Hyppää sisältöön

Normien puristuksessa

Laura Eklund Nhaga: Demi & Ace 1–6 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): 1. Mun vika kerta, 2. Rakkauselämää, 3. Perustele väite, 4. Kun Harry tapasi Demin, 5.Yksineläjä, 6. Ai querida. Suomennos Riie Heikkilä & Laura Eklund Nhaga. WSOY 2022. Äänikirja. Lukijat Laura Eklund Nhaga, Katri Swan.

Mediassa ja kulttuurituotteissa, kuten lauluissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja romaaneissa rakkaus tarkoittaa romanttista, yleensä heteroseksuaalista rakkautta, johon automaattisesti kuuluu seksi. Yhteiskunnassamme oletetaan, että tällaisen rakkauden tavoittelu on kaikille itsestään selvä osa elämää, ja jos näille olettamuksille perustuva suhde puuttuu, on ihmisenä jotenkin vaillinainen ja epäonnistunut.

Kaikkien ihmisten tunteet ja kokemukset eivät kuitenkaan istu tähän muottiin, vaan osa ei tunne ollenkaan tai tuntee vain vähän tai vain ajoittain romanttista ja/tai seksuaalista vetoa toisia ihmisiä kohtaan. Tällaisia aseksuaalisuuden kirjolle asettuvia henkilöitä ovat myös Laura Eklund Nhagan kirjoittaman audiosarjan ystävykset Demi ja Ace.

Eklund Nhagan itsensä ja Katri Swanin esittämät Demi ja Ace pohdiskelevat kuusiosaisessa sarjassa elämäänsä. Kuten nuorten naisten nimistä voi päätellä, toinen heistä kokee olevansa aseksuaali, toinen identifioituu demiseksuaaliksi. Jälkimmäinen määritelmä tarkoittaa, että henkilö tuntee seksuaalista viehtymystä vain sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden kanssa hänellä on vahva tunneside.

Sarjan jaksoissa on kussakin löyhä teema. Kahdessa ensimmäisessä äänikirjassa Ace ja Demi esittäytyvät ja kertovat taustoistaan, seuraavissa pohditaan esimerkiksi yksinäisyyttä, deittikulttuuria ja aseksuaaleihin liitettyjä olettamuksia.

Tyypillistä onkin nimenomaan se, että ulkopuoliset määrittelevät, miltä pitäisi tuntua, eikä asiaa vaivauduta kysymään ihmiseltä itseltään. Aseksuaaleja pidetään tunteettomina, lapsenomaisina ja onnettomina. Heitä surkutellaan ja lohdutetaan sillä, että kaikki korjaantuu, kun vain ”se oikea” osuu kohdalle.  

Jaksot ovat napakan mittaisia, noin parikymmentä minuuttia jokainen. Äänikirjaa enemmän mieleen tulee podcast, sen verran rentoa ja spontaanin tuntuista Demin ja Acen jutustelu on. Lavarunoilijanakin tunnettu Eklund Nhaga osaa erinomaisesti suuhun sopivan, vetävästi rytmitetyn tekstin kirjoittamisen.

Tarinapätkien pääasia läpi sarjan on seksuaali-identiteettien pohdiskelu, ja kaikki muu on sille alisteista. Varsinaista juonellisesti etenevää kertomusta ystävysten tarinoinnista ei esimerkiksi synny.

Demi ja Ace ovat silti kiinnostavia ja kokonaisia hahmoja. Kuulija saa sopivan määrän tietoa heidän luonteenpiirteistään ja taustoistaan, esimerkiksi perhesuhteista ja opiskelualoista. Tämä kaikki saa hahmot tuntumaan mukavan tutuilta.

Ystävykset ovat myös sopivan erilaisia. Siinä missä Ace on sarkastinen ja suorasukainen, Demi vaikuttaa ujommalta ja lempeämmältä. Luonnontieteisiin suuntautunut Ace etsii vastauksia tutkitusta tiedosta, kirjallisuustieteen opiskelijana Demi taas suurkuluttaa romanttisia tarinoita ja peilaa tuntemuksiaan lukemaansa. Molemmat ovat silti superanalyyttisiä, Demi ehkä vielä Aceakin enemmän.

Demin ja Acen seurassa on helppo viihtyä, mutta on selvää, että sarjan tarkoitus on myös opettaa. Käsitteitä pudotellaan tiiviiseen tahtiin: aromanttinen, alloseksuaali, tuplademi. Määritelmät kuitenkin aukenevat luontevasti tarinoinnin ohessa. Muutenkin opettavaisuus ja valistus on kääritty pakettiin aika huomaamattomasti, eikä luennointiin sorruta missään vaiheessa.  

Sarja saa miettimään, miten voimakas on romanttisen rakkauden ideaali. Onkin terveellistä havahtua siihen, että kaikkialla tuputettu ja puolihuolimattomasti ajatusrakennelmiin omaksuttu romanttinen rakkaus on vain yksi mahdollinen rakkauden laji. Tasapainoisen ja onnellisen elämän edellytys se ei automaattisesti ole.

Marjo Jääskä

FM, vapaa kirjoittaja

Jaa somessa: