Työmarkkinoiden osaamisvaatimukset kasvavat ja pelkän peruskoulun varassa olevien henkilöiden työllisyys on heikompaa kuin muiden. On tärkeää, että peruskoulun ja lukion päättäviä nuoria kannustetaan ja ohjataan hakeutumaan toisen asteen opintoihin tai jatko-opintoihin. Yhtenä aktivointikeinona nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ovat työttömyysturvan ehtona velvoitettuja hakemaan vuosittain vähintään kahta syyslukukaudella alkavaa opiskelupaikkaa (työttömyysturvalaki 1290/2002, 13 §). Toimiakseen tehokkaasti hakeutumisvelvoitteen pitäisi kannustaa nuoria hakeutumaan aloille, joihin nuorilla on motivaatio, valmiudet suorittaa tutkinto ja jatkaa työhön kyseisellä alalla. Muuten velvoitteella on riski lisätä koulutuksen keskeyttämistä, kuormittaa hakujärjestelmää ja oppilaitoksia ja aiheuttaa kustannuksia. Velvoite lisää myös riskiä, että oppilaitoksiin pyrkii opiskelijoita, joiden valmiudet opiskeluun eivät ole riittävät.
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin koulutukseen hakeutumisvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta rekisteriaineistojen, oppilaitosten ja nuorten näkökulmista. Hanke liittyi sisältönsä puolesta laajasti ottaen nuorten syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta (NEET-status) kartoittavaan tutkimukseen ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen. Hankkeessa kerättiin kyselyaineiston, koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten haastatteluita ja fokusryhmähaastatteluita TE-toimiston työntekijöiltä ja toisen asteen oppilaitosten opettajilta. Lisäksi hankkeessa testattiin ”nuorten digiraatia” tiedontuottamisen ja kehittämisen menetelmänä.
Yhteistyökumppanit
Kelan tutkimusosasto ja THL.
Hanke oli valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoimintaa.
Hankkeen tutkijat
Tutkijana hankkeessa työskenteli Lotta Haikkola.
- Aloitusvuosi:
- 2020
- Lopetusvuosi:
- 2021