Koronaan liittyvät kokemukset stressaavat nuoria

Nuorten kokemaa stressiä kysyttiin touko-kesäkuun vaihteessa Nuorisotutkimusseuran Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen aineistonkeruun toisella kierroksella. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme 774 iältään 15–24-vuotiaan nuoren miehen ja naisen kokemaa stressiä suhteessa korona-ajan muihin kokemuksiin, kuten karanteeneihin sekä etäkouluun ja -työhön. Kirjoitus on järjestyksessään yhdeksäs Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjan kirjoitus.

Nuorten muita ikäluokkia suurempi stressaantuneisuus korona-aikana on käynyt ilmi Tilastokeskuksen säännöllisesti toistamasta Kansalaispulssi-kyselystä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kyselyn tuoreimmasta yhteenvedosta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (linkki vie pdf-tiedostoon) selviää, että reilu kolmannes 15–29-vuotiaista nuorista oli kevään raskaimpien rajoitusten aikaan (viikot 8–20) kokenut vähintään melko paljon stressiä. Kesää kohti rajoituksia höllennettäessä myös stressaantuneiden osuus väheni.

Koetun stressin tavoittamiseksi hyödynsimme Kansalaispulssin kysymystä, jossa stressi ensin määriteltiin vastaajalle: ”Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä?” Vastausvaihtoehdot olivat En lainkaan, Vain vähän, Jonkin verran, Melko paljon ja Erittäin paljon. Kysymyksen sanamuotoilu ohjaa vastaajan vastaamaan stressin kokemuksesta nykyhetken perusteella. Tekstiin nostetut ryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä 95 prosentin luottamustasolla.

Kirjoituksen tavoitteena on selvittää stressin yhteyttä korona-aikaan liittyviin kokemuksiin, joista kysyttiin puhelinhaastattelussa väittämällä ”Mitä seuraavista olet itse kokenut koronaan liittyen? Vastaa seuraaviin väitteisiin kyllä tai ei.”. Väittämissä tiedusteltiin kokemuksia terveyspalvelujen peruuntumisen ja palveluihin hakeutumatta jättämisen, harrastustoiminnan keskeytymisen, työn menettämisen, taloudellisen tilanteen heikkenemisen sekä koronaviruksen aiheuttaman karanteenin (omaehtoinen tai määrätty) ja oman tai läheisen sairastumisen osalta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, oliko hän ollut etätöissä tai -koulussa vuoden 2021 aikana.

Taloudellinen tilanne heikentynyt erityisesti 20–24-vuotiailla naisilla

Kuvio 1ⁱ havainnollistaa, että oman harrastustoiminnan keskeytyminen sekä etäkoulujaksot olivat yleisimpiä korona-aikaan liittyviä kokemuksia. Karanteenissa oli ollut puolet vastaajista. Etätyökokemukset olivat oletetustikin yleisempiä 20–24-vuotiaiden kuin 15–19-vuotiaiden keskuudessa. Oman tai läheisen sairastumisen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin oli kokenut noin joka neljäs vastaaja. Työn menetys, lomautus tai työtuntien väheneminen oli koskettanut 20–24-vuotiaita ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen erityisesti tämän ryhmän naisia. Suunniteltu terveyspalvelu oli peruuntunut tai siirtynyt joka neljänneltä ja terveyspalveluun oli jättänyt hakeutumatta koronan takia joka viides vastaaja; joka kymmenes oli kokenut molemmat ja 15–19-vuotiaat tytöt useammin kuin pojat.

Sukupuolten välillä huomattava ero koetussa stressissä

Pelkästään stressikokemusten yleisyyttä tarkastelemalla selvisi, että miehiin verrattuna naisista huomattavasti useampi oli kokenut stressiä. Aineistonkeruun hetkellä alkukesällä 2021 nuorista naisista vain 4,3 prosenttia ei ollut kokenut stressiä. Sen sijaan 41,5 prosenttia naisista vastasi kokevansa stressiä vähintään melko paljon. Nuorilla miehillä vastaavat luvut olivat 25,1 (ei stressiä) ja 16,6 (vähintään melko paljon stressiä). Miesten kohdalla 15–19-vuotiaat raportoivat harvemmin stressin kokemuksia kuin 20–24-vuotiaat.

