Maaliskuussa 2020 koronaviruksen aiheuttama poikkeustila alkoi Suomessa ja hallitus antoi toimintaohjeita koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojaamiseksi. Poikkeusolojen mukanaan tuomat rajoitukset vaikuttivat laajasti kaikkien elämään.
Myös peruskoulut, toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut suljettiin, ja ne siirtyivät nopealla aikataululla etäopetukseen. Perusopetuksen puolella lähiopetus järjestettiin kuitenkin niille 1.–3.-luokkalaisille, joiden vanhemmat työskentelivät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla, ja lähiopetusta tarvitseville, erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.3.2020.)
Etäopetuksessa hyödynnettiin digitaalisia kanavia, mutta myös perinteisempiä etäopetuksen tapoja, kuten etänä toteutettavia itsenäisiä tehtäviä. Käytännöt vaihtelivat suuresti eri kouluissa ja oppilaitoksissa, jopa eri opettajien välillä. Keväällä peruskoulut palasivat lähiopetukseen toukokuun puolivälissä, mutta suositus lukioiden, ammatillisten oppilaitoksien, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön etäopetuksesta oli voimassa kevätlukukauden 2020 loppuun (Valtioneuvosto 4.5.2020). Erityisesti korkeakouluissa etäopetusta tai osittaista etäopetusta jatkettiin myös syyslukukaudella, ja joulukuussa 2020 myös toinen aste siirtyi uudelleen etäopetukseen.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
- Nuorisotutkimusverkostossa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, jossa kysyttiin nuorten kokemuksia korona-ajan ensimmäisestä puolesta vuodesta.
- Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta.
- Haastatteluissa selvitettiin nuorten kokemuksia korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden vaikutuksista arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä kokemuksia nuoriso-, työllisyys- ja terveyspalvelujen käytöstä, riittävyydestä, saavutettavuudesta ja toimivuudesta.
- Tutkimuksen tuloksia raportoidaan syksyn 2020 ja talven 2021 aikana Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
- Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Lisätietoa aineistonkeruusta ja tutkimuksen toteutuksesta: Miten koronatiedonkeruu toteutettiin?
Etäopetuksen vaikutukset oppimiseen ovat olleet Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin (2020) mukaan moninaiset ja heijastuneet lasten ja nuorten hyvinvointiin. Julkisuudessa huomio on kiinnittynyt erityisesti etäopetuksen vaikutuksiin peruskoulussa. Tässä kirjoituksessa käsittelemme Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen kyselyn tuloksia etäopetukseen siirtymisen vaikutusten osalta koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Artikkeli on viides osa talvella 2020–21 ilmestyvästä Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjasta.
Koululaisista ja opiskelijoista kolmasosa kokee etäopetuksella olleen kielteisiä vaikutuksia elämäänsä
Kokemuksia etäopetukseen siirtymisestä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka seuraavat koronarajoitukset ovat vaikuttaneet sinuun seuraavilla elämänalueilla / opetuksen siirtyminen etätyöskentelyyn?”. Kysymykseen vastattiin viisiportaisella asteikolla, jossa 1 tarkoitti erittäin kielteisiä vaikutuksia ja 5 erittäin myönteisiä vaikutuksia. Kysymys esitetiin kaikille vastaajille eli myös niille, jotka eivät olleet päätoimisia koululaisia tai opiskelijoita.
Kuviossa 1 tulokset esitetään ensin kaikkien kyselyyn osallistuneiden osalta ja toiseksi päätoimisten koululaisten ja opiskelijoiden osalta. Kuviosta nähdään, että etäopetus jakaa kaikkien kyselyyn osallistuneiden nuorten kokemukset tasaisesti eri luokkiin. Neljäsosa kaikista vastaajista koki etäopetukseen siirtymisen myönteisesti, neljäsosa kielteisesti ja hieman vajaa neljäsosa neutraalisti. Vastaajista 27 prosenttia ei kokenut etäopetukseen siirtymisellä olleen vaikutusta tai vastasi, ettei etäopetus koske häntä.
Kun tarkastellaan päätoimisten opiskelijoiden ja koululaisten kokemuksia, huomataan, että kolmasosa on kokenut etäopetuksen kielteisesti ja kolmasosa myönteisesti. Lisäksi 28 prosenttia on kokenut, että etäopiskeluun siirtymisellä on vaikutuksia, mutta vaikutukset eivät ole olleet erityisesti kielteisiä tai erityisesti myönteisiä. Huomionarvoista on, että lähes joka kymmenes koululainen tai opiskelija on kokenut, ettei etäopiskeluun siirtymisellä ole ollut vaikutuksia heidän elämäänsä.
Myös Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston poikkeusolojen aikaista peruskoulujen opetuksen järjestämistä koskevan tutkimuksen ensitulosten perusteella perusopetuksessa olleet oppilaat kokivat etäopetuksen eri tavoin (Ahtiainen ym. 2020). Samoin Karvin selvityksessä kävi ilmi, että kokemukset etäopiskelusta jakautuivat. Lähes puolet koki opinnot vähintään jonkin verran kuormittavammiksi kuin normaalioloissa, ja neljäsosalla oli opinnoissaan ongelmia. Eroja oppilaiden välillä selittänee yhtäältä se, että koulujen käytäntöjen välillä oli eroja ja toisaalta se, että etäopetuksessa itseohjautuvuuden vaade lisääntyy ja kodin tuen merkitys kasvaa. (Karvi 2020.)
Aineistomme pohjalta emme pääse kovin syvällisesti kiinni siihen, mitkä tekijät nuoret ovat kokeneet etäopetuksessa myönteisiksi tai kielteisiksi. Kysymystä voi kuitenkin pohtia kyselyn lopussa esitetyn avokysymyksen vastausten sekä muiden tutkimusten ja selvitysten valossa. Avokysymyksen vastauksissa näkyy muun muassa se, että etäopiskelu on tehnyt arjesta rutiininomaista ja paikallaan pysyvää. Etäopetuksen raskaudesta on myös mainintoja: koulutehtävät on koettu työllistävinä, ja se, ettei opettaja ole koko ajan tavoitettavissa kysymyksiä varten, on koettu hankalana. Toisaalta vastauksissa on useita mainintoja siitä, että etäopiskelu on sujuvoittanut ja vapauttanut arkea vapaamman rytmityksen kautta. Yksinäisyys ja koulukaverien puuttuminen arjesta ovat avovastausten perusteella etäopetuksen selkeästi kielteisiä vaikutuksia. Kouluilla ja oppilaitoksilla onkin tiedollisen tehtävän lisäksi myös keskeinen merkitys kaverisuhteiden näkökulmasta. Etäopetukseen siirtyminen tulisi huomioida molemmista näkökulmista.
Nuorisotutkimusverkoston sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttaman haastattelututkimuksen tuloksista käy ilmi, että opettajien ja ohjaajien näkemyksen mukaan lähinnä kirjallisesti tapahtuva kommunikointi ja omassa tahdissa tehtävien tekeminen on sopinut osalle nuorista lähiopetusta paremmin. Toisaalta tuloksissa on viitteitä siitä, että kielteisimpiä vaikutuksia etäopetuksella on niille opiskelijoille ja oppilaille, joilla on jo valmiiksi erilaisia hyvinvoinnin vajeita. (Lahtinen 2020.) Turun yliopiston toteuttaman Koululaisten koronakevät -kyselyn perusteella 7.–9.-luokkalaiset nuoret kokivat etäopetuksessa myönteiseksi muun muassa rennomman aikataulun, paremman työrauhan sekä sen, että ovat oppineet opiskelemaan verkon avulla (Repo ym. 2020, 4). Suurin osa myös kertoi saaneensa apua vaikeisiin tehtäviin: 85 prosenttia oli saanut apua vanhemmilta, 80 prosenttia koulun aikuisilta ja 79 prosenttia kavereilta (mt., 5).
Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kuulemisen siitä, miten perusopetuksen oppilaat kokivat kevään 2020 etäopetuksen ja syksyn koulutyön alkamisen. Vastaajien tuen tarve vaihteli: noin puolet vastaajista ei kokenut tuen tarpeen muuttuneen, mutta 21 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa etäopetuksessa enemmän tukea kuin normaalioloissa. (Niemelä, Kuusinen & Lähdeniemi 2020, 12.) Kuulemisen tuloksissa korostui opettajan rooli tukena ja apuna koulussa (mt., 10). Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa nuoret kertoivat saaneensa apua erityisesti opettajalta ja vanhemmilta, mutta myös kavereiltaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki näyttää kuitenkin niin koulun kuin kodinkin näkökulmasta toteutuneen heikommin kuin normaalioloissa. (Ahtiainen ym. 2020.) Myös Karvin selvityksessä etäopetuksen ongelmakohdaksi katsottiin opiskelijoiden saama riittämätön tuki. Noin viidesosa opiskelijoista koki jääneensä vähintään osittain vaille tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta. (Karvi 2020.) Tätä voidaan pitää huolestuttavana, sillä opiskelijan mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa on merkittävä asia etäopetuksen laadun kannalta (Lehtinen & Nummenmaa 2012, 12).
Vanhemmat ikäryhmät kokeneet etäopetuksen kielteisimmin
Seuraavaksi tarkastelemme etäopetuksen koettuja vaikutuksia tarkemmin eri vastaajaryhmissä. Tässä vaiheessa sisällytimme analyysiin vain ne vastaajat, jotka olivat ilmoittaneet olevansa päätoimisesti opiskelijoita tai koululaisia, vaikka myös muita asioita päätoimisesti tekevistä yhteensä 85 nuorta ilmoitti etäopetukseen siirtymisellä olleen vaikutuksia myös heihin. Näistä 85:stä suurin osa (53) oli palkkatyössä olevia nuoria. Saattaa olla niin, että he ovat työssäkäyviä opiskelijoita, mutta näkevät pääasialliseksi toiminnakseen palkkatyön. Voi myös olla, että joukossa on henkilöitä, joiden muut perheenjäsenet ovat siirtyneet etäopetukseen, jolloin se on vaikuttanut välillisesti myös heihin.
Kuviosta 2 havaitaan, että etäopetukseen siirtymisen kokemuksissa on nähtävissä eroja sekä eri-ikäisten nuorten että eri oppilaitosten välillä. Myös poikien ja tyttöjen välillä on hieman eroja niin, että tytöt kokivat etäopetuksen vaikutukset hivenen kielteisemmin kuin pojat. Tytöistä 34 prosenttia koki kielteisiä vaikutuksia ja 30 prosenttia myönteisiä vaikutuksia, kun taas pojista 30 prosenttia koki kielteisiä ja 33 prosenttia myönteisiä vaikutuksia.
Nuorimmista, 12–14-vuotiaista vastaajista 37 prosenttia koki etäopetuksen vaikutukset myönteisesti ja 23 prosenttia kielteisesti. Vanhemmissa ikäluokissa myönteisten kokemusten osuus pienenee ja kielteisten kasvaa, mutta kokemukset myös jakautuvat oppilaitosten mukaan. Lukiolaisista 39 prosenttia koki etäopetuksella olleen kielteisiä vaikutuksia, mutta ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista kielteisiä vaikutuksia koki huomattavasti pienempi osuus (20 %). Karvin tutkimuksen alustavien tulosten mukaan lukiolaiset arvioivat etäopetuksen normaalia kuormittavammaksi ja kokivat sen heikentävän motivaatiota ja opintojen etenemistä (Karvi 2020, 18–19). Ammatillisissa oppilaitoksissa neutraaleja kokemuksia raportoineiden osuus oli suurin (34 %) opiskelijoista ja koululaisista.
