Nuorten osallisuus muistettava myös kriisin aikana

Koronaepidemian ja siihen liittyneiden rajoitustoimien seurauksena nuorten aikuisten mahdollisuudet omaa elämää koskeviin valintoihin kaventuivat. On tärkeää kehittää tapoja kuunnella ja osallistaa nuoria heitä koskevissa päätöksissä.

Koronakriisin aikana yhteiskunnan turvaamiseksi tarkoitetuissa toimenpiteissä ovat korostuneet erityisesti taloudellisten rakenteiden ylläpitäminen, terveydenhoitojärjestelmän toimivuuden turvaaminen sekä vanhempien kansalaisten suojeleminen. Varsinkin pandemian ensimmäisten aaltojen aikana päätöksiä rajoitusten säätämisestä tehtiin usein ilman varsinaista lapsi- ja nuorivaikutusten arviointia (Lapsistrategian työryhmä 2021, 31; Kiilakoski 2021). Koulujen, oppilaitosten ja palveluiden valmiudet vastata poikkeusolojen aiheuttamiin haasteisiin vaihtelivat myös alueellisesti saattaen lapsia ja nuoria eriarvoisiin asemiin sen mukaan, missä he asuivat (Rättilä & Honkatukia 2020). 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (UNCHR 1989) keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että jokaisella lapsella, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, on oikeus sanoa mielipiteensä ja saada näkemyksensä otetuksi huomioon häntä koskevissa asioissa (artikla 12). Yksi yleisimmistä ja painavimmista YK:n lasten oikeuksien julistuksen 12. artiklaan kohdistetuista kritiikeistä on se, että aikuisten on helppo noudattaa erilaisia ​​ulkoisia kuulemisen merkkejä ja lopulta jättää huomiotta lasten näkemykset. Tällöin puhutaan näennäisestä osallistuttamisesta, joka on lasten oikeuksien vastaista ja pahimmillaan haitallista. (Lundy 2007.)

Nuorten hyvinvointi ja sosiaalisuus koronatilanteessa -tutkimushanke (2022-2023)

Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa toteuttamassa hankkeessa tarkastellaan nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana ja korostetaan erityisesti nuorten sosiaalisia suhteita, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyysvajeita erilaisten tutkimusaineistojen valossa. Tutkimuksessa hyödynnetään Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksissa aiemmin tuotettuja tilastollisia ja laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimusta koordinoi tutkimusprofessori Sofia Laine yhteistyössä tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin kanssa. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu useita Nuorisotutkimusseuran tutkijoita. Tutkimuksen on rahoittanut Nuorisotutkimussäätiö. Tutkimuksen tulokset raportoidaan Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla Näkökulma-kirjoitussarjassa sekä maanantaina 13.3.2023 toteutettavassa Mitä kuuluu nuorille -tutkimuswebinaarissa.

Julkaisun pdf-versio

Koronakriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on kuunnella lapsia ja nuoria ja saada heidät mukaan päätöksentekoon. Jos lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksia rajoittaviin käytäntöihin ryhdytään, niin on tehtävä välttämättömistä syistä – ja rajoitusten tulee tällöin olla oikeasuhteisia ja täsmällisiä. (Lapsiasiavaltuutettu 2021a.) Esimerkiksi rajoituspäätöksiä kritisoitiin siitä, että samaan aikaan kun lasten ja nuorten harrastustoimintaa rajoitettiin, oli aikuisten mahdollista mennä baareihin ja ravintoloihin (Stenvall ym. 2022). Itsenäistyvät nuoret aikuiset ovat olleet tiukoilla koronapandemian aikaan, kun aikuistumiseen liittyvät riitit ovat siirtyneet etäyhteyksien varaan tai peruuntuneet ”hapertaen nuorten identiteetin rakennuspuita” (Kiilakoski 2021).   

Koronaan liittyvissä politiikkatoimenpiteissä ei aina tunnistettu nuorten erilaisia tilanteita tai nuorten moninaisuutta (Kiilakoski 2021). Rajoitukset kavensivat erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kaupunkikeskittymissä asuvien nuorten arkea (Laine 2021). Kaupunkiympäristöissä asuvat nuoret kokivat koronarajoitukset kielteisemmin ja näkemykset korona-ajan vaikutuksista synkemmin kuin esimerkiksi maaseutuympäristöissä asuvat (Helfer & Myllyniemi 2022). Erityisesti taloudellisen tilanteen tai terveytensä heikoksi kokeneet nuoret kokivat osallisuutensa heikenneen Kouluterveyskyselyn perusteella (Kekkonen ym. 2022).

Siinä missä nuorempia lapsia suojeltiin rajoituksilta, ei tietyn ikäisiä nuoria tai nuoria aikuisia aina otettu huomioon erityisryhminä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koronapandemian aikaan erityisesti nuoret aikuiset ovat olleet yksinäisempiä (Kauppinen ym. 2021) ja tyytymättömämpiä elämäänsä verrattuna kouluikäisiin (Lahtinen ym. 2022). Oppilaitosten lähiopetuksen sulut kohdistuivat erityisesti korkeakouluihin, ja osa yliopistoista siirtyi etäopetukseen hyvinkin pitkäksi ajaksi (esim. Randall 2022). Myös toisen asteen opiskelijat ovat saaneet kokea niin etäopetuksen ja harrastusten rajoitukset kuin oppivelvollisuusuudistuksenkin (Hukkanen & Jansson 2021). 

Koronapandemia toi näkyväksi nuorten aikuisten aseman virallisesti täysi-ikäisinä, mutta silti vahvasti erilaisten instituutioiden määräysvallan alla olevina (Kallio 2020). Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen (2021a) nosti esiin huolen siitä, kuinka eri ikäiset nuoret asetettiin eriarvoiseen asemaan lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta ilman selkeitä perusteita.

Nuorisoalan kattojärjestön (Allianssi 2022) hallitusohjelmatavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin sisältävät kannanottoja nuorten osallisuuteen: yhtenä tavoitteena on luoda valtakunnalliseen päätöksentekoon pysyvät, oppilaitoksiin kytkettävät rakenteet nuorten kuulemiselle ja osallistamiselle. Näin pystyttäisiin huomioimaan nuorten näkemykset päätöksenteossa. Tässä Näkökulmassa pureudutaan eri toimenpiteisiin, joilla nuorten osallisuutta on koronapandemian aikaan pyritty huomioimaan. 