Korona-ajan kokemuksista muut, paitsi karanteenissa oleminen ja oma tai läheisen sairastuminen koronaan olivat yhteydessä koettuun stressiin. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen kokeminen oli yhteydessä koettuun stressiin molemmissa ikäryhmissä sekä naisilla että miehillä (kuvio 2i). Työn menetyksen, lomautuksen tai työtuntien vähenemisen kokeminen oli yhteydessä koettuun stressiin 15–19-vuotiaiden naisten ryhmässä. Tämän vuoden aikana koettu etäkoulujakso oli yhteydessä stressiin 20–24-vuotiaiden miesten ryhmässä. Etätyössä oleminen tämän vuoden aikana sen sijaan oli yhteydessä koettuun stressiin sekä parikymppisillä miehillä että naisilla.

Toimeentulon edellytysten niukkeneminen koronan takia on yhteydessä koetun stressin määrään

Terveyspalveluiden peruuntuminen tai siirtyminen oli yhteydessä koettuun stressiin. Lääkäriin, hammaslääkäriin tai muuhun terveyspalveluun hakeutumatta jättäminen oli myös yhteydessä koettuun stressiin erityisesti 15–19-vuotiaiden naisten sekä 20–24-vuotiaiden miesten ryhmissä.

Harrastustoiminnan keskeytymisen sekä koetun stressin välillä oli yhteyttä 15–19-vuotiaiden naisten sekä 20–24-vuotiaiden miesten ryhmissä. Nuorten harrastuksia ja vapaa-aikaa käsitellään tarkemmin Mikko Salasuon ja Jenni Lahtisen (tulossa) kirjoituksessa.

Stressin kokeminen yleisempää niillä, joille kasaantunut useampia koronaan liittyviä kokemuksia

Kysytyistä yhdeksästä koronaan liittyvästä asiasta yhtäkään ei ollut kokenut 7 prosenttia miehistä ja 3,5 prosenttia naisista. Muille miehille kokemuksia oli kasaantunut keskimäärin 3,1 asiassa ja naisille 3,4 asiassa. Koettu stressi oli suurempaa niillä naisilla ja miehillä, joille oli kasaantunut useampia asioita (korrelaatio 0,25).

Kymmenen miestä ja kahdeksan naista oli kokenut kysytyistä asioista vähintään seitsemän. Heistä puolet vastasi avoimeen kysymykseen korona–ajasta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Avoimissa vastauksissa esille nousivat yksinäisyys, erilaisuus aiempaan elämään, yhteisöllisyyden puute opiskelussa ja opetuksen laadun huonontuminen, hauskanpitoon liittyvien juttujen pois jääminen sekä se, että nuorten syyttäminen tuntui kurjalta. Nuorten sanoin: ”Järkyttävä ja stressaava vuosi”. ”On ollut hankalaa ja outoa aikaa elää”. Koronan jälkeiseltä ajalta nämä nuoret kertoivat odottavansa matkoille ja tapahtumiin pääsyä. Lisäksi tytöt kertoivat odottavansa läheisten tapaamista ja kouluun/töihin pääsemistä ja pojat juhlimista, harrastusten jatkumista sekä kavereiden tapaamista.

Hyvinvoinnin haasteet pidemmän aikavälin ongelma

Stressikysymyksellä kartoitettiin tilannetta vastaamisen hetkellä. Puhelinhaastattelujen toteuttaminen ajoittui touko-kesäkuun vaihteeseen, jolloin rajoituksia oli lievennetty ja yleisesti odotettiin, että kesä tulisi olemaan edellisen kesän tapaan helpompi. Kaksi kolmesta 15–19-vuotiaasta vastaajasta (65,3 %) olikin täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ”Tilanteeni on viime viikkoina huomattavasti helpottanut”, samoin kuin hieman pienempi osuus (51,5 %) 20–24-vuotiaista. Myös Kansalaispulssin seurannassa stressin kokeminen vähentyi kesää kohti.

Osa tutkimukseen osallistuneista nuorista koki siis tilanteensa helpottuneen kesän kynnyksellä, vaikka toisaalta stressiä oli silti kokenut vähintään melko paljon reilu neljännes tutkimukseemme osallistuneista nuorista. Pidemmän ajan tuntemuksia voidaan hahmottaa väittämästä ”Olen tuntenut alakuloisuutta, ahdistusta tai pelkoa”, jonka sanamuoto ei asemoi vastausta juuri nykyhetkeen. Väittämään vastattiin viisiportaisella asteikolla täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Laajemmin vastaajan kokemuksia koskeva kysymys vahvistaa sitä, että naiset ovat kokeneet negatiivisia tuntemuksia miehiä enemmän. Naisista kolme viidestä (60,5 %) vastasi olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, kun miehillä vastaava luku on 28,3 prosenttia. Tässä väittämässä oli sukupuolen lisäksi eroa myös ikäryhmien välillä niin, että 20–24-vuotiaat olivat kokeneet enemmän alakuloa kuin 15–19-vuotiaat.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet kokeneet kärsivänsä korona-ajasta. Pieni osuus vastaajista (15,5 %) kertoi olevansa jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä ”Elämäni on pääasiassa mukavampaa kuin ennen”. Koronakriisi heijastuukin nuoriin todennäköisesti eri tavoin riippuen muun muassa sosiaalisista taustatekijöistä, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, tukiverkostoista sekä sosiaalisista ja taloudellisista mahdollisuuksista.

Johtopäätöksiä

Koronaan liittyvät kokemukset etäkoulusta ja työn menettämisestä terveyspalveluiden peruuntumiseen olivat yhteydessä koetun stressin määrään. Kokemukset vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan niin, että stressin kokeminen oli yleisempää naisten sekä yli parikymppisten keskuudessa.

Tämän näkökulma-artikkelin poikkileikkausaineisto ei taivu koronaan liittyvien kokemusten ja stressin välisten tarkempien mekanismien selvittämiseen. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä se, että etäkoulu, etätyöt, lomautukset, irtisanomiset sekä terveyspalveluiden saatavuuden ongelmat stressaavat nuoria korona-aikana. Useampien koronaan liittyvien kokemusten kasaantuminen oli myös yhteydessä koetun stressin määrään. Kasaantuneiden kokemusten ja stressin yhteys on hyvä huomioida rajoitustoimia pohdittaessa, sillä esimerkiksi karanteenit, sairastumiset ja etäkoulu sekä -työt kulkevat usein käsikädessä. Olisi tärkeää, että koronasta huolimatta opiskelun, työn ja toimeentulon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus taataan mahdollisimman monelle.

Tuloksista voidaan päätellä myös, että nuoren ikä ja elämänvaihe vaikuttavat siihen, millaisena koronaan liittyvien kokemusten ja stressin yhteys näyttäytyy. Esimerkiksi etätyö oli yhteydessä parikymppisten nuorten stressiin. Aineistossamme vain harva (9,1 %) alle parikymppinen nuori ilmoitti olevansa täysipäiväisesti palkkatyössä, jolloin koronan myötä avautuneet etätyön uudet käytännöt olivat saattaneet lähinnä avartaa mahdollisuuksia tehdä töitä esimerkiksi opintojen ohessa. Sen sijaan yli parikymppisistä 34,9 prosenttia ilmoitti olevansa päätoimisesti palkkatyössä, jolloin jo yli vuoden jatkunut etätyösuositus on voinut alkaa kuormittamaan.

Terveyspalveluiden peruuntuminen sekä niihin hakeutumatta jättäminen oli yhteydessä koettuun stressiin. Terveyspalvelujen tarpeen taustalla on yleensä jokin terveyteen liittyvä ongelma, joka voi pahentua hoitamattomuuden takia. Myös stressillä voi olla terveyttä heikentävä vaikutus. Mekanismeja näiden kokemusten ja stressin välillä voidaan vain arvailla. On mahdollista, että palveluun hakeutumatta jättävät nuoret ovat huolissaan koronan leviämisestä tai eivät koe lääkäriin hakeutumista turvallisena, mikä voi lisätä stressiä. Alix Helferin ym. (2021) tutkimuksen mukaan terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoittamat aikuiset arvioivat hyvinvointiaan suhteessa korona-ajan kokemuksiin. Heikko terveydentila oli yhteydessä heikompaan hyvinvointiin jo lähtötilanteessa ja lisäsi haastattelujen perusteella ongelmien kasaantumisen riskiä poikkeusolojen aikana.

