Salla Seppänen Nuorten ympäristötoimijuus -kouluvierailulla keväällä 2026 synnyinkaupungissaan Oulussa.
Jotta voisin tuntea toivoa tulevaisuudesta, tarvitsisin hyvät numerot, maailmanrauhan, ympäristötoimia ja samat ystävät.
Näin kirjoitti yksi nuori keväällä 2026 toteutetulla kouluvierailukiertueella. Yhä useampi nuori pohtii kysymystä, jota on vaikea enää sivuuttaa: mitä tarkoittaa Suomen ympäristötavoitteiden edistäminen aikana, jolloin koko yhteiskunnallinen vakaus alkaa horjua yhä vahvemmin ympäri Eurooppaa? Tämä niin kutsuttu monikriisin aika tuntuu jo myös suomalaisissa luokkahuoneissa ja heijastuu nuorten vastauksissa aiheesta kysyttäessä. Nuorisobarometri 2025 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän tuore raportti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) osoittavat, että nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut, ja ilmastonmuutos nousee neljän merkittävimmän turvattomuutta ja epävarmuutta aiheuttavan ilmiön joukkoon.
Nuorilla on paljon sanottavaa siitä, millaista tulevaisuutta he haluavat rakentaa, kun heille annetaan siihen kanava. Yksi tällainen kanava on Nuorten ympäristötoimijuus -kouluvierailukiertue (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kiertue on toteutettu valtioneuvoston kanslian Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLIn (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Luontoliiton (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voimin Nesslingin säätiön (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) rahoittamassa, tutkimusprofessori Sofia Laineen johtamassa Nuorisotutkimusseuran Planetary Praxis -toimintahankkeessa. NUOLI on 16 nuoresta koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on tuoda nuorten näkökulmia ja ratkaisuja suoraan valtakunnalliseen ympäristöpäätöksentekoon. Hankkeen päätyöntekijä Alisa Horsmanheimo on koordinoinut yhteistyötä ja tuottanut vierailujen pedagogiset materiaalit yhdessä NUOLI-ryhmäläisten sekä Luontoliiton kouluvierailuvastaavan, Sofia Kaipaisen, kanssa. Eräältä vierailulta kerätyssä viestissä nuori kirjoittaa:
Tulevaisuususkon mahdollistamiseksi ja vahvistamiseksi minun ja muiden nuorten on kyettävä vakuuttumaan siitä, että päättäjät ottavat ilmastoasiat vakavasti ja pyrkivät toimimaan vilpittömästi kaikkien ihmisten, eläinten ja luonnon hyväksi. Tällä hetkellä en ole siitä vakuuttunut.
Ilmasto kytkeytyy nuorilla kokonaisturvallisuuteen
Kiertueen ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2026 vierailtiin Oulussa, Siilinjärvellä, Espoossa ja Tampereella, ja vierailuihin osallistui yhteensä yli 170 yläkoululaista ja lukiolaista. Vierailuilla NUOLIn ympäristövaikuttajat kertoivat omasta toiminnastaan ja siitä, miten Suomen ympäristöpolitiikkaan voi vaikuttaa. Vierailun rakenne kulki neljän osan kautta: NUOLI-ryhmän ja ympäristöhuippukokouksen esittelystä nuorten ekokriisikokemuksiin, nuorten ympäristötoimijuuden esimerkkeihin ja lopuksi tehtäviin, joissa oppilaat pääsivät kokeilemaan dialogia ajankohtaisista ympäristökysymyksistä erilaisten roolien kautta sekä itse muotoilemaan viestejään Nuorten ympäristöjulkilausuman 2026 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) pohjaksi.
Nuorten ympäristötoimijuus -kouluvierailun sisältö keväällä 2026.
Kevään kiertueella nuoria puhututti eniten ilmaston kytkös kokonaisturvallisuuteen. Heille turvallisuus tarkoittaa fyysisen, esimerkiksi sotiin ja pandemioihin liittyvän turvan ohella psykologista turvaa: tietoa siitä, että tulevaisuus on jollain tavalla hallittavissa. Tätä taustaa vasten he peräänkuuluttavat päättäjien vilpittömyyttä, sanojen ja tekojen yhteneväisyyttä sekä luottamuksen palautusta ympäristökysymysten ratkaisemiseen. Kolmas vierailuilla nuorten tärkeäksi nostama teema oli riittävyys ja kohtuullisuus. Vaatimus kulutuksen vähentämisestä toistui usein ja suoraviivaisesti. Työllisyyttä koskeva huoli toistui vierailuilla myös usein. Nuoret eivät asettaneet työpaikkoja ja ympäristötoimia vastakkain, vaan toivoivat molempia.