Osallisuus on käsitteenä monimerkityksellinen, ja koronarajoituksia tarkastellessa on mahdollisesti parempi puhua nuorten osallistamisesta heitä koskeviin päätöksiin, esimerkiksi mahdollisuuksiin vaikuttaa etäkoulun tai vapaa-ajan vieton suhteen. Erilaisilla toimintamalleilla voidaan varmistaa nuorten ja lasten näkemysten kuuleminen ja huomioiminen osana päätöksentekoa. Esimerkiksi Roger Hart on kehittänyt osallisuuden portaat lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi päätöksenteossa ja suunnittelussa​ (Hart 1992; kts. myös Niemi 2020). Hartin mallin tavoitteena on erotella aidot vaikutusmahdollisuudet muodollisesta kuulemisesta. Tikasmallin portaikolla noustessa lasten ja nuorten kuuleminen ja tietoisuus huomioidaan askel askeleelta ja heidät otetaan lopulta mukaan aikuislähtöisten projektien päätöksentekoon ja tunnustetaan itsenäisinä toimijoina. Myös Harry Shierin mallissa (2001) aikuiset antavat osan päätöksentekoprosessien vastuusta lapsille, jolloin valta jakautuisi lasten ja aikuisten kesken. 

Tarkastelemme osallisuutta hyödyntäen Laura Lundyn (2007) osallisuusmallia, joka perustuu YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista (UNCHR 1989, 12. artikla). Lundy ehdottaakin lasten ja nuorten osallisuuden tarkastelua neljän eri osa-alueen avulla: tila, ääni, yleisö ja vaikutukset (Space, Voice, Audience, Influence). Eri osallisuuden osa-alueet ovat yhteyksissä toistensa kanssa; vasta niiden kaikkien toteutuessa on lapsilla todellinen oikeus ilmaista näkemyksiään ja saada niille painoarvoa yhteiskunnassa.

Vaikka Lundyn malli (2007) perustuu lähinnä lasten oikeuksiin, hyödynnämme sitä myös nuorten tilanteen selvittämiseen. Nuorilla tarkoitetaan tässä nuorisolain (1285/2016) mukaisesti alle 29-vuotiaita sisältäen lapset ja nuoret aikuiset. Teksti on jäsennelty mallia soveltaen neljään eri teemaan: tilaan, ääneen, yleisöön ja vaikutuksiin. Hyödynnämme tekstissä myös havaintoja tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin koronatoimia eri Pohjoismaissa sekä hyviä esimerkkejä siitä, miten lasten ja nuorten osallisuus koronatoimia laadittaessa toteutui (Helfer ym. 2023)ⁱ. Olemme sisällyttäneet tekstiin myös nuorten omia näkemyksiä siitä, miten heitä tulisi huomioida tällä hetkelläⁱⁱ. 

Tila (Space): Mahdollisuus ilmaista näkemyksiään turvallisessa ja osallistavassa tilassa 

Ensimmäisenä osallistamistoimenpiteenä Lundy (2007) painottaa rakenteiden luomista osallistumismahdollisuuksiin – esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia, joissa nuoria rohkaistaan ​​ilmaisemaan näkemyksiään tai huoliaan. Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja heillä on paljon sellaista tietoa, mitä aikuisilla ei välttämättä ole. 

Kuunneltais eikä heti tuomittais vaan koitettais olla nuorten tukena ja että nuorilla ois mahollisuuksia puhua oloista ja tunteista. Kuunneltais enemmän ja tuomittais vähemmän ja mietittäis millasia ite ollaan oltu nuorina. (Tyttö 16-v.)

Edellisen näkemyksen esittänyt nuori toivoi, että nuoret saisivat mahdollisuuksia kertoa kuulumisiaan ja että heitä todella kuunneltaisiin. Lundyn (2007) mukaan aikuisten tulisi selvittää, mitkä asiat ovat nuorille tärkeitä ja mihin he itse haluavat vaikuttaa – tämä tapahtuu parhaiten ottamalla nuoria mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. On myös tärkeää, että nuoret voivat myös olla osallistumatta, mikäli he eivät halua olla mukana vaikuttamassa päätöksen lopputulokseen.  

Kriisiaikana on tärkeää, että nuorten näkemyksiä kuullaan kaikilla eri tasoilla, joilla tehdään päätöksiä. Esimerkiksi Tanskassa hallitus toteutti muutamaan otteeseen koronapandemian aikaan nuorisopaneelin, jonka tehtävänä oli laatia suosituksia lyhyellä aikavälillä. Paneeli tuotti kolmen kuukauden aikana päättäjille ja järjestöille suosituksia koronatoimenpiteisiin nuorten elämäntilanteen parantamiseksi. Nuorisopaneelin edustajat olivat itse lapsia tai nuoria, ja paneeliin kuului opiskelijajärjestöjen ja nuorisoneuvoston jäseniä. (Trane Ibsen 2023.) 

Kokoontumisrajoitusten aikana digitaaliset ratkaisut ovat palvelleet nuoria. Koronan ajama digiloikka on tapahtunut niin koulun, työn tai muun vapaa-ajan, yhteydenpidon, palveluiden kuin yhteiskunnallisen osallistumisen osa-alueilla. Esimerkkinä nuorten osallistamisesta mainittakoon ALL-YOUTH (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-hankkeen yhteistyönä luotu digiraati.fi-alusta, jolle nuoret pystyivät jakamaan ajatuksiaan ja ehdotuksiaan välitettäväksi päätöksentekijöille. Osallistujilla oli mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta, josta muodostettiin muutamassa viikossa loppulausuma, joka välitettiin eteenpäin päättäjille ja julkaistiin myös Digiraati-palvelussa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Koronapandemian aikana hanke toimi Nuortenideat.fi-palvelussa. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)  

Kriisitoimissa on tärkeä ottaa erilaiset ryhmät huomioon, sillä nuorten keskinäiset erot ovat suuria. Suomessa huomattiin ensimmäisenä koronakeväänä, että kaikilla nuorilla ei ollut tietoteknisiä valmiuksia tai laitteita etäopetukseen osallistumiseksi tai terveyspalveluihin pääsemiseksi (Hilppö ym. 2020). Tanskassa vastaavaan haasteeseen vastattiin suunnittelemalla ystäväryhmiä nuorille, joilla ei ole omaa tietokonetta tai kunnollista nettiyhteyttä kotonaan (Trane Ibsen 2023; Uddannelses- og Forskningsministeriet 2020). Suomessa järjestettiin myös erilaisia kampanjoita tietokoneiden saamiseksi, kuten presidentti Sauli Niinistön isännöimä Kaikille kone -kampanja (Koskinen 2020).

