Nuorisotutkimusseuran pitkäaikainen tutkimusprofessori (nyk. emeritus) Tommi Hoikkala ja Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja Petri Paju kertaavat yhteiskuntapoliittisessa esseessään Nuorisobarometrin syntyä. Kirjoituksessaan he kehystävät Nuorisobarometrin 30-vuotisen historian osaksi hyvinvointivaltion kehitystä 1990-luvun lama-Suomesta nykypäivään. Kirjoittajat pohtivat miten hyvinvointivaltion muutokset ovat tulkittavissa, millaista keskustelua aiheesta on käyty ja miten nämä muutokset ovat näkyneet suhtautumisessa nuoriin.
Nuorisobarometri syntyi tilanteeseen, jossa nuorisoala oikeutti asemaansa nuorten elinolosuhteiden rakentajana. Sen syntyä ohjasi halu tuoda keskusteluun nuorten näkökulmia ja kehittää alan tietopohjaa. Vakiintumista edesauttoi sen tulosten saama julkisuus ja median niihin kohdistama kiinnostus – kuten nuorisokysymysten käsittely ylipäätään aina murrosten aikana. Historiansa aikana Nuorisobarometri on taipunut nuorisohallinnon virtauksiin, aivan kuten nuorisohallintokin osana hyvinvoinnin uuden politiikan monivaiheista aikaa.
Teksti on lajityypiltään eräänlainen aikalaisanalyyttinen essee, ei siis perinteinen tutkimusteksti eikä Nuorisobarometrin kehityskulun dokumentoiva historiikki. Nuorisobarometrin syntyvaiheista on niukasti dokumentoitua kuvausta, mitä teksti osaltaan ansiokkaasti täydentää.
Lue essee (pdf-tiedosto):
Nuorisobarometrin synty ja kehys: yhteiskuntapoliittinen essee
Tommi Hoikkala & Petri Paju
Nuoruuden kolme vuosikymmentä
30-vuotisjuhlabarometri ilmestyi 19.3.2025. Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024 tutkii nuorten asenteiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Ensimmäinen Nuorisobarometri ilmestyi vuonna 1994.
Kuva: Tapio Haaja / Unsplash.