20–25-vuotiaat ovat kokeneet etäopetuksen kielteisemmin kuin nuoremmat ikäryhmät.
Korkeakouluopiskelijoista kielteisiä vaikutuksia kokeneita opiskelijoita on selvästi suurempi osuus kuin myönteisiä tai neutraaleja vaikutuksia kokeneita. Ammattikorkeakouluissa puolet opiskelijoista (51 %) koki kielteisiä vaikutuksia ja yliopistoissa 40 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa myönteisiä vaikutuksia kokeneiden osuus on pienin kaikista oppilaitoksista (21 %).
Näyttää siltä, että suurempi osa (43 %) kotitaloutensa toimeentulon heikoksi kokevista nuorista koki etäopetuksen vaikutukset kielteisesti kuin toimeentulon hyväksi kokeneista nuorista (28 %). Hyvin toimeentulevista nuorista 12 prosenttia ja heikosti toimeentulevista 11 prosenttia koki, ettei etäopetuksella ole ollut vaikutusta tai että se ei ole koskenut heitä. Keskituloiseksi kotitaloutensa kokevista vain 7 prosenttia ilmoitti, ettei vaikutuksia ole ollut tai etteivät ne ole koskeneet heitä. Lisäksi suurempi osa keskituloisista (32 %) kuin muihin toimeentuloluokkiin kuuluvista nuorista koki etäopetuksen vaikutukset neutraaleiksi.
Kuten kirjoituksen otsikoksi nostamamme lainaus tiivistää, etäopetus on vaikuttanut yksinäisyyden kokemukseen. 47 prosenttia niistä nuorista, jotka olivat samaa mieltä väitteen “Olen tuntenut itseni yksinäiseksi korona-aikana” kanssa, oli kokenut etäopetuksella olleen kielteisiä vaikutuksia. Eri mieltä yksinäisyys-väitteen kanssa olleista nuorista etäopetuksen oli kokenut kielteisenä hieman reilu neljännes (27 %).
Yksinäisyys sekä sosiaalisten kontaktien välttämisen kokeminen negatiivisena selittävät voimakkaimmin etäopetuksen kielteisiä kokemuksia
Selvitimme kielteisten etäopetuskokemusteni yhteyttä nuoren taustaan, koulutukseen ja yksinäisyyden tunteisiin regressioanalyysiä käyttäen (Taulukko 1).ii Otimme tarkasteluun negatiiviset kokemukset myönteisten sijaan, koska koimme tärkeäksi koittaa tunnistaa niitä ryhmiä, jotka kokevat etäopetuksen vaikuttavan elämäänsä kielteisesti, jotta tarvittavia tukevia toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein.
Ensiksi tutkimme yhteyksiä sukupuoleen, ikään, äidinkieleen, kotitalouden toimeentuloon sekä asuinpaikkaan suuralueluokituksella (Malli 1). Korkeampi ikä lisää hieman riskiä kokea etäopetus kielteisenä. Taulukossa esitetyn iän vetosuhteeniii voi lukea niin, että kun verrataan kahta henkilöä, joista toinen on vuoden toista vanhempi, on vanhemmalla henkilöllä hieman korkeampi, noin 1,1-kertainen riski kokea etäopetus kielteisenä (suhteessa siihen, että ei koe etäopetusta kielteisenä) kuin nuoremmalla henkilöllä.