On tärkeää, että verkkoympäristöissä on aikuinen, joka fasilitoi keskustelua ja huolehtii digitaalisen tilan turvallisuudesta (kts. esim. Pietilä ym. 2021). Esimerkiksi koronapandemian aikana nuoriin on kohdistunut verkossa paljon ahdistelua (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021). Suomessa grooming-ilmiöön on pyritty vastaamaan lisäämällä turvallisia aikuisia eri sivustoille ja sovelluksille. Sosiaaliseen mediaan jalkautuva nuorisotyön Sua Varten Somessa -hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä tunnustuksen tärkeästä työstä (OKM 2022). Myös nuorisotyöntekijät jalkautuivat enenevin määrin verkkoon pandemian digiloikan yhteydessä (Kivijärvi ym. 2022). Pandemia osoitti, ettei kaikilla nuorilla ei ole turvallista aikuista. 

Aikuiset voisivat käytöksellään näyttää parempaa ja tervettä esimerkkiä, siitä miten voi tehdä hyvää maailmalle. (Nuori mies 22-v.)

Ääni (Voice): Tukea omien näkemysten muodostamiseen

Lundyn (2007) mukaan on tärkeää, että nuoremmille ikäryhmille annetaan riittävästi aikaa ja tukea näkökulmiensa muodostamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä niin nuorilähtöistä ohjeistusta kuin viestintää. Lapsilla tai nuorilla ei ole välttämättä vielä elämänkokemuksen tuomaa varmuutta päätöstensä tueksi. Joissain tapauksissa lapset saattavat tarvita käytännön apua, esimerkiksi aputekniikkaa tai tulkkeja, näkemyksensä ilmaisemiseksi. 

Muodostaakseen omia mielipiteitään nuorilla on oikeus asianmukaiseen tietoon, jota tulee olla tarjolla heille sopivassa ja ymmärrettävässä muodossa. Lapsentasoinen ja selkokielinen puhe välttää esimerkiksi turhia sivistyssanoja ja poliittista jargonia (Fröman 2023). Pandemian alkuvaiheissa oli haastavaa löytää virastojen, ministeriöiden tai kuntien viestintäkanavista lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia (Helfer ym. 2023). Esimerkiksi Ruotsissa kerättiin aluehallintotasolla tietoa hyvistä esimerkeistä nuorten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevista aloitteista ja palveluista koronakriisin aikana, ja niitä julkaistiin Uppdrag Psysisk Hälsa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-sivustolla (Särkiluoto 2023). Hyviin käytäntöihin lukeutui vinkkejä liittyen ulkona opiskeluun, koululounaiden jakoon etäopiskelujaksojen aikana sekä vaihtoehtoisen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksiin. Myös Suomessa INNOKYLÄ-sivustolle (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) koottiin kuntien hyviä käytäntöjä poikkeusolojen aikana, kuten neuvoja koskien yhteisöllisyyden ylläpitämistä etäkoulussa. Verkostotyö ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa nousevat nuorten osallisuuden kannalta oleelliseksi kysymykseksi. Ruotsissa terveysviranomaiset työskentelivät korona-aikana aktiivisesti myös muiden kansallisten viranomaisten, kuten lapsiasiavaltuutetun, kuntien sekä paikallisten ja alueellisten kouluviranomaisten, kanssa osallistaakseen nuoria ja tuottaakseen lapsi- ja nuorilähtöistä tietoa. (Särkiluoto 2023). 

Pahimmillaan kriisi voi altistaa nuoria virheelliselle ja vääristyneelle tiedolle, jota on runsaasti nuorten suosimissa viestintäkanavissa (kts. Helfer ym. 2022). Uutisten kautta välittyvät tiedot voivat olla pelottavia erityisesti lapsille. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen nosti esiin avoimessa kirjeessään (2021b), että koronan torjunnasta ja rokotuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille oli sattumanvaraista tai olematonta. 

Lasten ja nuorten tiedonsaannin varmistamiseksi heitä tulisi pyrkiä tavoittamaan heidän jokapäiväisessä ympäristössään (Stenvall ym. 2022), kuten sosiaalisen median kanavien kautta. Pandemian alkuvaiheessa pääministeri Sanna Marin pyysi apua sosiaalisen median vaikuttajilta, jotka toimittivat aktiivisesti COVID-19-aiheisia viestejä sosiaalisen median alustojen Instagramin ja Tiktokin kautta nuorempien tavoittamiseksi (Heikkilä 2020). Myös esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos markkinoi koronarokotetta nuorille aikuisille suunnatussa viestintäkampanjassaan deittisovellus Tinderissä (Kilpamäki 2021).

Suomessa viranomaisia kritisoitiin siitä, että lasten oikeus saada tietoa unohtui toistuvasti ja ettei pandemiasta tuotettu tieto ei ollut kovinkaan lapsilähtöistä (Lapsistrategian työryhmä 2021, 26). Ajan mittaan useat viranomaiset ja organisaatiot alkoivat julkaista lapsille ja nuorille suunnattuja videoita ja tietoa sisältäviä verkkosivustoja, jossa käsiteltiin koronaan liittyviä aiheita helposti ymmärrettävällä tavalla. Osa uutismedioista, kuten Helsingin Sanomat ja Yleisradio, julkaisivat lapsille ja nuorille suunnattuja korona-aiheisia uutisia sekä sosiaalisen median sisältöä. Esimerkiksi YLE Kioski tuotti Tiktokissa koronaan liittyviä videoita, jotka olivat nuorille kohdistettuja: 

Suomessa järjestettiin myös lasten ja nuorten lehdistötilaisuuksia pandemian eri vaiheissa. Jos tieto kulkeutuu kriisitilanteessa lapsille ja nuorille vain huoltajien kautta, tämä asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Joissakin perheissä lapset joutuivat tulkkaamaan vanhemmilleen koronauutisointia, kun informaatiota ei ollut tarjolla kotikielellä. 

