Kuva: Topias Dean, Sitra
Nuorilla ilmastoaktivisteilla on paljon ajatuksia tulevaisuudesta ja hyvästä yhteiskunnasta. Heille on auennut tiloja tulla kuulluksi, mutta heidän mielestään asiasta ei silti käydä tarpeeksi keskustelua, selviää Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden Mikko Piispan, Anni Ojajärven ja Tomi Kiilakosken kirjoittamasta tutkimuksesta Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta. Se ilmestyy 17.11. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaisemana muistiona.
Nuoret ilmastoaktivistit ovat tuoneet yhteiskunnalliseen keskusteluun ymmärryksen ilmastokriisin ratkaisujen kiireellisyydestä. He painottavat, että ilmastotieteen varoitukset on otettava tosissaan. Tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu tulevaisuudesta näyttäytyy kuitenkin epämääräisenä ja sirpaleisena, eikä kokonaisvaltaista keskustelua tulevaisuudesta käydä riittävästi.
Keskustelun käyminen talouden ehdoilla tuottaa vaihtoehdottoman näkymän tulevaisuudesta
Nuoret ilmastoaktivistit korostavat, että tulevaisuutta koskevassa keskustelussa tulisi pohtia, millä ehdoilla yhteiskuntaa kehitetään ja millä mittareilla hyvinvointia tulevaisuudessa mitataan. Keskeinen kritiikki kohdistuu siihen, että tulevaisuudesta keskustellaan liiaksi talouden ehdoilla. Talouden ja talouskasvun painottaminen tuottavat vaihtoehdottoman ja mielikuvituksettoman näkymän tulevaisuudesta.
– Talouteen vetoavat argumentit toimivat myös yhtenä ulossulkemisen keinona – he, jotka eivät jaa ideaalia talouskasvusta, kohtaavat vähättelyä. Samalla ilmastokriisin ratkaisujen suhteen tulevaisuuskeskustelu nojaa nuorten mukaan liiaksi odotuksiin siitä, että teknologia tulee ratkaisemaan ongelmat, sanoo tutkija Mikko Piispa.
Myös poliittinen keskustelu näyttäytyy nuorille ilmastoaktivisteille mielikuvituksettomana. Se ohjautuu liiaksi politisoituihin yksittäiskysymyksiin. Sen sijaan politiikasta puuttuvat kokonaisvaltaiset näkymät siitä, miltä parempi tulevaisuus voisi näyttää. Samaan aikaan poliittinen järjestelmä vaikuttaa kykenemättömältä reagoimaan ilmastokriisiin riittävän nopeasti.
Tutkimusta varten haastateltujen nuorten ilmastoaktivistien kokemukset tulevaisuususkosta vaihtelevat. Laajasti jaettu näkemys on, että tulevaisuuteen liittyy vakavia uhkakuvia.
– Ilmastoaktivismilla ja omalla toiminnalla uskotaan kuitenkin olevan merkitystä ja siihen koetaan olevan velvollisuus, toteaa tutkija Anni Ojajärvi.
Ilmastokriisin torjunta ei saa jäädä koronapandemian jalkoihin
Oman sävynsä tulevaisuuskeskusteluun tuo myös koronapandemia. Se on vakava inhimillinen tragedia, mutta sen ei pitäisi sivuuttaa ilmastokriisin ratkaisuja sivuraiteille. Haastatellut nuoret korostivat, että aivan kuin koronakriisin kohdalla, myös ilmastokriisin kohdalla on kuunneltava tiedettä. Koronakriisin hoidossa, esimerkiksi taloutta elvytettäessä, on tehtävä tulevaisuuden ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja.
Tutkijat esittävät muistiossa kymmenen suositusta, jotka pohjaavat nuorten ilmastoaktivistien näkemyksiin ja tutkimuksen tuloksiin. Suositusten pohjalta eritellään, millaisin eri tavoin yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuudesta voisi kehittää.
Teoksen tiedot
Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski: Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta.
ISBN (PDF): 978-952-347-187-0. 53 s. Sitra, 2020.
Julkaisu on luettavissa avoimesti Sitran sivuilla 17.11.2020 klo 8.30 alkaen osoitteessa https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuususko-hukassa/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lisätiedot
Tutkija Mikko Piispa
mikko.piispa@nuorisotutkimus.fi
Tutkija Anni Ojajärvi
puh. 050 570 4765
Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta (Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski) julkaistaan Sitran järjestämässä Katse yli kvartaalitalouden: nuorten ilmastoaktivistien ajatuksia tulevaisuudesta -webinaarissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 17.11.2020 klo 9.30–10.45.
Sitran rahoittama NUTOPIA – tutkimushanke nuorten utopioista ilmastonmuutoksen aikakaudella toteutettiin Nuorisotutkimusverkostossa. Tutkimusta varten toteutettiin helmi–kesäkuussa 2020 etnografinen kenttätyö, jonka yhteydessä haastateltiin 18 ilmastoaktivistia.