Analyysissa verrataan Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa sekä Pohjois- tai Itä-Suomessa asuvien kokemuksia Helsinki-Uudellamaalla asuvien kokemuksiin. Muualla kuin Helsinki-Uudellamaalla asuminen näyttää vähentävän riskiä kokea etäopetus kielteisenä, mutta ainoastaan Etelä-Suomessa asuvien osalta ero Helsinki-Uudellamaalla asuviin on tilastollisesti merkitsevä. Kokonaisuudessaan havaitaan, että taustatiedot (Malli 1) eivät selitä kovinkaan suurta osaa etäopetuksen kielteiseksi kokemisesta (Nagelkerken R²=0,063).iv
Analyysin toisessa vaiheessa lisäsimme malliin selittäväksi tekijäksi eri oppilaitoksissa opiskelun (malli 2). Kun taustamuuttujat on vakioitu, ainoastaan lukiolaisten kokemukset näyttävät eroavan merkitsevästi peruskoululaisten kokemuksista. Lukiolaisilla on peruskoululaisiin verrattuna 1,88-kertainen riski kokea etäopetus kielteisenä (suhteessa siihen, että ei koe etäopetusta kielteisenä). Iän vaikutus muuttuu merkityksettömäksi, kun oppilaitos on otettu huomioon. Sen sijaan Etelä-Suomessa asuminen ennustaa edelleen sitä, että etäopetusta ei koeta kielteisenä.
Kolmannessa vaiheessa lisäsimme analyysin selittäviksi tekijöiksi sen, että vastaaja oli kokenut yksinäisyyttä korona-aikana sekä sen, että vastaaja oli kokenut sosiaalisten kontaktien välttämistä koskevat rajoitukset negatiivisena (malli 3). Kolmannessa mallissa lukiossa opiskelun yhteys kielteisiin kokemuksiin heikkeni entisestään ja muuttui 95 % luottamusväleillä merkityksettömäksi. Etelä-Suomessa asumisen vaikutus sen sijaan säilyi. Hyvin merkityksellisiksi sekä vaikutuksiltaan suuriksi tekijöiksi osoittautuivat yksinäisyys sekä sosiaalisia kontakteja koskevien rajoitusten kokeminen negatiivisena, jotka molemmat kasvattavat riskiä siihen, että etäopetus koetaan kielteisenä.
Analyysin tulokset viittaavat siihen, että esimerkiksi eri oppilaitoksissa etäopetusta ei ole koettu voimakkaasti eri tavalla.
Yksinäisyyden kokemus on yhteydessä etäopetuksen kielteiseksi kokemiseen.
Lopuksi
Olemme tässä kirjoituksessa tarkastelleet, kuinka päätoimiset opiskelijat ja koululaiset ovat kokeneet etäopetuksen vaikutukset. Koululaisista ja opiskelijoista kolmasosa on kokenut etäopetukseen siirtymisen vaikutukset kielteisinä, mutta samoin kolmasosa on kokenut vaikutukset myönteisinä. Lisäksi 28 prosenttia koululaisista ja opiskelijoista koki, että etäopiskeluun siirtymisellä oli vaikutuksia, mutta vaikutukset eivät ole olleet erityisesti kielteisiä tai erityisesti myönteisiä.
Tulokset osoittavat, että tytöt ovat kokeneet etäopetuksen hivenen useammin kielteisenä kuin pojat. Kielteisten kokemusten osuus kasvaa iän lisääntyessä. Etäopetus on koettu kielteisimmin lukioissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Lisäksi ne nuoret, jotka arvioivat kotitaloutensa toimeentulon heikoksi, ovat kokeneet etäopetuksen useammin kielteisenä kuin muut nuoret.
Regressioanalyysi etäopetuksen kielteisesti kokemisesta osoitti, että voimakkain yhteys etäopetuksen kielteisillä kokemuksilla on yksinäisyyden kokemukseen sekä siihen, että nuori on kokenut sosiaalisia kontakteja koskevat rajoitustoimet negatiivisina. Tulos on odotetun suuntainen. Etäopetukseen siirtyminen on saattanut aiheuttaa yksinäisyyden kokemuksia, tai jo valmiiksi enemmän yksinäisyyttä kokevat ovat saattaneet kokea etäopetuksen erityisen kielteisesti. Tämä viittaa tarpeeseen jatkaa sekä etä- että lähiopetuksessa työtä sosiaalisten suhteiden tukemiseksi kaikilla koulu- ja opiskeluasteilla. Kun tarkastelemme koronan vaikutuksia nuorten elämään, onkin tärkeää huomioida koulutuksen ja siihen liittyvän vertaisulottuvuuden sekä aikuisten tarjoaman sosiaalisen tuen merkitys nuorten hyvinvoinnille tässä ja nyt, mutta myös laajemmin kasvussa kansalaisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.
Monimuuttujamallimme ei kokonaisuudessaan selittänyt kovin suurta osaa etäopetuksen kielteiseksi kokemisesta. Tämä viittaa siihen, että kielteisten kokemusten taustalla voi olla muita tekijöitä, joita tässä kyselyssä emme tavoittaneet. Etäopetuksen kielteiseksi kokemista saattaisivat selittää paremmin esimerkiksi opetuksen laatu, nuoren kyky opiskella itsenäisesti tai perheeltä saatu tuki (tuen puute).
Kirjoittajat
Jenni Lahtinen
VTM, tutkija
Lotta Haikkola
VTT, akatemiatutkija
Eila Kauppinen
KTM, FT, tutkijatohtori
Toimitus: Sarianne Karikko, Veera Adolfsen & Tanja Konttinen.
Viitteet
i Selitettävä muuttuja mallissa on se, että vastaaja on kokenut etäopetukseen siirtymisen negatiivisena, eli vastannut kysymykseen etäopetukseen siirtymisen vaikutuksista omaan elämään arvon 1 tai 2 (asteikko 1-5, jossa 1 = erittäin kielteisiä vaikutuksia ja 5 = erittäin myönteisiä vaikutuksia). Tulkitsemme arvot 1 ja 2 kielteisiksi vaikutuksiksi. Selitettävän muuttujan vertailuryhmän muodostavat kaikki ei-kielteisiä vaikutuksia kokeneet opiskelijat ja koululaiset. He ovat voineet vastata kysymykseen arvon kolmesta viiteen tai he ovat voineet vastata, ettei etäopetukseen siirtymisellä ole ollut vaikutuksia heidän elämäänsä. Myös ne opiskelijat ja koululaiset, joka vastasivat ”en osaa sanoa”, lukeutuvat vertailuryhmään.
ii Taustamuuttujat olivat tarkemmin: Sukupuoli, jossa vaihtoehdot olivat 1) tyttö, 2) poika 3) muu, mikä?. Analyysiin otettiin mukaan luokat tyttö ja poika, sillä luokan muu oli valinnut vain 2 vastaajaa. Äidinkieltä tiedusteltiin kysymyksellä ”Mikä on äidinkielesi? Vastausvaihtoehdot olivat 1) suomi 2) ruotsi 3) venäjä 4) viro 5) joku muu, mikä? 6) ei osaa/halua vastata. Vastaajamäärät luokissa 3–6 olivat hyvin pieniä, joten näistä muodostettiin luokka ”muu”. Kotitalouden toimeentuloa on mitattu kymmenportaisella asteikolla kysymyksellä ”Millaiseksi arvioisit kotitaloutesi toimeentulon tässä hetkellä?”. Vaihtoehdot olivat 1 = heikosti toimeentuleva…5 = keskituloinen…10 = hyvin toimeentuleva. Suuralue perustuu rekisteristä saatuun vastaajan asuinmaakuntaan, joista muodostettiin suuralueluokituksen mukainen muuttuja: 1) Helsinki-Uusimaa, 2) Etelä-Suomi, 3) Länsi-Suomi, 4) Pohjois- tai Itä-Suomi. Oppilaitosta tiedusteltiin kysymyksellä ”Oletko parhaillaan…?, jossa vastausvaihtoehtoina olivat 1) peruskoulussa, 2) lukiossa, 3) ammatillisessa oppilaitoksessa, 4) ammattikorkeakoulussa, 5) yliopistossa, 6) jossain muualla, missä, 7) en osaa/halua vastata. Vaihtoehdon ”muu” valinneet opiskelivat erilaisissa valmentavissa koulutuksissa, aikuiskoulutuksessa, TE-toimiston kursseilla ja kansaopistoissa. Regressioanalyysissa luokat 6) jossain muualla, missä ja 7) en osaa/halua vastata on koodattu puuttuviksi tiedoiksi pienen vastaajamäärän takia. Yksinäisyyden kokemusta tiedusteltiin väittämällä ”Olen tuntenut itseni yksinäiseksi korona-aikana”, jossa vastausvaihtoehdot olivat 1 = täysin eri mieltä…5 = täysin samaa mieltä. Analyysin taustamuuttuja “On tuntenut yksinäisyyttä” on muodostettu yhdistämällä luokat 1 ja 2. Sosiaalisia kontakteja koskevasta rajoituksesta kysyttiin kysymyksellä ”Kuinka seuraavat koronarajoitukset ovat vaikuttaneet sinuun seuraavilla elämänalueilla / ohjeistus sosiaalisten kontaktien välttämisestä?”. Vastausvaihtoehdot olivat 1 = erittäin kielteisesti…5 = erittäin myönteisesti. Taustamuuttuja ”Kokee sosiaalisten kontaktien välttelyn negatiivisena” muodostettiin yhdistämällä vastausvaihtoehdot 1 ja 2.