Nopeasti muuttuvassa ajassa on tärkeää pitää nuorimmat yhteiskunnan jäsenet informoituna. Koronasta toipuessamme ympäriltämme eivät lopu kriisit: ilmastokatastrofi, energiakriisi, sota ja epävakaa maailmanpoliittinen tilanne tuntuvat osana arkeamme. Poikkeustilasta toiseen siirryttäessä lapsi- ja nuorilähtöisen tiedotuksen merkitys korostui vielä talvella 2022:

Varmaan se että, kerrottais paremmin mihin suuntaan olla menossa ja mitä tuleman pitää. Tulevaisuuden näkymistä pitäisi kertoa. Kaikki ei pysty sulattamaan kaikkea tätä negatiivisuutta. Pitäisi kertoa mistä energiakriisin syyt johtuvat, ne oikeat syyt. Että kannustettaisiin nuoria ajattelemaan ja kertomaan mitä ajattelevat. Ei riitä, että on erilaisia palveluita saatavilla (esim. sosiaalityö ja mielenterveyspalvelut), vaan nuorten pitäisi pystyä puhumaan asioista muissakin foorumeissa ja sanan pitäisi kantautua päättäjille asti. Ehkä myös se, että koulussa voitaisiin opettaa sosiaalisen median vaaroista eikä nähdä kaikkea sitä pelkästään positiivisena asiana. Ehkä vielä myös se, että kannustaa ajattelemaan omilla aivoillaan ja olemaan kriittisiä kaikkia lähteitä kohtaan. Ei alakouluikäiset tietenkään vielä pysty kyseenalaistamaan, mutta sitä vanhemmat. (Nuori mies 23-v.)

Yleisö (Audience): Näkemyksiä on kuunneltava

Pelkkä lasten ja nuorten muodollinen kuuleminen päätöksentekoprosessissa ei kuitenkaan yksin riitä – heidän pitää tulla aidosti kuulluksi. Lundyn (2007) mukaan onkin tärkeää, että yhteiskunnassa on rakenteita ja tahoja, joilla on velvollisuus kuunnella lasten asiaa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus vaikuttaa niin itseään koskevaan päätöksentekoon kuin osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan (Lapsistrategian työryhmä 2021). Lapsilla pitäisi olla ainakin mahdollisuus välittää näkemyksensä tunnistettavalle henkilölle tai elimelle, jolla on velvollisuus kuunnella. 

Haasteena on löytää keinoja varmistaa, että aikuiset eivät vain kuuntele lapsia ja nuoria, vaan myös ottavat heidän näkemyksensä vakavasti. Vaikka tätä ei voida taata yleisesti, olisi hyvä velvoittaa päättäjiä kertomaan lapsille, kuinka heidän näkemyksensä on otettu huomioon. Nuorilla on paljon mielipiteitä, jotka tulisi ottaa vakavasti: 

Mielipiteet otetaan tosissaan, esim. otetaan nuorten ehdotuksia vastaan, jotta voidaan parantaa kuntaa tai omaa asuinaluetta. Esim. nuoret voisi äänestää tuleeko kuntaan lisää keinuja. (Poika 12-v.)

Lasten ja nuorten kokemusten ja näkemysten keräämisellä varmistetaan riittävä tietopohja päätösten tueksi. Nuorempia on tärkeää kuulla eri tavoin lapsi- ja nuorisoystävällisesti sekä huomioiden. Erityisesti nuorimmille vastaajille suullinen ilmaisu ei välttämättä ole kaikille luontevin tapa. Tehokas ”kuuntelu” voi sisältää myös ”katsomista”, jos näkemykset on ilmaistu esimerkiksi kuvallisesti (Lancaster & Broadbent 2003).  Lundyn (2007) mukaan lasten ja nuorten näkemyksiä voi kerätä luovinkin tavoin, esimerkiksi teatteri-, kuva- ja videotaiteen avulla. Ilmaisunvapaus ei rajoitu pelkästään verbaaliseen ilmaisuun, vaan tietoa voi välittää lapsen valitsemalla tavalla.  

Esimerkiksi koronapandemian aikana otettiin käyttöön kyselylomakkeiden ja kyselyiden lisäksi lukuisia muunlaisia tiedonkeruutapoja. Esimerkiksi Suomen lapsiasiavaltuutetun aloitteesta julkaistu selvitys Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia kokosi yhteen lasten koronakokemuksia ja käsityksiä piirustuksen, kirjoittamisen tai muiden luovien ilmaisutapojen muodossa. (Kekkonen 2021.) Vastaavasti Islannissa järjestettiin lasten ja nuorten kuulemista piirustuksin (Umboðsmadur barna 2020 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Nuorten ääni kuului myös Nuorisotutkimusseuran Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen -hankkeen kilpailussa keväällä 2022, jossa 15–20-vuotiaita nuoria pyydettiin kertomaan elämästään korona-ajan kaupungissa kuvin, videoin, äänin tai sanoin. 

Kouluissa järjestetyt kyselytunnit olivat hyvä tapa kuulla nuorten mielipiteitä sekä parannusideoita. Pandemian aikaan järjestettiin esimerkiksi joillain kouluilla nuorille kuulemis- tai kehityspäiviä, joissa he pystyivät ehdottamaan aloitteita, jotka he kokivat kiinnostavana ja merkityksellisenä. Ruotsissa Kansanterveysvirasto järjesti myös keskustelutilaisuuksia, jonne kutsuttiin nuoria edustajia opiskelijajärjestöistä (Särkiluoto 2023). Myös Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämillä kyselytunneilla (OKM 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) koululaisten kysymyksiin koronasta ja koulunkäynnistä vastasi ministeri- ja asiantutijatason henkilöitä.  

Korona-aikana lasten ja nuorten kuuleminen tapahtui yleensä vasta päätösten ja aloitteiden jälkeen (Särkiluoto 2023). Tämä aiheutti myös tiettyjen aikuisten ohjaamien kysymysten korostamisen sen sijaan, että olisi lähdetty liikkeelle lasten ja nuorten päivittäisistä ympäristöistä. Tieto perustui pitkälti asiantuntijoiden näkemyksiin, mutta nuoria ei aina kuunneltu heitä koskevassa päätöksenteossa. Heidän äänensä ei myöskään kuulunut silloin, kun määriteltiin rajoituksia, jotka vaikuttivat kouluihin ja aiheuttivat muutoksia niiden fyysiseen tai sosiaaliseen ympäristöön ja opetukseen. Esimerkiksi alle 20-vuotiaat nuoret olivat viimeisellä sijalla iän ja riskiryhmään kuulumisen mukaan toteutetuissa koronarokotusjärjestelyissä; rokotusstrategia jätti siten lapset ja nuoret vaille suojaa pitkäksi aikaa samaan aikaan, kun rajoituksia höllennettiin (Lapsiasiavaltuutettu 2021b (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).

