Tiedote, 24.1.2020
Nuorisotutkimusverkosto
”Istuin, katsoin ja kuuntelin esitystä. Pidin esityksestä, mutta meidän takana ei osattu olla hiljaa.” – Tutkimus valottaa nuorten kokemuksia ja osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa
Taidetestaajat-hanke on historiallisesti ja kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen panostus yläkoululaisten taidevierailuihin. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima 20 miljoonan euron hanke on vienyt kolmen vuoden ajan lähes kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset opettajineen, yhteensä noin 200 000 henkilöä, kahdelle taidevierailulle esimerkiksi teatteriin, oopperaan tai taidemuseoon. Toinen vierailuista on tehty oppilaan kotimaakunnassa ja toinen pääkaupunkiseudulle tai pääkaupunkiseudun kouluista muualle Suomeen. Hankkeessa osa nuorista vierailee kansallisissa taidelaitoksissa. Lukuvuonna 2020–2021 hanke kattaa yhden taidevierailun omalla lähialueella. Samalla hanke siirtyy osittain valtion rahoitettavaksi.
Suomen historian laajimmasta nuorten taidevierailuhankkeesta on valmistunut ensimmäinen laaja akateeminen tutkimus. Nuorisotutkimusverkostossa toteutetussa tutkimuksessa selviää, että etenkin pienten paikkakuntien kouluille ilmaiset taidevierailut osana kouluaikaa eivät olisi olleet vastaavalla tavalla mahdollisia ilman Taidetestaajat-hanketta. Hanke onkin tarjonnut monille nuorille ainutkertaisia mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Tutkimukseen osallistuneista nuorista noin puolelle vierailukohde oli ensikokemus kyseisestä taidemuodosta. 76 prosentissa kaikista tutkimuksessa annetuista vastauksista nuoret olisivat valmiita menemään vastaaviin kohteisiin uudelleen koulupäivän aikana.
Nyt julkaistu vertaisarvioitu tutkimus tuo moniäänisesti esille nuorten taidevierailukokemuksia. Haastattelujen lisäksi tutkijat tekivät osallistuvaa havainnointia matkustamalla tutkimuskoulujen kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä osallistumalla taidevierailuihin. Yksi keskeisiä tutkimuksen tuloksia oli, että hanke on edistänyt kulttuurin saatavuutta, saavutettavuutta ja taiteen vastaanottoa, mutta oppilaiden rooli jää hankkeessa kulttuurisen osallisuuden suhteen usein passiiviseksi.
”Jos valtakunnallinen suurhanke vakinaistetaan valtionrahoituksen piiriin, tulee sitä kehittää osana muuta kulttuuripolitiikkaa. Tutkimuksessa nuoret toivoivat toiminnallisempia taidevierailuja sekä mahdollisuutta osallistua taidevierailujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi äänestämällä kohteista”, sanoo tutkimushankkeen vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine.
Taidevierailujen ennakko- ja jälkityöskentely tarvitsee lisäresursseja tukeakseen nuorten taidekokemuksia
Tutkimuksessa havaittiin myös, että Taidetestaajat-taidevierailujen integroimista opetukseen on toteutunut yllättävän vähän. Läheskään kaikissa peruskouluissa ei ole toteutettu ennakko- ja jälkityöskentelyä hankkeessa toivotulla tavalla, mikä näyttää värittävän nuorten taidevierailukokemuksen hämmennykseksi, toisinaan jopa kielteiseksi kokemukseksi. Taidevierailukokemuksien heikko purkaminen on tutkimuksen mukaan merkittävimpiä esteitä syvemmän taidekokemuksen ja -ymmärryksen syntymiselle. Kokemusten työstämiseen ja taidevierailukokemuksien parempaan integroimiseen muuhun opetukseen koulut tarvitsisivat lisäresursseja. Nuorten riittävä ymmärrys taidevierailuretken kulusta lisää heidän itsevarmuuttaan ja samalla turvallisuudentunnettaan vierailulla.