Nuorten ympäristötoimijuus -kouluvierailuilla oppilaat pääsivät kokeilemaan dialogia ajankohtaisista ympäristökysymyksistä erilaisten roolien kautta.
Nuorten viestit julkilausuman pohjana
Kouluvierailuilla kerätty materiaali on yksi kolmesta lähteestä, joiden pohjalta Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026 koottiin. Muina lähteinä käytettiin julkilausuman ennakkokyselyä sekä 23.5.2026 järjestetyn Nuorten ympäristöhuippukokouksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) työpajoista kerättyä materiaalia. Ympäristöhuippukokouksen työpajoihin osallistui noin 300 eri puolilta Suomea tullutta nuorta. Julkilausuma rakentuu neljän eri teeman ympärille: tulevaisuuden työelämä ja talousjärjestelmä, hyvä elämä osana luontoa, ilmasto ja turvallisuus sekä metsät ja maatalous. Jokaisesta teemasta äänestettiin huippukokouksessa yksi pääviesti, muun muassa vaatimus siitä, että ympäristölle haitalliset tuet on lopetettava ja suunnattava varat ympäristöratkaisujen kehittämiseen. Toisena vaadittiin, että Suomessa on tuotettava ekologista, eettistä, terveellistä ja tuoretta kasvipohjaista ruokaa ja sen saavutettavuus on taattava kaikille.
Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026 luovutettiin ympäristöhuippukokouksessa opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzille, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalalle, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalle, valtiosihteeri kansliapäällikkö Juha Majaselle, pääministeri Petteri Orpon erityisavustaja Katri Manniselle ja ministeri Sari Multalan erityisavustaja Emma-Stina Vehmaselle.
Nuorten ympäristöjulkilausuma 2026 luovutettiin päättäjille Nuorten ympäristöhuippukokouksessa Paasitornissa 23.5.2026.
Nuorilla on paljon ajatuksia ympäristöstä ja tulevaisuudesta: vain murto-osa mahtui julkilausumaan
Julkilausumaan mahtui teemaa kohden vain kuusi viestiä, mutta nuorten kirjoittamaa materiaalia kertyi kouluvierailukiertueen aikana huomattavasti enemmän, useita kymmeniä sivuja. Osa viesteistä koski suoraan poliittisia rakenteita, osa henkilökohtaisempia kuvauksia siitä, mitä luonto nuorille merkitsee. Terve luonto ja ilmasto eivät nuorten viesteissä ole oma erillinen aihepiirinsä, vaan ne kiinnittyvät suoraan elettyyn elämään: turvallisuuteen, luottamukseen, työhön ja läheisiin ihmisiin:
”Toivoisin, että voisin uida koko loppuelämäni Itämeressä.”
”Ilmastotoimien viivyttely saa minut pelkäämään, että en voi antaa lapsilleni hyvää elämää ja kokemusta puhtaasta ilmasta ja luonnosta.”
”Minulle metsät merkitsevät paikkaa, jossa voin nauttia rauhassa puhtaasta ilmasta kauniissa ympäristössä. Toivon metsiä suojeltavan, koska ne ovat monen lajin koti samalla tavalla kuin ihmisen koti on talo ja perhe.”
”On tärkeää, että koululaisten ja nuorten mielipiteitä otetaan huomioon jatkossakin. Minusta olisi tärkeää, että sodille tehtäisiin jotain, koska kohta mekin olemme sodassa. Toivon, että tää asia otettaisiin kerrankin tosissaan, ei se niin vaikeeta voi olla. Kyllähän Suomi pääsi NATOOn heti, kun kriisi iski, miksi ilmastokriisi on siis niin vaikeeta?”
”Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi tulevaisuudessa olla ammatissa, joka on omia luontoarvoja vastaan.”
