Hyppää sisältöön

Ohjeet kirjoittajille

Monografiat ja artikkelikokoelmat

Tekstin tyyli

  • Tekstin tyylilaji on hyvä yleiskieli. Tekstin yleisöksi kannattaa ajatella sekä akateemiset lukijat että laajempi yleisö.
  • Kokoomateoksissa toimittajien tulee huolehtia, että yksittäiset artikkelit/luvut ovat rakenteeltaan, pituudeltaan ja kieleltään yhteneväisiä. Eri kirjoittajien tyyli luonnollisesti vaihtelee, mutta päälinja on, että tavoitellaan tyyliltään ja rakenteeltaan yhteneväisiä artikkeleita. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjan teoksiin voi sisältyä myös muita kuin vertaisarvioituja sisältöjä. Näidenkin olisi hyvä olla mietitty ja yhtenäinen kokonaisuus.
  • Monografioissa sekä kokoomateoksessa, jossa on yhteinen aineisto, luku ”Aineisto ja menetelmät” tulee liitteeksi varsinaisen sisällön jälkeen. Varsinaiseen tekstiin tulee vain tarvittava kuvaus käytetystä aineistosta tai aineistoista. Aineisto- ja menetelmät -liitteen kirjoittamisessa noudatetaan normaalia tieteellistä tarkkuutta ja tyyliä ja sen voi tyyliltään suunnata akateemiselle lukijalle. Aineisto ja menetelmät -luvun käytännöistä sovitaan päätoimittajien ja toimittajien kesken kunkin kirjaprojektin alussa.

Otsikot

  • Otsikkotasot tulisi rajoittaa mieluiten kahteen otsikkotyyppiin: pääotsikoihin ja väliotsikoihin. Ensimmäistä lukua ei otsikoida.
  • Otsikoita ei numeroida.
  • Väliotsikoiden tulee olla informatiivisia ja sujuvia. Väliotsikko kertoo tiiviisti ja kiinnostavasti, mitä seuraavaksi on tulossa. Väliotsikot, kuten ”Lopuksi” ovat turhan latteita, niiden tilalle kannattaa keksiä sisältöä kuvaavampi vaihtoehto. Väliotsikkoa ei tulisi sijoittaa suoraan pääotsikon alle, vaan teksti alkaa pääotsikon jälkeen leipätekstillä.

Viitteiden käyttö

  • Tekstissä vältetään liikaa viittaamista. Keskeinen kirjallisuus tulee sisällyttää tekstiin, mutta liiallista viittaamista kannattaa välttää.
  • Viitattujen teosten väitteet tai sisältö on hyvä avata tekstissä. Tekstissä vältetään viittaustyyliä, jossa kehotetaan lukijaa perehtymään viitteeseen (”ks. myös Virtanen 2020” tai ”käsitteestä lisää ks. Koskinen 2021”). Vältä lopettamasta kappaleita ja etenkään alalukujen viimeisiä kappaleita viittaukseen, se vie lukijan huomiota pois oman tekstin argumentista.
  • Kokoomateoksien sisällä muihin artikkeleihin viitataan muodossa ”Nieminen tässä teoksessa”. Nämä artikkelit eivät tule lähdeluetteloon.  
  • Kokoomateoksissa artikkeleiden analyysiluvut (tulosluvut) kirjoitetaan pääasiassa ilman lähdeviitteitä. Tarkoitus on tehdä luvuista helppolukuisia ja pitää huomio kunkin artikkelin omassa aineistossa ja siitä tehdyissä havainnoissa. Keskustelu aikaisemman tutkimuksen kanssa käydään siten pääsääntöisesti johtopäätösluvussa. On kuitenkin selvää, että viittaamisen tarve on aina artikkelikohtaista ja voi olla luontevaa integroida käsitteellistä keskustelua tai keskustelua muuhun empiiriseen tutkimukseen myös analyysiluvuissa, eli omaa harkintaa voi käyttää. Pääsääntö kuitenkin on, että viittaaminen pidetään maltillisena. Monografioiden analyysiluvuissa (tulosluvuissa) tyyli on vapaampi, mutta niissäkin kannattaa pohtia kuinka paljon muuta kirjallisuutta analyysilukuihin (tuloslukuihin) kannattaa tuoda.
  • Artikkelikokoelmissa artikkelien abstraktit eivät tule leipätekstiin vaan liitteeksi teoksen loppuun (tarvittaessa).
  • Jos teokseen on suunnitteilla muita sisältöjä kuten kuvia tai kuvituksia, niiden toimittamisesta pitää sopia erikseen toimitussihteerin kanssa. Värikuvitukset sovitaan aina tapauskohtaisesti.