”Haastattelemillemme nuorille koulupäivä koulurakennuksen ulkopuolella on lähtökohtaisesti tervetullut asia. Taidetestaajat-vierailukohteisiin luokkansa kanssa matkustaa myös esimerkiksi koulukiusaamista kokevia nuoria, ja samoihin vierailuihin osallistuu kulttuureiltaan hyvin erilaisia koululuokkia. Kaikki nuoret eivät koe vierailupäivään sisältyviä erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä tiloja turvallisina”, toteaa hankkeen toinen tutkija Maaria Hartman.
Yksi tutkimuksessa esiin noussut havainto oli, että lähivierailukohde voi olla taidekokemuksellisesti nuorille merkittävämpi kuin maantieteellisesti kaukaisempi kohde: pitkän retkipäivän aikana taidekokemus on vain yksi elämys rikkaan retkipäivän muiden elämysten ja tilanteiden joukossa. Tutkijat muistuttavatkin, ettei pelkkä taiteen saavuttaminen vielä takaa laadukasta taidekasvatusta. Omaan maakuntaan suuntautuvat taidevierailut tukevat yleisötyön laajempia toteutusmahdollisuuksia sekä nuorten itsenäisiä vierailuja kyseisessä taidelaitoksessa uudelleen. Tutkimuksessa tavoitetut nuorten näkemykset ja kokemukset muodostavat arvokkaan resurssin Taidetestaajat-hanketta kehitettäessä.
Teoksen tiedot
Sofia Laine & Maaria Hartman (2020) Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 224, Tiede. ISBN 978-952-372-001-5, Nid. 154 s.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto.
Tutkimuksesta
Suomen Kulttuurirahaston tilaama ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttama tutkimushanke Nuoret taidetta testaamassa. Tutkimus Taidetestaajat-hankkeen vaikutuksista nuoriin (2018–2019) käynnistyi pilottitutkimuksella keväällä 2018 ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin lukuvuoden 2018–2019 aikana valtakunnallisesti valikoituneissa 10 koulussa, viidessä kaupungissa ja viidellä pienemmällä paikkakunnalla, alku- ja seurantahaastatteluilla. Haastattelujen lisäksi tutkijat tekivät osallistuvaa havainnointia matkustamalla tutkimuskoulujen kanssa Taidetestaajat-hankkeen taidevierailukohteisiin sekä osallistumalla taidevierailuihin. 116 oppilaan tutkimusaineistoon on valikoitunut nuoria kaikista yhteiskuntaluokista. Nuorilla oli keskenään hyvinkin erilaisia harrastuksia ja tapoja käyttää kulttuuripalveluita. Myös koulut erosivat toisistaan siinä, kuinka paljon luokat olivat vierailleet erilaisissa kulttuurikohteissa viimeisen vuoden aikana.
Taidetestaajat-hankkeesta on käynnissä myös kaksi muuta valtakunnallista tutkimusta, jotka valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Tutkija Tarja Pääjoki tarkastelee koulujen ja taidelaitosten yhteistyötä Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkija Anton Schalin ja Prof. Miikka Pyykkönen tarkastelevat ruotsinkielisten kuntien oppilaiden kulttuurista toimijuutta Taidetestaajat-hankkeessa.
——————-
11.11.2019
Laajennettu vastauspuheenvuoro Helsingin Sanomissa 6.11. julkaistuun mielipidekirjoitukseen
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen ja Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio kirjoittavat 6.11. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että Taidetestaajat-hanke tulisi vakinaistaa. Taidetestaajat-hanke tarjoaa vuosina 2017–2020 kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille kaksi taidevierailua, joista toinen kohde sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Toiminnan ovat käynnistäneet ja rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja hanketta on koordinoinut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine ja tutkija Maaria Hartman ovat keväästä 2018 tutkineet valtakunnallisesti nuorten taidevierailukokemuksia ja kulttuurista osallisuutta Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkimushankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimuksen tuloksien perusteella Taidetestaajat-hanke kaipaa kehittämistä ennen sen vakinaistamista. Laine ja Hartman lähettivät tutkimustuloksiinsa pohjautuvan mielipiteensä samana päivänä (6.11.) Helsingin Sanomiin, ja se julkaistiin 14.11.2019 (Mielipide, B10). Teksti julkaistaan tässä laajennettuna vastauspuheenvuorona. Tutkijat kertoivat tutkimuksensa tuloksista myös 7.11. Nuorisotutkimuspäivillä työryhmäesityksessään.