Vaikutukset (Influence): Näkemykset muuttavat asioita  

Lundyn (2007) mukaan päätöksentekijöiden on varmistettava, että lasten näkemyksille annetaan ”oikea painoarvo heidän ikänsä ja toimintakykynsä mukaisesti”. Esimerkiksi päättäjät ja yleensä aikuiset voivat olla sitä mieltä, etteivät nuoret ole riittävän kypsiä ilmaistakseen näkökulmiaan. Yleisen näkemyksen mukaan lapsia on suojeltava, sillä aikuisten myös uskotaan tietävän parhaiten, mikä on nuoremmille parasta. Toista mieltä oli koronakyselyyn osallistunut nuori:  

Koen että nuoria pitäisi kuulla enemmän. Aika harvoin mitään laitetaan toimeksi, vaikka nuorilta kysyttäisiin. Nuorille asetetaan liikaa odotuksia ja paineita. Kohdistuu liikaa nuoriin, korostuu koulumaailmassa… (Nuori nainen 18-v.)

Koulu- tai nuorisoneuvostot ovat tärkeitä kanavia nuorisoasioiden eteenpäin viemiseksi. Esimerkiksi Norjassa kunnilla on ollut velvollisuus perustaa paikallinen nuorisovaltuusto, jossa nuorten huolenaiheet tuodaan esiin ja paikalliset poliitikot käsittelevät niitä kunnanvaltuustossa. Pandemian ensimmäisen aallon aikana Norjan kuntien ja aluehallinnoiden tasoilla (fylkeskommuner) oli kuitenkin erittäin haastavaa saada nuorisoneuvostoja ja paikallisia oppilasneuvostoja mukaan päätöksentekoprosessiin. (Trane Ibsen 2023.)  

Suomessa nuorisovaltuustotoiminta on samankaltaista kuin Norjassa, eli kaikissa kunnissa tulisi toimia nuorisovaltuusto (Henriksson & Huttunen 2022). Suomessa Nuorisovaltuustoselvityksessä (Laurila 2021) yli puolet nuorisovaltuustojen jäsenistä ilmoitti koronakriisin vaikuttaneen heidän toimintaansa negatiivisesti. Nuorisovaltuuston osallistuminen päätöksentekoon oli joillakin alueilla käytännössä olematonta. Koronarajoitukset mainittiin poikkeuksetta osittaisena syynä. Näin koronakriisin päätöksentekoa  kuvattiin loppuvuodesta 2022: 

Ainakin opiskelupiireissä on tullut ilmi, että päätöksenteossa pitäisi kuunnella enemmissä määrin nuorten mielipiteitä. Esim. koronaan liittyen, kun kaikki rajoitukset alkoi, niin olisi pitänyt kuunnella ja miettiä miten vaikuttaa yksin muuttaneisiin ja opiskelut aloittaneisiin nuoriin…  (Nuori mies 24-v.) 

Oikeat tahot huomioivat nuorten näkemyksiä laatimalla hyviä neuvoja ja tukemalla osallistavia yhteisöjä. Tanskassa Kansallisen lapsiasiain neuvoston (Oxford Research 2021) raportissa todettiin, että on tarvetta vahvistaa keinoja saada lapset ja nuoret mukaan. Joka toinen kunta ilmoitti perustavansa paikallisen lasten ja nuorten valtuuston, mutta lasten ja nuorten osallistumisessa päätöksentekoon ja heidän näkemystensä käsittelyssä on suuria eroja. Esimerkiksi Herningin kunta on käyttänyt lasten näkemyksiä suoraan arvioidessaan kokemuksia COVID-19-pandemian aikana. (Trane Ibsen 2023.) Kuten seuraava koronatiedonkeruun haastatteluun osallistunut nuori toivoi, nuoria pitäisi kuunnella korkeimmalla tasolla:  

Pitäisi olla nuorilla enemmän vaikutusta siihen, miten maailma toimii ja päätöksentekomahdollisuutta korkeammallakin tasolla. (Poika 16-v.)

Yhteenveto ja suosituksia

Kansallinen lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten huomioimiseen ja kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Lapsistrategian työryhmän mukaan (2021) lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste kaikissa lapsia koskevissa toimissa, velvoittaahan YK:n lapsen oikeuksien sopimus tähän. Yhteiskunnan jäseninä lapset ja nuoret jäivät kuitenkin aikuisten päätäntävallan alle koronakriisin keskellä, sillä päätökset rajoitustoimista jouduttiin tekemään nopeasti muuttuvan tiedon varassa (Lapsistrategian työryhmä 2021). Koronakriisin jälkihoidossa ja erinäisten kriisien varjostamassa ajassa on varmistettava, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien päätösten vaikutukset arvioidaan.

Koronapandemia opetti, että rajoitusten toimeenpano vaihteli eri paikkakuntien ja koululaitosten välillä. Suomessa joillakin aluehallintoviraston harvaan asutuilla alueilla rajoitettiin elämää yhtä tiukasti kuin keskuksissa. Koronakriisin aiheuttamien ”rakenteellisten välivuosien” negatiivisten seurausten voidaan sanoa kohdistuvan suoraan nuoriin henkilökohtaisesti (Kallio 2020). Valitettavasti alle 29-vuotiaille ei ole omaa ammattiliittoa, joka edustaisi kaikkia nuoria (Tynkkynen 2022) – olisiko aika myös säätää yleissopimus nuorten oikeuksista?  Nuorisotoimikunnat ovat edustuksellisia instituutioita, joita voidaan kuulla, sillä niissä on erittäin aktiivisia nuoria, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa. 

