Nuorisotutkimusverkosto & valtion nuorisoneuvosto
Nuoret pitävät ilmastonmuutosta tosiasiana ja luottavat vahvasti tieteeseen ilmastoasioissa: ilmastonmuutoksen kiistävien nuorten määrä on vain muutamia prosentteja. Nuoret myös uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Samaa mieltä väitteen kanssa olevien osuus on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna, jolloin asiaa on viimeksi Nuorisobarometrissa kysytty. Tiedot ilmenevät vuoden 2021 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat ilmasto ja kestävä kehitys.
Suomalaisnuoret näyttävätkin olevan lisääntyvästi optimistisia tulevaisuutta kohtaan ja erottuvat muista vähemmän huolissaan olevina myös kansainvälisessä vertailussa. Luottamus tulevaan on kasvanut niin oman, lähiympäristön, Suomen kuin maailman tulevaisuuden suhteen. Erittäin optimistisesti suhtautuvien osuus on kaikissa mitatuissa ulottuvuuksissa ennätyksellisen korkealla tasolla. Aineisto on kerätty alkuvuonna 2021 eli keskellä korona-aikaa, mutta nuorten tulevaisuususkoon pandemialla ei vaikuta olleen kielteistä vaikutusta. Tyytyväisyys elämään laski koronaa edeltävään aikaan verrattuna, mutta on samalla tasolla kuin vuosina 2016 ja 2017.
Luonnon monimuotoisuus on nuorille tärkeä arvo
Barometrissa tutkittiin myös nuorten ympäristötunteita. Yleisin ilmastoon liittyvä tunne on se, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo. Uutena löydöksenä on, että kolme neljäsosaa nuorista ilmoittaa tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Luonnon monimuotoisuus on nuorille selkeästi tärkeä arvo, joka tulee esille useassa kohtaa.
– Yleinen puhe ilmastohuolesta ei tavoita kaikkia nuorten kokemuksia ja tunteita ympäristöstä. Siksi jatkossa on puhuttava enemmän paitsi ympäristötoiminnan tuottamasta hyvästä olosta, myös elinympäristön muutoksista aiheutuvasta surusta, toteaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Vaikuttamiskeinojen kärjessä äänestäminen ja ostopäätökset
Ilmasto-ongelmien ratkaisussa nuorille tärkeimmät keinot ovat tuotantotapojen muutos, tieto ja valistus sekä uudet teknologiset ratkaisut. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitävät äänestämistä, ostopäätöksillä vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä. Suhtautuminen ilmastolakkoihin ja suoraan toimintaan tehokkaina vaikuttamisen keinoina vaihtelee. Yleissivistävässä koulutuksessa olevat, nuorimmat sekä vasemmistolaisittain orientoituneet pitävät näitä keinoja tehokkaimpina. Valtaosa nuorista on muuttanut omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävälliseen suuntaan.
– Käytännön politiikalla tulee lisätä nuorten luottamusta siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti. Vaikka nuorten usko tulevaisuuteen ja ilmasto-ongelmien ratkaisuun on parantunut, on käytännössä vielä paljon tehtävää, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Erityisesti ympäristön suojelussa on tärkeää, että nuoret saavat äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Kyse on tulevien sukupolvien oikeudesta elinkelpoiseen maapalloon, muistuttaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Nuoret kannattavat Suomen aktiivista toimintaa rauhan puolesta
Viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien ja Ukrainan sodan kannalta ajankohtainen barometrin tulos on rauhan keskeinen merkitys nuorille. Barometrissa kysyttiin myös nuorten mielipiteitä siitä, kuinka tärkeää on, että Suomi toimii kansainvälisesti erilaisten päämäärien puolesta. Kysymyskohdat valittiin YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen oli nuorille seitsemästä valitusta kohdasta kolmanneksi tärkein, laadukas koulutus kaikille toiseksi tärkein, mutta selkeästi tärkeimmäksi päämääräksi koettiin rauha. Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintään melko tärkeää.
Lisätietoja
Tomi Kiilakoski
Vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 504 6432
Elisa Gebhard
Puheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
puh. 050 575 1723
Teoksen tiedot
Tomi Kiilakoski (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021
ISBN 978-952-372-032-9 (nid.), ISBN 978-952-372-033-6 (PDF), Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 237, Kenttä, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 169, Kenttä; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, ISSN 2489-9461 (painettu), nro 69, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-947X (verkkojulkaisu), nro 69, nid., 2022, 28 euroa, 210 s.
Verkkoversio
Nuorisobarometrin verkkoversio on luettavissa avoimesti sivustolla https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Tilaa tai osta kirja
Nuorisobarometrin voi ostaa painettuna kirjana Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta. Lisäksi se on myynnissä Tiedekirjassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Snellmaninkatu 13, Helsinki sekä verkkokauppa) ja Rosebud Booksissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki sekä verkkokauppa), ja sitä voi tilata myös kaikkiin muihin kirjakauppoihin.
Infografiikat
Tutustu myös Nuorisobarometrin 2021 tulokset kiteyttäviin infografiikoihin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (pdf-tiedostoja):
Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021
Youth Barometer 2021. Sustainability
Hållbart som bara den. Ungdomsbarometern 2021
Nuorisobarometrin tausta
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo lähes 30 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Vuoden 2021 Nuorisobarometri perustuu 1900 puhelinhaastatteluun, jotka toteutettiin alkuvuonna 2021.