Nuorisotutkimusseuran uudessa Valokeilassa-sarjassa nostetaan tutkimuksen tekijät näkyviin. Sarjassa esitellään esimerkiksi yksittäisiä tutkijoita, tutkijaryhmiä, tutkimushankkeita ja tutkimusmaailmaan liittyviä ilmiöitä. Sarjan avaa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari.
Aapola-Kari aloitti Nuorisotutkimusverkoston vakituisena tutkimusjohtajana vuoden 2018 alussa. Vakituista tehtävää edelsi vuoden kestänyt määräaikainen tutkimusjohtajan sijaisuus. Nuorisotutkimusverkosto on kuitenkin Aapola-Karille tuttu jo pidemmältä ajalta: ennen viime vuotta hän työskenteli erikoistutkijana koordinoimassaan Nuoret ajassa -tutkimushankkeessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) vuodesta 2014 lähtien. Hän on myös tuttu kasvo Nuorisotutkimusseuran erilaisista luottamustehtävistä menneinä vuosina. Aapola-Kari on toiminut mm. Nuorisotutkimusseuran hallituksessa sekä Nuorisotutkimuksen opinnäytetyökilpailun arviointiraadin puheenjohtajana.
Sinikka Aapola-Kari
- Valtiotieteiden tohtori, dosentti (Helsingin yliopisto, sosiologia). Väitöskirja Murrosikä ja sukupuoli vuodelta 1999. Suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET).
- Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja vuoden 2017 alusta alkaen.
- Harrastuksia mm. afro-tanssi, valokuvaus, kaunokirjallisuus ja luonnossa liikkuminen (mökkeily, sienestys, sup-lautailu ja pyöräily).
- Perheeseen kuuluu puoliso ja kouluikäinen tytär sekä kaksi lemmikki-gerbiiliä.
- Työhuoneessa soi usein rauhallinen pianomusiikki säestämässä kirjoitustehtävien tekemistä.
Aapola-Kari on tehnyt pitkän työuran ikään, nuoruuteen, sukupuoleen sekä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvien tutkimus-, opetus- ja hallintotehtävien parissa mm. Helsingin yliopistossa. Hän on sosiologi, joka on tutkinut mm. murrosikään liittyviä kulttuurisia puhetapoja, mediapuhetta nuorista, nuorten aikuistumispolkuja ja perhesuhteita. Hänen erityisalojaan ovat mm. koulutus- ja kasvatussosiologia, nuoriso-, lapsuuden- ja perhetutkimus, sukupuolen tutkimus sekä laadulliset ja osallistavat tutkimusmenetelmät. Suomalainen ja kansainvälinen monitieteinen nuorisotutkimusyhteisö on ollut hänelle aina tärkeä viiteryhmä.
– Minulla on ollut ilo ja onni löytää akateemisesta maailmasta hienoja tutkijaverkostoja, joissa on ollut mahtava keskusteluilmapiiri ja keskinäisen tuen henki. Erilaisissa epävirallisissa tapaamisissa olen oppinut vähintään yhtä paljon kuin virallisissa opinnoissa. Toivoisinkin, että myös nykyisessä tehokkuuden ilmapiirissä jäisi aina aikaa inspiroiville tutkimuskeskusteluille, ja sellaista yhteisöllisyyttä haluan edistää myös tutkimusjohtajana, toteaa Aapola-Kari.
Nuorisotutkimusverkosto valintojen äärellä
Nuorisotutkimusverkoston roolin Aapola-Kari näkee moniulotteisena. Organisaatio on yhtä aikaa luotettavaa tietoa nuorista tuottava tutkimuskeskus, dynaaminen työyhteisö sekä nuorisoalan ammattilaisten, nuorisopoliittisten päätöksentekijöiden ja tiede- ja tutkimusmaailman suuntiin verkostoitunut yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Nuorisotutkimusverkoston kasvu ja kehittyminen perinteisten tieteellisten seurojen toimintamuotoja harjoittavasta Nuorisotutkimusseurasta liki 40 työntekijää työllistäväksi tutkimusinstituutiksi on ollut verrattain nopeaa. Nuorisotutkimusseura viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan, ja sen yhteydessä toimivan tutkimusorganisaation Nuorisotutkimusverkoston perustamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 20 vuotta. Silloin talossa työskenteli yksi työntekijä.
Uutena tutkimusjohtajana Aapola-Kari arvioi, että johtajanvaihdos tarjoaa hyvän hetken pysähtyä strategisten valintojen äärelle.