Taidetestaajat-hanke kaipaa kehittämistä ennen vakinaistamista
Taidetestaajat-hanke on historiallisesti ainutlaatuinen panostus kahdeksasluokkalaisten taidevierailuihin. Vastaavaa ei löydy muualta maailmasta. Kolmena lukuvuonna lähes kaikki kahdeksasluokkalaiset opettajineen, yhteensä noin 200 000 henkilöä, tekevät hankkeessa kaksi vierailua, toisen omassa maakunnassaan ja toisen pääkaupunkiseudulle. Olli Luukkainen, Teemu Hassinen ja Tommi Laitio kirjoittavat 6.11. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat), että Taidetestaajat-hanke tulisi onnistuneena toimintamallina vakinaistaa ja siirtää asteittain valtion rahoituksen piiriin. Olemme viimeiset puolitoista vuotta tutkineet valtakunnallisesti nuorten taidevierailukokemuksia Taidetestaajat-hankkeessa. Tuloksiemme perusteella hanke kuitenkin kaipaa kehittämistä ennen sen vakinaistamista.
On hienoa, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsevät Taidetestaajat-hankkeessa taidevierailuille asuinpaikastaan riippumatta. Tutkimuksemme perusteella maantieteellisen tasa-arvon toteutumista Taidetestaajat-hankkeessa olisi kuitenkin syytä jatkossa suunnitella tarkemmin. Olisi kriittisesti pohdittava niitä perusteita, joilla kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset tuodaan pääkaupunkiseudulle kulttuurikohteisiin silloin kun vastaava kohde löytyisi lähempää. Muun muassa ilmastoahdistuneet nuoret ovat antaneet tästä kriittistä palautetta arviointisovelluksessa. Suomi on täynnä laadukasta taidetta ja erinomaisia kulttuurikohteita. Nyt matkakustannukset syövät valtaosan hankkeen lähes seitsemän miljoonan euron vuosibudjetista. Pitkät vierailumatkat saattavat opettaa nuorille virheellisesti laadukkaan taiteen sijaitsevan kaukana heidän omasta asuinpaikastaan. Jopa 20-tuntiset taidevierailupäivät ovat rasite niin opettajille kuin oppilaille. Varsinkin ensikertalaisille taidevierailijoille pitkä retki sisältää niin paljon asioita, että emotionaalinen ja tiedollinen kuormitus saattaa kasvaa liian suureksi. Taidevierailut lähialueella tukisivat myös yleisötyön laajempia toteutusmahdollisuuksia, sen parempaa resurssointia säästynein matkakustannuksin, sekä nuorten itsenäisiä vierailuja kyseisessä taidelaitoksessa uudelleen.
Tutkimukseemme osallistuneista nuorista noin puolelle vierailukohde oli taidemuotona ensikokemus. Taidetestaajat-hanke tarjoaa siis monille nuorille ainutkertaisia mahdollisuuksia kokea taidetta. Toisaalta tutkimuksessamme selviää, ettei läheskään kaikissa peruskouluissa toteuteta ennakko- ja jälkityöskentelyä hankkeessa toivotulla tavalla. Tällöin nuorten taidevierailukokemus voi värittyä hämmennykseksi, kielteiseksikin. Jatkossa olisi tärkeää panostaa opettajien motivointiin taidevierailuihin valmistautumiseen, kokemusten purkamiseen sekä vierailun integroimiseen muuhun opetukseen. Tähän työhön tarvitaan opettajille lisäresursseja. Tutkimuksemme perusteella taidevierailujen integroimista opetukseen on toteutunut yllättävän vähän.