Näin jälkikäteen voidaan todeta, että etäkoulu ei toimi yhtä mielekkäästi kuin etätyö (ks. esim. Lammi-Taskula ym. 2022, 150). Sosiaalista kehitystä tukevan koulutuksen tavoitteita ei voida täysin saavuttaa etäopetuksessa, eikä nuoruutta voi elää etänä. Myös oppijoiden valmiudet tarttua itsenäiseen etäopetukseen vaihtelevat resurssien ja voimavarojen mukaan. Oppilaitosten tasolla olisi voitu kuunnella paremmin itse oppilaita. Olisikin ollut kiinnostavaa seurata, olisiko koulunkäyntiin liittyvät etäkäytännöt järjestetty vasta viimesijaisena rajoitustoimena, jos koululaiset olisivat olleet itse päättämässä asiasta.  

Olisikin ollut kiinnostavaa seurata, olisiko koulunkäyntiin liittyvät etäkäytännöt järjestetty vasta viimesijaisena rajoitustoimena, jos koululaiset olisivat olleet itse päättämässä asiasta.  

Kriisitilanne on usein oppimisen paikka. Suomessa harppauksia lapsia ja nuoria koskevien päätösten arviointiin ja hallituskauden ylittäviin ratkaisuihin liittyen on otettu muun muassa lapsistrategian (2021) myötä. Suomessa on toteutettu joitakin kartoituksia osallisuuden suhteen koronaepidemian aikaan (Leemann & Virrankari 2022; Hakamäki-Stylman 2021). Vaikka onkin tärkeää monitoroida lasten ja nuorten näkemyksiä, on myös olennaista, että nuoret pääsevät itsekin mukaan suunnitteluun. Osallisuus kytkeytyy vahvasti hyvinvointiin ja tulevaisuususkoon (Leemann & Virrankari 2022). 

Myös sukupolvivaikutusten arviointia on tärkeää toteuttaa sekä ennakoivasti että jo tehtyjen päätösten osalta. Tutkimustietoon perustuvilla malleilla ja mittareilla voidaan arvioida ja tukea nuorten osallisuuden toteutumista. Konkreettisesti nuorten ja nuorten aikuisten osallistumista valtakunnan tason päätöksentekoon voitaisiin vahvistaa perustamalla eri ministeriöihin nuorten asiantuntijoiden kuulemis- ja vaikuttamistoimielimiä, joissa toimivilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosesseihin ja laajemmin yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. Näin on tehty esimerkiksi Hollannissa perustamalla ulkoministeriön alainen nuorisokomitea (Youth at heart 2020 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Nuoria on kuultava monipuolisesti ja osallistettava aktiivisesti myös hyvinvointialueilla.

Lopuksi todettakoon, että koronakriisi on nostanut esiin yhteiskunnan eriarvoisuuksia. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän tilanteensa vaihtelevat suuresti. Joillekin pandemia on korostanut positiivisia kokemuksia, kuten perheen kanssa lisääntynyttä yhdessäoloaikaa tai kiireiden hälventymistä. Toisille taas korona-aika on syventänyt arjessa kohdattuja vaikeuksia, kuten talous- tai terveysongelmia, ja heidän hyvinvointinsa on voinut kärsiä vakavasti. Pandemian jälkipyykissä ja tulevien kriisien varalta onkin syytä varautua tulevaisuudessa kuulemismenetelmiin, jotka osallistavat mahdollisimman erilaisten äänien kuuntelemisen. 

Suositukset

1. Nuoruuden moninaisuus ja erityisyys huomioitava päätöksenteossa. 

Varhaisen itsenäistymisen aika on otettava paremmin huomioon kriiseissä. Täysi-ikäistyviä nuoria on myös pidettävä erityisryhmänä, jolla ei vielä välttämättä ole samanlaisia resursseja tai mahdollisuuksia osallisuuteen pandemian kaltaisissa kriiseissä kuin aikuisilla. Tukea ja ymmärrystä tarvitaan herkkään elämänvaiheeseen, jossa etsitään vielä omia suuntia.    

2. Ylisukupolvisen dialogin turvaamiseksi tarvitaan aktiivisia, hyvin toimivia järjestelmiä, joissa kuullaan monenlaisia ääniä. 

Kriisitilanteessa tällaisia järjestelmiä on paljon vaikeampi pystyttää. Sosioekonomisesti tai terveydellisesti heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten suoraa kontaktia päättäjiin ja heidän äänensä kuuluvuutta voitaisiin parantaa. Vuorovaikutuksellisuus vaatii myös nuorilähtöistä viestintää.

3. Osallisuus ei saa olla kumileimasin, vaan nuorten tulee aidosti olla läsnä päätöksiä laatiessa.

Kestävän päätöksenteon pohjana on nuorten osallistuminen, ja nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua ratkaisuihin mielekkäissä ja turvallisissa ympäristöissä. Mahdollisuudet osallistua omaa tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon ovat ensiarvoisia. Osallisuus lisää merkityksellisyyden tuntoa ja toivoa tulevaan. Vastuu nuorten hyvinvoinnista on aikuisilla.

Viitteet

i Näkökulma-teksti perustuu selvitykseen, jonka tavoitteena oli kartoittaa erilaisia toimia, joilla lasten ja nuorten osallisuutta pyrittiin edistämään koronapandemian aikaan Pohjoismaissa. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tilaaman selvityksen tavoitteena oli valottaa osallisuutta erityisesti koulutuksen ja vapaa-ajan osa-alueilla pandemian aikaan. Pohjoismaisen hankkeen aineisto perustuu asiantuntijahaastatteluihin, verkkohakuihin ja viranomaisasiakirjoihin. 

ii Viittaukset ovat nuorten puhelinhaastatteluista, joita toteutettiin Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeessa loppuvuodesta 2022. Haastattelussa kysyttiin avokysymyksen muodossa seuraava kysymys: ”Kertoisitko lopuksi, miten toivoisit, että nuoria huomioitaisiin tai tuettaisiin tällä hetkellä?” Tämän Näkökulman kannalta on nostettu esiin keskeisimpiä vastauksia. Kyseessä ei ole suora sitaatti, vaan haastattelijan kirjaama muistiinpano.

Kirjoittajat

Alix Helfer

YTM, Tutkija

Kirjoittaja on taustaltaan sosiologi ja valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on tutkinut Nuorisotutkimusverkostolla muun muassa nuorten kokemuksia poikkeusolojen aikana sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita. 

Sinikka Aapola-Kari

VTT, dos.

Kirjoittaja on Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja. Hänellä on vuosikymmenien kokemus nuorisotutkimuksesta, erityisesti koulutukseen, kasvatukseen, sukupuoleen ja ikään liittyvistä teemoista.