– Keskisuureksi tutkimuslaitokseksi kasvaminen on tapahtunut melko orgaanisesti. Sekä talon sisäinen kehitys että tiede- ja tutkimusmaailman muutokset haastavat keskustelemaan siitä, mitkä ovat keskeisimpiä tavoitteita, joihin tahdomme jatkossa keskittyä. Nuorisotutkimusverkostossa on valtava määrä monipuolista osaamista ja asiantuntemusta, mutta kilpailu tutkimusrahoituksesta näkyy meilläkin tutkijoiden työskentelynä kovassa aikapaineessa lyhytkestoisilla rahoituksilla. Toivoisinkin Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminnan voivan jatkossa rakenteistua selkeämmin yhteisöllisemmiksi hankekokonaisuuksiksi tai tutkimusohjelmiksi, joissa tutkijat pääsisivät työskentelemään osana isompia tiimejä, visioi Aapola-Kari.
Tutkimusrahoituksen ehdot ja niiden hallinnointi onkin ehtinyt käydä Aapola-Karille tutuksi hänen tutkimusjohtajan tehtävänsä alkutaipaleella. Tutkijoiden työpanoksesta menee kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemiseen merkittävä osuus. Eri rahoituslähteiden hallinnointi vaatii myös Nuorisotutkimusverkoston taloushallinnollisen osaamisen vahvistamista. Tutkimusrahoitusten edellyttämien omavastuuosuuksien kattaminen on voittoa tavoittelemattomalle yleishyödylliselle yhdistykselle haastavaa.
– Tutkimusrahoittajia onkin heräteltävä havaitsemaan nämä ongelmat. Yksittäisen toimijan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, mutta yhdessä muiden tieteellisten seurojen ja tutkimuslaitosten kanssa voidaan toivottavasti herättää yleistä keskustelua asiasta.
Toinen Aapola-Karia kiireisenä pitänyt uudistus on opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisotutkimusseuralle vuoden 2018 alusta myöntämä osaamiskeskus-status. Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksessa tuotetaan laadukasta tietoa nuorisoalasta ja nuorten elinoloista, mikä on luontevaa jatkumoa Nuorisotutkimusverkostossa aiemmin tehdylle työlle. Osaamiskeskus-asema toi Nuorisotutkimusverkostolle merkittävää lisärahoitusta ja siten myös mahdollisuuksia uudenlaisen tutkimusosaamisen rekrytoimiselle. Samalla se kuitenkin merkitsee vahvemmin ylhäältä ohjattua tiedontuotantoa, mikä ei ole täysin ongelmatonta.
– Osaamiskeskus-toiminnan nyt käynnistyttyä haluammekin käydä aktiivista vuoropuhelua rahoittajan kanssa ja pyrkiä varmistamaan, että voimme toteuttaa meille annettuja osaamiskeskustehtäviä oman eetoksemme mukaisesti. Nuorisotutkimusverkosto voi asiantuntemuksellaan luontevasti tukea myös muita osaamiskeskuksia ja nuorisoalaa yleisemminkin erityisesti tiedon tuotantoon ja sen hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä.
Oman tutkimustyön tekeminen tärkeää
Tutkimusjohtajanakin Aapola-Kari jatkaa edelleen Nuoret ajassa -tutkimushankkeen johtajana. Laadullinen seurantatutkimus laajentaa Nuorisotutkimusverkoston ja sen yhteistyökumppaneiden vakiintuneempia määrällisiä tiedonkeruuinstrumentteja nuorisobarometria, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimusta sekä Nuorten elinolot -vuosikirjaa. Nuoret ajassa -hankkeessa seurataan samojen nuorten elämänpolkuja peruskoulusta aikuisuuden alkumetreille. Siinä yhdistyvät lähes kaikki Aapola-Karin tutkimukselliset kiinnostuksenkohteet sekä laajan tutkijatiimin yhteistyö.
Aapola-Kari haluaakin myös tutkimusjohtajana jatkaa omaa tutkijan työtään, sillä se pitää yllä elävän kosketuksen niin tieteellisiin keskusteluihin kuin nuorten arkeen. Tutkimusjohtajana hän sanoo kokevansa suurta vastuuta Nuorisotutkimusverkoston tutkijayhteisön työskentelyn tukemisessa ja kehittämisessä, sillä toiminta on monipuolista ja vilkasta; uusia kysymyksiä nousee koko ajan ratkaistavaksi.
– Haluan käydä jatkuvaa keskustelua asiantuntevan työyhteisömme kanssa, jotta osaisin hoitaa työtäni niin hyvin kuin mahdollista. Nuorisotutkimusverkostossa on hyvä henki, jonka toivon säilyvän jatkossakin. Tässä tehtävässä voin valjastaa kaiken osaamiseni nuorisotutkimuksen edistämiseen. Pidän sitä todella innostavana!
Nuorisotutkimusseura juhlii 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018. Kuva on otettu Nuorisotutkimusverkoston Avoimien ovien päivänä 16.5.2018.
Teksti: Sarianne Karikko.
