Nuorisotutkimusseuran tutkijoilta on ilmestynyt hiljattain tutkimuskirjallisuutta etnisyyden merkityksistä suomalaisissa miesten vankiloissa sekä kotitalousopetuksesta muuttuvassa maailmassa.
Vankila-arkea ja etnisyyttä tarkasteleva teos tarkastelee etnisyydelle ja rodulle annettujen merkitysten muutoksia
Nuorisotutkimusseuran ja Turun yliopiston postdoc-tutkijan Helena Huhdan kirja Ethnicity, Race and Prisoner Community. Shaping Meanings in Finnish Male Prisons (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on julkaistu kansainvälisen tiedekustantajan julkaisemana marraskuun lopulla. Vankila-arkea ja etnisyyttä käsittelevä teos tarkastelee etnisyydelle ja rodulle annettuja merkityksiä sekä näiden merkitysten saamia seurauksia suomalaisissa miesten vankiloissa. Tutkimus pohjautuu yhdeksän kuukauden etnografiseen aineistonkeruuseen kolmessa suljetussa vankilassa. Teema jatkaa Huhdan pidempään jatkunutta tutkimustyötä suomalaisen vankila-arjen parissa.
Kirjassa kuvataan, miten etnisyys ja rotu näkyivät vankilatilassa eriytyneinä ryhmittyminä ja karttamisena, millä oli paitsi symbolista merkitystä kategorioiden ja erontekojen ylläpitämisen kannalta, myös vaikutuksia vankien erilaisiin mahdollisuuksiin vankeusaikana. Muut vangit häätivät syrjityt etniset vähemmistöt pois monilta osastoilta. Samalla kun näiden vähemmistöjen mahdollisuudet hakeutua eri osastoille rajautuivat, heikkenivät heidän mahdollisuutensa osallistua vankilan järjestämiin koulutus- ja työtoimintoihin.
Tutkimuksen keskeisin tulos on kuitenkin muutos, joka etnisyyden ja rodun merkityksissä tapahtui vuosina 2015 ja 2016 ja miten tuo oli looginen jatko kehitykselle, jonka voi johtaa aina 1990-luvulle. 1990-luvun alussa Suomen vankiluvusta alle prosentti oli ulkomaan kansalaisia, kun vuonna 2016 luku oli jo 17 %. Samalla niin kutsuttujen toisen polven maahanmuuttajien määrä vankiloissa oli alkanut hiljalleen kasvaa. Muutoksen suunta on ollut etnisen hierarkian madaltuminen, mitä ei edes aineistonkeruun ajankohdan voimakkaasti kiristynyt pakolaiskeskustelu kääntänyt.
Kirjassa tarkastellaan myös vankilaa instituutiona, jolla olisi paljon tehtävää yhdenvertaisen ympäristön ja vankila-ajan turvaamiseksi.
Kirja osallistuu tutkimuskeskusteluun, jossa pyritään ymmärtämään etnisten ja rodullistettujen erojen merkityksellistämistä erilaisissa suomalaisissa konteksteissa sekä yhdenvertaisuuden puutteiden ja rasismin seurauksia. Kansainvälisesti tutkimus kontribuoi teoreettiseen keskusteluun siitä, miten etnisen ja rodullistetut jännitteet vankilassa syntyvät.
Huhta, H. (2024). Race, ethnicity and Prisoner Community: Shifting Meanings in Finnish Male-Prisons (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Palgrave Macmillan Cham.
Kotitalousopetusta tarkasteleva juhlakirja kiinnittyy nuoruuden eri vaiheisiin
Lokakuun lopulla julkaistiin Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtajan Eila Kauppisen ja Itä-Suomen yliopiston professori Hille Janhonen-Abruquahin toimittama teos Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisusarjassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) lokakuun lopussa verkkojulkaisuna ilmestynyt teos juhlistaa professori Päivi Palojoen mittavaa uraa ja merkkipäivää.
Juhlakirjassa kotitalousoppiainetta ja -opetusta tarkastellaan kymmenessä artikkelissa, joiden kirjoittajat ovat kotitaloustieteen ja -pedagogiikan tutkijoita ja opettajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Painettu julkaisu on saatavissa myöhemmin.
Kirjassa kotitalousopetus kiinnittyy nuoruuden eri vaiheisiin. Yhtäältä kaikki yläasteikäiset nuoret opiskelevat kotitaloutta. Se on kaikille yhteinen oppiaine ja suosittu valinnaisaine yläkoulussa. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden myötä kotitalous valinnaisaineena laajeni myös alakouluun. Teoksessa kotitalousopetusta tarkastellaan paitsi mainittujen alle 18-vuotiaden nuorten myös kotitalousopettajaksi opiskelevien nuorten näkökulmasta. Kotitalousopetus perustuu monitieteiseen lähestymistapaan vahvistaen monipuolista yleissivistystä niin taitoaineen kuin yhteiskunnallisen aineen näkökulmasta.
Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat arjessa pärjäämisen valmiuksia ja yhteiskunnallista osaamista. Kotitalousosaaminen rakentaa lasten ja nuorten elämän perustaa heidän kasvaessaan aikuisiksi riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Lasten ja nuorten näkökulmasta onkin keskeistä kiinnittää huomiota siihen, miten kotitalousoppianeessa opetetaan ja millaisia tietoja ja taitoja opitaan.
Kauppinen, E. & Janhonen-Abruquah, H. (toim.) (2024) Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, ainedidaktisia tutkimuksia 26.
Kuva: Unsplash.