Tässä tekstissä on hyödynnetty tutkimusaineistoja, jotka on tuotettu Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston Nuorisotutkimusseuralle myöntämillä erityisavustuksilla.

Lähteet

Allianssi (2022) Tavoitteemme eduskuntavaaleissa. https://nuorisoala.fi/vaikuttaminen/miten-me-allianssissa-vaikutamme/tavoitteemme-eduskuntavaaleissa/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 9.12.2022.)

Fröman, Fanny (2023) Olemme ottaneet harppauksia kohti lasten osallisuutta. Helsingin Sanomat 20.2.2023. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009390578.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Hakamäki-Stylman, Veera & Huhtanen, Mari & Kilpeläinen, Paula & Pusa, Aino-Maria & Rumpu, Niina & Venäläinen, Salla & Huhtala, Osmo & Multasuo, Sari & Mustonen, Tiina & Viljanen, Virva & Wahlström, Niklas (2021) Osallisuus tehdään yhdessä: Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Hart, Roger (1992) Children’s Participation. From Tokenism to Citizenship. Unicef International Child Development Centre. Italia. Innocenti Essays No. 4. https://www.unicef-irc.org/publications/100-childrens-participation-from-tokenism-to-citizenship.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)  (Viitattu 30.1.2023.)

Heikkilä, Melissa (2020) Finland taps social media influencers during coronavirus crisis. Politico 31.3.2020. https://www.politico.eu/article/finland-taps-influencers-as-critical-actors-amid-coronavirus-pandemic/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.2.2023.) 

Helfer, Alix & Myllyniemi, Sami (2022) Asuinpaikan yhteys nuorten kokemuksiin korona-ajasta. Näkökulma 88. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma88 (Viitattu 9.12.2022.)

Helfer, Alix & Laine, Riku & Lahtinen, Jenni & Pitkänen, Tuuli (2022) Nuorten käsityksiä rokotuksista ja koronapassista. Näkökulma 86. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma86 (Viitattu 19.2.2022.)

Helfer, Alix & Aapola-Kari, Sinikka & Särkiluoto, Viola & Trane Ibsen, Jakob. (toim) (2023) Children’s and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives. Measures and strategies of Nordic countries to safeguard the rights of children and young people in school, leisure, and civil society during the COVID-19 pandemic. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu 177. https://nuorisotutkimus.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/2832-initiatives

Henriksson, Linnéa & Huttunen, Janette (2022) Kunnalliset vaikuttamiselimet ja vaikutusvallan monet puolet – Tutkimus nuorisovaltuustojen, vanhusneuvostojen ja vammaisneuvostojen vaikutusvallasta. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 54.

Hilppö, Jaakko & Rainio, Antti & Rajala, Antti & Lipponen, Lasse (2020) Children and the COVID-19 Lockdown: From Child Perspectives to Children’s Perspectives. Cultural Praxis.  https://culturalpraxis.net/children-and-the-covid-19-lockdown-from-child-perspectives-to-childrens-perspectives/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 1.2.2022.)

Hukkanen, Virpi & Jansson, Kaisu (2021) Katkeruutta, uupumusta ja yksinäisyyttä – Ylen kysely paljastaa, miten kypsiä amislaiset ja lukiolaiset ovat etäopiskeluun: “2004 syntyneistä tulee väliinputoajia”. Yle 8.2.2021. https://yle.fi/a/3-11775682 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 10.2.2023.)

Kallio, Jenni (2020) Koronakriisi toi nuorten elämän eriarvoisuudet näkyviin. ALLYOUTH-hankkeen blogialusta. https://www.allyouthstn.fi/koronakriisi-toi-nuorten-elaman-eriarvoisuudet-nakyviin/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 9.12.2022.)

Kekkonen, Karri (2021) Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia. Helsinki: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:3.

Kekkonen, Marjatta & Gissler, Mika & Känkänen, Päivi & Isola, Anna-Maria (toim.) (2022) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/145465 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Kiilakoski, Tomi (2021) Vakaat tolpat ja koronan haperruttamat rakennuspuut. https://www.libera.fi/2021/07/22/vakaat-tolpat-ja-koronan-haperruttamat-rakennuspuut/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 14.2.2023.) 

Kilpamäki, Heini (2021) THL mainostaa koronarokotetta nuorille Tinderissä ja TikTokissa – ”Askel kohti pandemian päättymistä”. Iltalehti 31.3.2020.: https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ff01ba6e-5f77-4582-89c5-cb19ff46476b (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 13.1.2023.) 

Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi & Leskinen, Juha (2022) Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita – Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 238. 

Koskinen, Anu Leena (2020) Kymmenet tuhannet oppilaat Suomessa ilman tietokonetta: Sauli Niinistön suojelema kampanja auttaa perheitä korona-arjessa. YLE 31.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11282607 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Viitattu 10.2.2023.)

Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Näkökulma 80. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.  https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma80 (Viitattu 14.2.2023.)

Lahtinen, Jenni & Laine, Riku & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila & Pitkänen Tuuli (2022) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 50–62. https://www.julkari.fi/handle/10024/145465 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lammi-Taskula, Johanna & Lindberg, Päivi & Närvi, Johanna & Kauppinen, Timo & Gissler, Mika & Hakulinen, Tuovi & Hauhio, Nora & Helenius, Jenni & Hietanen-Peltola, Marke & Jahnukainen, Johanna & Eriksson, Pia & Utriainen, Siiri & Weckroth, Niina & Saariluoma, Lotta & Kiviruusu, Olli & Aalto-Setälä, Terhi (2022) Lapset, nuoret ja perheet. Teoksessa Laura Kestilä & Satu Kapiainen & Merta Mesiäislehto & Pekka Rissanen (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Raportti 4/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 150–168. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144268/THL_Rap4_2022_Covid-seuranta_kevat2022_vs2.pdf?sequence=7&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lancaster, Y. Penny & Broadbent, Vanessa (2003) Listening to young children. Maidenhead: Open University Press. 

Laine, Sofia (2021) Jokaiselle nuorelle harrastus, mielekästä tekemistä ja kaveri. Näkökulma 83. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma83 (Viitattu 9.1.2023.) 

Laine, Sofia & Kauppinen, Eila & Malm, Karla & Hoikkala, Tommi (toim.) (2023) Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 242. (Julkaistaan 15.3.2023.) 

