit, joilla etnisiä suhteita ja hierarkioita vankilassa konstruoidaan, ja miten maskuliinisuuksien representoiminen kytkeytyy vankilan etnisiin suhteisiin?
Tutkimuksessa tarkastellaan vankihierarkian ilmenemisen ja rakentumisen rinnalla sen murtumapintoja, kyseenalaistumista ja hierarkiassa tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa pohditaan myös etnisten suhteiden seurauksia; minkälaisia selviytymisstrategioita maahanmuuttajat omaksuvat ja miten he peilaavat vankilakokemuksiaan suhteessa tulevaisuudensuunnitelmiinsa? Lisäksi kysytään, miten vankilajärjestelyissä on vastattu eri maahanmuuttajaryhmien erityistarpeisiin ja etnisten ryhmien välisiin jännitteisiin sekä miten järjestelyt vastaavat maahanmuuttajavankien käsityksiä tarpeistaan?
Ulkomaalaistaustaisten vankien määrän kasvu on muodostanut uuden haasteen vankeinhoidolle ja erityisesti Etelä-Suomen vankiloille, joihin suurin osa ulkomaalaistaustaisista vangeista on sijoitettu. Tutkimuksessa pyritään tuottamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää vankeinhoidon kehittämisessä ja tulevien haasteiden ennakoimiseen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty yhdeksän kuukauden aikana pääosin kahdessa suljetussa miestenvankilassa. Aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin avulla tuotetuista kenttäpäiväkirjoista ja 69 haastatteluista, joihin on osallistunut etnisiin vähemmistöihin ja kantasuomalaisiin kuuluvia vankeja sekä vankilan henkilökuntaa.
Hankkeen rahoitus
Tutkimusta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto ja Rikosseuraamuslaitos.
- Aloitusvuosi:
- 2015
- Lopetusvuosi:
- 2021