Tuloksemme vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että korona-aika on kuormittanut erityisesti nuorten naisten hyvinvointia (Keski-Petäjä ym. 2020; Parikka ym. 2021; Lahtinen & Myllyniemi 2021). Koronakriisin on todettu heijastuvan sukupuolten tasa-arvoon eritavoin miesten ja naisten osalta. Siinä missä koronaviruksen aiheuttamat terveydelliset haitat ovat hieman yleisempiä miesten kuin naisten keskuudessa, on koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet kohdistuneet erityisesti naisvaltaisiin aloihin heikentäen naisten työllisyyttä ja toimeentuloa (Jokela ym. 2021a). Vuoden 2020 viimeisen vuosineljänneksen aikana 15–24-vuotiaiden nuorten naisten työllisyys heikentyi enemmän kuin miesten, mutta töiden loppuminen näkyy sukupuolilla eri tavoin: nuoret miehet ovat jääneet töiden loppuessa useammin työttömiksi, kun taas nuoret naiset ovat näkyneet tilastoissa useammin päätoimisina opiskelijoina (Sutela 2021). Samalla kuitenkin tämän ikäryhmän naisten toimeentulo on niukentunut enemmän kuin miesten (Jokela ym. 2021b). Myös meidän tutkimukseemme vastanneet nuoret naiset ilmoittivat miehiä useammin toimeentulonsa heikentyneen koronan takia, mutta toimeentulon heikentyminen oli yhteydessä stressiin yhtä lailla sekä miehillä että naisilla.

Koronakriisin heijastuminen sukupuolten tasa-arvoon on kompleksinen kysymys, johon vaikuttavat erityisesti vanhempien nuorten ikäryhmissä rakenteelliset ongelmat, kuten työmarkkinoiden voimakas jakautuminen miesten ja naisten töihin (Lahtinen ym. 2019), osa-aikatöiden ja määräaikaisten työsuhteiden (Lukkarinen 2018) sekä hoiva- ja huolenpitovastuun (esim. Närvi 2018) kasautuminen naisille. Toisaalta koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus näyttää kasvaneen korona-aikana (Sutela 2021). Vaikka tutkimukseemme osallistuneet nuoret naiset olivat kokeneet miehiä useammin stressiä, oli havaittavissa, että koronaan liittyvillä kokemuksilla ja koetulla stressillä oli yhteys varsinkin yli 19-vuotiaiden miesten keskuudessa. Onkin tärkeää selvittää koronakriisin sukupuolittuneita vaikutuksia myös mies- ja poikanäkökulmasta sekä pyrkiä vaikuttamaan rakenteellisiin tasa-arvon kysymyksiin.

Kysytyt kokemukset eivät olleet kaikilla nuorilla yhteydessä suurempaan koettuun stressiin. Näiden tekijöiden havaittuihin ja havaitsematta jääneisiin yhteyksiin voi vaikuttaa kysymysten rajaamat aikavälit. Esimerkiksi karanteenin kokemuksista kysyttiin koko korona-ajalta, kun taas stressistä tiedusteltiin vastaushetkellä. Etäkoulun kokemuksista puolestaan kysyttiin tämä vuoden (2021) osalta, mutta ennen tutkimusajankohtaa oli etäopetuksesta pääsääntöisesti siirrytty lähiopetukseen, mikä saattoi vaikuttaa vastauksiin. On hyvä pitää mielessä, että osa nuorista oli kokenut korona-ajan pääasiassa mukavana aikana. Jatkossakin koronakokemuksia tarkasteltaessa on tärkeä ottaa huomioon eri ikäisten ja eri elämänvaiheessa ja -tilanteissa olevien nuorten kokemukset. Esimerkiksi yläkouluikäisten, lähinnä huoltajien kanssa asuvien nuorten, kokemuksista ja näkemyksistä tarvitaan lisää tietoa.

Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyssä on ollut havaittavissa muuhun väestöön verrattuna nuorten suurempi stressaantuneisuus korona-aikana. Kirjoituksemme tarjoaa lisätietoa nuorten kokeman stressin ja korona ajan kokemusten välisestä yhteydestä. Aineistomme kerättiin alkukesästä 2021, jolloin Kansalaispulssin datassa näkyy nuorten stressin väheneminen. Silti reilu neljännes aineistomme nuori raportoi kokeneensa vähintään melko paljon stressiä vielä alkukesälläkin.

Kulunut kesä ei ollut toiveiden mukaisesti yhtä helppo kuin edellinen vuoden 2020 kesä. Nuorten rokotuksia ei ehditty aloittaa ennen kesälomia, deltavariantti levisi erityisesti nuorten keskuudessa, sairastaminen ja viranomaisten määräämät karanteenit lisääntyivät. Syksyn ylle näyttää langenneen varjo. Viimeaikaisten pandemian käänteiden vuoksi tarvitaankin vielä useaan otteeseen seurantatietoa siitä, miten nuorten arki ja tilanteet kehittyvät tästä eteenpäin sekä siitä, miten koronakriisistä lopulta toivutaan.

Viitteet

i Kuvioissa raportoidaan haluttu suure – kuviossa 1 tapahtuman kokeneiden osuus, kuviossa 2 stressikysymysten vastausten keskiarvo – ja sen 95 prosentin luottamusväli. Luottamusväli kuvaa suureen arvioon liittyvää satunnaisvaihtelusta johtuvaa epävarmuutta. Luottamusvälin ylä- ja alarajaa kuvataan viiksillä. Eri ryhmien välistä eroa voidaan pitää satunnaisvaihtelusta poikkeavana, jos kuvioissa olevat luottamusvälit eivät ole päällekkäin. 

Kirjoittajat

Jenni Lahtinen

VTM, tutkija

Riku Laine,

VTM, tilastotutkija

Tuuli Pitkänen,

FT, VTL, dosentti, tutkimuspäällikkö

Lähteet

Helfer, Alix & Laine, Riku & Uusimäki, Virvatuli & Pitkänen, Tuuli (2021) Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Tietopuu: Tutkimussarja 4/2021: 1–23.

Jokela, Merita & Elomäki, Anna &Räsänen, Tapio & Sutela, Hanna (2021a) Tieto koronakriisin sukupuolivaikutuksista – avain tasa-arvoisempaan jälleenrakennukseen? (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Blogi: Tieto käyttöön! (Viitattu 5.8.2021.)

Jokela, Merita & Korpela, Tuija & Kivipelto, Minna & Jauhiainen, Signe (2021b) Toimeentulotuen saajamäärät kasvoivat vähän – koronaepidemia toi esiin järjestelmän joustavuuden (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Suomen sosiaalinen tila 2/2021, Tutkimuksesta tiiviisti 4/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Keski-Petäjä, Miina & Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut (2020) Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)Tilastokeskus, Tieto & Trendit, verkkojulkaisu. (Viitattu 5.8.2021.)

Lahtinen, Jenni & Hoikkala, Tommi & Aapola-Kari, Sinikka (2019) ”Mikä ois mun juttu” – Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat ja sukupuolittuneet polut. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief 26/2019.

Lahtinen, Jenni & Myllyniemi, Sami (2021) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja, Näkökulma 70. (Viitattu 9.8.2021.)

Lukkarinen, Henri (2018) Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tilastokeskus, Tieto & Trendit, verkkojulkaisu. (Viitattu 5.8.2021.)

Närvi, Johanna (2018) Isä hoitaa – vai hoitaako? Väestökyselyn ja haastattelujen tuloksia isien perhevapaiden käytöstä. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Työpaperi, s. 83) [1/2018]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Parikka, S. & Ikonen, J. & Koskela, T. & Marjeta, N. & Kilpeläinen, H. & Pietilä, A. & Härkänen, T. & Lundqvist, A. Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään ja opintoihin. KOTT-tutkimuksen ennakkotuloksia kesällä 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, verkkojulkaisu: thl.fi/kott. (Viitattu 5.8.2021.)

Sutela, Hanna (2021) Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemmän työttöminä. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Tilastokeskus, Tieto & Trendit, blogi-kirjoitus. (Viitattu 5.8.2021.)