Lapsiasiavaltuutettu (2021a) Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta.: https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he292021vp_liikkumisrajoitukse (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)t (Viitattu 9.1.2023.)

Lapsiasiavaltuutettu (2021b) Lasten oikeudet vaarantuvat jälleen. Lapsiasiavaltuutetun avoin kirje poliittisille päättäjille, viranomaisille ja koulutuksen järjestäjille 27.7.2021. https://lapsiasia.fi/-/avoin-kirje-lapsiasiavaltuutetulta-covid19-2021#_edn8 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 2.2.2023.) 

Lapsistrategian työryhmä (2021) Lapset, nuoret ja koronakriisi : Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-674-7  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Laurila, Iida (2021) Nuorisovaltuustoselvitys. Helsinki: Suomen Nuorisovaltuustojen liitto. https://static1.squarespace.com/static/52d3ccd7e4b0d1fda0b2e96c/t/61b8ab41383f9b0e202d8088/1639492419678 /nuorisovaltuustoselvitys2021_verkkoon.pdf 

Leemann, Lars & Virrankari, Lotta (2022) Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa Marjatta Kekkonen & Mika Gissler & Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan: Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 152–166. 

Lundy, Laura (2007) ‘Voice’ is not Enough: Conceptualising Article 12 of the United Nations. Convention on the Rights of the Child. British Educational Research Journal 33 (6), 927–942. doi:10.1080/01411920701657033. 

Niemi, Sari (2020) ”Yhdessä olemme enemmän kuin yksin” Osallisuuden rakentaminen päiväkodissa. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 

Nuorisolaki (1285/2016) https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2016/20161285  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Nuorisotutkimusseura (2022) Nuoruus korona-ajan kaupungissa -kilpailun taiteellisissa töissä näkyy korona-ajan herättämien tunteiden kirjo. https://nuorisotutkimus.fi/ajankohtaista/uutiset/2675-nuoruus-korona-ajan-kaupungissa-kilpailun-taiteellisissa-toeissae-naekyy-korona-ajan-heraettaemien-tunteiden-kirjo (Viitattu 15.2.2022.)

OKM (2022a) Sua varten somessa -hanke sai nuorisotyön tunnustuspalkinnon. https://okm.fi/-/sua-varten-somessa-hanke-sai-nuorisotyon-tunnustuspalkinnon (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 9.1.2023.)

Oxford Research (2021) Hør godt efter! Del 1: Kortlægning af kommunal børneinddragelse (2021). Kööpenhamina: Børnerådet. 

Pietilä, Iikka & Kallio, Jenni & Varsaluoma, Jari & Väänänen, Kaisa (2021) Youths’ Digital Participation in the Early Phases of COVID-19 Lockdown. https://doi.org/10.1007/978-3-030-82824-0_1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Randall, Linda (2022) Introduction. Teoksessa: Gustaf Norlén & Linda Randall & Nora Sánchez Gassen & Carlos Tapia (toim.) State of the Nordic Region 2022. https://doi.org/10.6027/R2022:2.1403-2503 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 

Rättilä, Tiina & Honkatukia, Päivi (2020) Koronakriisi uhkaa nuorten hyvinvointia – nuorisotyö valppaana. ALLYOUTH-hankkeen blogialusta.  https://www.allyouthstn.fi/koronakriisi-uhkaa-nuorten-hyvinvointia-nuorisotyo-valppaana (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 15.2.2022.)

Shier, Harry (2001) Pathways to Participation: Openings, Opportunities and Obligations. Children & Society 15 (2), 107–117. 

Stenvall, Jari & Leskelä, Riikka-Leena & Rannisto, Pasi-Heikki & Tolkki, Helena & Cansel, Anniina & Leponiemi, Ulriikka & Johanson, Jan-Erik & Pekkola, Elias & Tupala, Teemu (2022) Koronajohtaminen Suomessa: Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Särkiluoto, Viola (2023) Sweden: Children’s Rights – Perspectives and Initiatives. Teoksessa Alix Helfer & Sinikka Aapola-Kari & Viola Särkiluoto & Jabob Trane Ibsen (toim) Children’s and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives. Measures and strategies of Nordic countries to safeguard the rights of children and young people in school, leisure, and civil society during the COVID-19 pandemic. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu 177. https://nuorisotutkimus.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/2832-initiatives

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021) Kouluterveyskysely. Perustulokset, nuoret 2019 ja 2021. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=600836&mittarit_0=199799&mittarit_1=200283&mittarit_2=200064&vuosi_0=v2019&kouluaste_0=161293#  (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Trane Ibsen, Jakob (2023) Denmark: Concerns of Children and Youth. Teoksessa Alix Helfer & Sinikka Aapola-Kari & Viola Särkiluoto & Jakob Trane Ibsen (toim) Children’s and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives. Measures and strategies of Nordic countries to safeguard the rights of children and young people in school, leisure, and civil society during the COVID-19 pandemic. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu 177. https://nuorisotutkimus.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/2832-initiatives

Tynkkynen, Liina-Kaisa (2022) Puheenvuoro: Koronapandemian hallinta suomalaisessa sote-järjestelmässä – mitä voimme oppia? Seminaarissa Lasten ja nuorten mielenterveys koronapandemian aikana – mitä on opittu ja mitä seuraavaksi? (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) 29.11.2022, Helsinki.

Uddannelses- og Forskningsministeriet (2020) Ministre inviterer til topmøde om unges trivsel under COVID-19. https://ufm.dk/aktuelt/pressemeddelelser/2020/ministre-inviterer-til-topmode-om-unges-trivsel-under-covid-19 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 22.2.2023.)

UNCHR General Assembly resolution 44/25 (1989) Convention on the Rights of the Child. https://www.ohchr.org/en/instruments-mechanisms/instruments/convention-rights-child (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 12.2.2023.)

Umboðsmadur barna (2020) Frásagnir barna af COVID-19. https://www.barn.is/born-og-unglingar/frasagnir-barna-covid/frasagnir-barna-af-covid-19-1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 22.2.2023.)

Youth at Heart (2020) The Dutch Ministry of Foreign Affairs launches Youth Advisory Committee. https://www.youthatheart.nl/latest/news/2020/11/02/the-dutch-ministry-of-foreign-affairs-launches-youth-advisory-committee (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Viitattu 2.3.2023.)