Jos Taidetestaajat-hanketta lähdetään vakinaistamaan, olisi kehittämistyössä tärkeää keskustella hankkeen roolista kuntien kulttuurikasvatustyössä kokonaisvaltaisesti. Samalla kehittämistyö parhaimmillaan tukisi kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien päivittämistä tai laatimista niissä kunnissa, joissa suunnitelmaa ei olla vielä laadittu. Tällä hetkellä Taidetestaajat-hankkeen taidekasvatuskäsitys ei ole selkeästi linjattu, mikä osaltaan johtaa siihen että taidevierailun oppimistavoitteet ja taidekasvatus jäävät heikoiksi. Olisikin tärkeää päättää ja perustella hankkeen taidekasvatuskäsitys osana hankkeen kehittämistyötä.
Jos valtakunnallinen suurhanke vakinaistetaan valtionrahoituksen piiriin, olisi sitä syytä kehittää ja linjata osaksi kulttuuripolitiikkaa. Tällaisenaan hanke edistää toki kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta, mutta muilta osin kulttuurisen oikeudet toteutuvat hankkeessa varsin heikosti. Jos Taidetestaajia haluttaisiin kehittää kulttuurin demokratisointihankkeeksi, olisi keskiöön nostettava kulttuurin hajauttaminen ja taidepalvelujen vieminen nuorten ulottuville, erilaisten kulttuuri-ilmaisujen yhdenvertaisuus, ihmisten aktiivisuus, osallisuus ja oma-aloitteisuus. Tutkimuksessamme olemme pureutuneet kahdeksasluokkalaisten taidevierailukokemuksiin ja kulttuuriseen osallisuuteen Taidetestaajat-hankkeessa. Tutkimuksemme mukaan Taidetestaajat-hankkeessa oppilaiden tukeminen kulttuurin pariin kohdentuu ensisijaisesti taide- ja kulttuuripalveluiden passiiviseen vastaanottoon, vaikka kulttuuripolitiikan tavoitteeksi on ilmaistu aidon osallisuuden tukeminen.
Arvokasta tietoa Taidetestaajat-hankkeen mahdollista jatkoa ajatellen antaa vuonna 2014 julkaistun australialaisen tutkimuksen tulokset, jonka perusteella nuoret käyttäytyvät eri tavoin iltanäytöksissä ja oppilasnäytöksissä. Iltanäytöksissä, joissa on paikalla myös aikuisia ja ikäihmisiä (ts. esityslippunsa normaalisti hankkinutta taideyleisöä), oppilaat käyttäytyvät samalla tavoin kuin muu yleisö ja ovat responsiivisempia sekä tuntevat olonsa mukavammaksi. Kyseisen tutkimuksen mukaan oppilasnäytöksissä epämukavuus liittyy osittain kouluinstituution tapaan ”paimentaa” oppilaita, osittain koulun kehykseen, sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin. Taidetestaajat-vierailukohteisiin luokkansa kanssa matkustaa myös esimerkiksi koulukiusaamista kokevia nuoria, ja samoihin vierailuihin osallistuu kulttuureiltaan hyvin erilaisia koululuokkia. Kaikki nuoret eivät koe vierailupäivään sisältyviä erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä tiloja turvallisina.
Haluammekin kannustaa moniääniseen keskusteluun siitä, mitkä ovat ylipäätään ne sosiaaliset reunaehdot ja edellytykset taidekokemuksen mahdollistumiseksi osana yläkoulun koulupäivää oman luokan kanssa erilaisille oppilaille. Taidetestaajat-hankkeesta on tällä hetkellä tekeillä kolme tutkimusta eri tutkimusorganisaatioissa, ja olisikin tärkeää ottaa tämä sekä aiempi kansainvälinen tutkittu tieto osaksi mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Tutkimuksista ensimmäisenä valmistuu tekemämme tutkimus. Kirja julkistetaan 24.1.2020 Educa-messuilla.
Sofia Laine, Nuorisotutkimuksen dosentti (Tampereen yliopisto), VTT, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Maaria Hartman, HuK, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
- Aloitusvuosi:
- 2018
- Lopetusvuosi:
- 2019