iii Taulukon vetosuhde-sarake kertoo riskin sille, että vastaaja on kokenut etäopetuksen negatiivisesti. Jos vetosuhde on yli 1, henkilöllä on kohonnut riski kokea etäopetus negatiivisesti. Jos arvo on alle 1, riski olisi pienempi.
iv Nagelkerken R² -arvo estimoi mallin selitysastetta. Mitä lähempänä arvo on ykköstä, sen paremmin malli selittää havaittua vaihtelua. Mallien 1-3 R² arvoista havaitaan, että mallien selitysvoima paranee, kun muuttujia lisätään malliin. Kolmannen mallin selitysvoima on korkein, mutta se pysyy kuitenkin edelleen melko matalalla tasolla.
Artikkelikuva: Unsplash
Lähteet
Ahtiainen, Raisa & Asikainen, Mikko & Heikonen, Lauri & Hienonen, Ninja & Hotulainen, Risto & Lindfors, Pirjo & Lindgren, Esko & Lintuvuori, Meri & Oinas, Sanna & Rimpelä, Arja & Vainikainen, Mari-Pauliina (2020) Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: Ensitulokset (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(pdf-tiedosto). Helsingin yliopisto & Tampereen yliopisto. Viitattu 18.12.2020.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) (2020) Mitä poikkeukselliset opetusjärjestelyt opettivat? Poikkeustilanteen vaikutukset eri koulutusasteilla. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Viitattu 14.12.2020.
Lahtinen, Jenni (2020) ”Et sitten istuttiin Teamsissa suunnilleen koko päivä.” Ammattilaisten kokemuksia etäohjauksesta ja -opetuksesta koronan aikaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kirjoitus Potentiaali-hankkeen verkkosivuilla. Viitattu 17.12.2020.
Lehtinen, Erno & Nummenmaa, Minna (2012) Etäopetuksen lumo: kansainvälinen kirjallisuuskatsaus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Turun yliopisto. Oppimistutkimuksen keskus.
Niemelä, Hannu, Kuusinen, Jarkko & Lähdeniemi, Tuomo (2020) Opetus- ja kulttuuriministeriö: Valtakunnallinen lasten verkkokuuleminen osana perusopetuslain lainvalmistelua. Tulosyhteenveto osallistuneiden vastauksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Viitattu 11.1.2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.3.2020 Valtioneuvoston linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Tiedote. Viitattu 13.1.2021.
Repo, Juuso & Poskiparta, Elisa & Herkama, Sanna & Salmivalli Christina (2020) Koululaisten koronakevät -tutkimuksen tulokset (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Power BI -tiedosto). Turun yliopisto 2020. Viitattu 14.12.2020.
Valtioneuvosto 4.5.2020 Hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Tiedote. Viitattu 13.1.2021.