Nuorten viesteistä välittyy sekä turhautuminen että kaipuu kestävään hyvinvointiin, jota yhteiskunnan rakenteet ja normit eivät vielä tue riittävästi. Valtaosa viesteistä ilmaisi vahvaa huolta ja toiveen huomattavasti ripeämmistä ympäristötoimista, mutta joukossa oli myös yksittäisiä poikkeavia äänenpainoja, esimerkiksi toiveita liharuoan säilymisestä kouluruokailussa tai huolta työpaikkojen menettämisestä ympäristötoimien vuoksi. Nämä muistuttavat siitä, että nuorten ympäristönäkemykset kietoutuvat monin tavoin arjen ja toimeentulon kysymyksiin. Yhtenäisen huolen puitteissa teemat vaihtelevat toimeentulosta ja arjesta resurssien käyttöön, mutta niitä yhdistää samat ydintarpeet: turvallisuus, ennakoitavuus ja luottamus ympäristöpolitiikkaan. Nuorten viestit rakentuvat näiden teemojen ympärille enemmän kuin puhtaasti ekologisen argumentaation ympärille, ja ne kytkevät ympäristökysymykset saumattomasti oikeudenmukaisuuteen ja merkityksellisyyteen.
Nuorten ympäristötoimijuus -kouluvierailuilla käytiin läpi ajankohtaista tutkimustietoa muun muassa planetaarisista rajoista.
Nuorten viesteissä ympäristön ja elämän kaikkien osa-alueiden kietoutuneisuudesta kaikuu mielestäni sama ajatus, kuin yhdessä Nuorten ympäristöjulkilausuman pääviesteistä: on siirryttävä ajatteluun, jossa luonnon itseisarvo tunnistetaan ja ihminen ymmärretään osana luontoa, ei siitä erillisenä. Siinä missä pääviesti peräänkuuluttaa eettistä vastuuta ihminen–luonto -dikotomian purkamisesta, nuorten viesteissä puretaan samaa erottelua kokemuksellisesti: heille luonto ei ole oma, erillinen huolenaiheensa vaan osa samaa kudosta, kuin turvallisuus, luottamus ja arki.
Katse syksyyn: julkilausuman jalkauttaminen
Valmistunut julkilausuma luovutettiin ympäristöhuippukokouksessa päättäjille, mutta hankkeen työ ei päättynyt siihen. Syksyllä 2026 kouluvierailukiertue starttaa toisen kierroksen. Vierailujen sisältö saa uuden suunnan: sen sijaan, että kerättäisiin uusia viestejä julkilausumaa varten, viedään tällä kierroksella valmis julkilausuma takaisin kouluihin ja sen pohjalta tarkastellaan nuorille itselleen sopivaa toimintaa. Ajoitus on otollinen: keväällä 2027 järjestettävien eduskuntavaalien alla nuorilla on ajankohtainen ja konkreettinen hetki vaikuttaa, vaikka äänioikeutta ei vielä olisikaan.
Lopuksi
On käynyt selväksi, että pelkkä tieto ei riitä, vaan tarvitaan yhteisöllisiä käytäntöjä, joissa kestäviä toimintatapoja opetellaan ja harjoitellaan yhdessä. Tämän olen huomannut vierailuja tehdessäni myös luokkahuoneissa. Vaikka monikaan käsi ei nousisi innokkaana ylös, kun kysymme, oletteko kuulleet planetaarisista rajoista tai keikahduspisteistä, viesteistä ja ilmeistä välittyy ymmärrys siitä, että suunta on vakava. Luokkahuoneissa leijailee kaikista isoin kysymys: mutta mitä minä voin tehdä?
Kiihtyvän monikriisin kynnyksellä tuntuu hankalalta löytää omalle toiminnalleen merkitystä jopa valtionhallinnon kyljessä. Nähdäkseni tämä on meitä yhdistävä, eikä erottava tekijä. Osana elonkirjoa kysymys on pikemminkin siitä keiden kanssa voimme liittyä yhteen ja toimia. Odotamme siis syksyn kouluvierailukiertueelta mahdollisuutta käsitellä tätä kohtalonkysymystä uteliaisuudella yhdessä.
Minusta tärkeää olisi, että yhteiskunta tekisi helpommaksi ilmastoasioihin vaikuttamisen ja painottaisi myös pienten matalalla kynnyksellä tehtävien tekojen tärkeyttä.
-Lukiolainen, Tampere
Haluaisitko Nuorten ympäristötoimijuus -vierailun omaan luokkahuoneeseesi? Vierailun voi tilata maksutta omaan kouluun Luontoliiton sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Myös Nuorten ympäristöjulkilausuma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on vapaasti luettavissa verkossa.
Kirjoittaja
Salla Seppänen on valtioneuvoston kanslian Nuorten ilmasto- ja luontoryhmä NUOLIn toimija ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Seppänen toimi kesätyöntekijänä Nuorisotutkimusseuran Planetary praxis– hankkeessa.