Viitteiden merkitseminen leipätekstissä

Lähteet merkitään tekstiin alaviitteinä. Alaviitteeseen merkitään Kirjoittajan/Kirjoittajien nimet, vuosiluku tai Kirjoittajan/Kirjoittajien nimet, vuosiluku ja sivunumero. Loppuun tulee piste.

  • Jos kirjoittajia on yksi: Laine 2024.
  • Jos kirjoittajia on kaksi, nimien väliin tulee &-merkki: Järvinen & Vanttaja 2006.
  • Jos kirjoittajia on kolme, ensimmäinen ja toinen erotetaan pilkulla ja kolmas &-merkillä: Tolonen, Aaltonen & Armila 2025.
  • Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, käytetään muotoa Ensimmäisen kirjoittajan nimi ym. (Älä käytä muotoa et al.): Laine ym. 2010.
  • Tämä on esimerkki alaviitteestä.1.
  • Aiemmin mainittu teos muotoon mt. Älä käytä muotoa ibid.

Lähdeluettelo

Kaikki tekstissä mainitut teokset tulisi löytyä aakkosjärjestyksessä lähdeluettelosta. Teoksen nimi laitetaan, kuten kustantaja on sen bibliografiasivullaan merkinnyt. Teosten ja lehtien nimet kursivoidaan.

Lähdeluettelo koostetaan seuraavasti:

  • Kokoomateoksissa teoksiin, joissa kullakin artikkelilla on oma aineistonsa, lähdeluettelo tulee kunkin artikkelin loppuun
  • Kokoomateoksissa, joissa on yhtenäinen aineisto ja aineisto ja menetelmät -luku liitteenä, tulee yhtenäinen lähdeluettelo koko teoksen loppuun. Tästä merkintätavasta sovitaan päätoimittajien kanssa.

Monografioissa lähdeluettelo tulee teoksen loppuun

DOI- ja URN-tunnukset

Jos viittaat verkkoon tallennettuun lähteeseen, lisää DOI- tai URN-tunnus, jos se on saatavilla. Näihin ei lisätä viittauspäivää. Tarkista, että DOI-tunnukset ovat perusmuodossaan (esim. https://doi.org/10.1108/123456789), ei esimerkiksi kirjastojen pääsyn kautta syntyvässä muodossa (esim. doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1108/123456789).

Tarkista, että URN-tunnus on varsinainen URN-tunnus (esim. https://urn.fi/URN:NBN:fi-ab1234567899) ei verkkosivun osoite (https://www.julkari.fi/items/aaa-bbb-cccc-123). Esimerkiksi Julkarista tallentuu viitteidenhallintajärjestelmään helposti virheellisesti verkkosivun osoite.

Teokset ja toimitetut teokset

Monografioissa ja artikkelikokoelmissa lähdeluetteloon ei merkitä kustantajan paikkaa.

  • Herkman, Juha (2007) Kriittinen mediakasvatus. Vastapaino.
  • Harinen, Päivi & Itkonen, Hannu & Rautopuro, Juhani (2006) Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Liikuntatieteellinen seura.
  • Kivijärvi, Antti & Happonen, Konsta (toim.) (2024) Kesä ja kännykät. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2024. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura.

Artikkelit toimitetuissa teoksissa

  • Salasuo, Mikko (2006) Huumeiden viihdekäyttäjien terveyden lukutaito ja perinteinen huumevalistus törmäyskurssilla – esimerkkinä ekstaasin käyttäjät. Teoksessa Anne Puuronen (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusseura, 48–58.
  • Jokela, Maija & Kettunen, Jenni & Luhtakallio, Eeva (2024) Reluctant Rebels. The New Climate Movement and the Individual Activists. Teoksessa Eeva Luhtakallio & Veikko Eranti (toim.) Youth Participation and Democracy. Cultures of Doing Society. Bristol University Press, 138–158. https://doi.org/10.46692/9781529239355.009 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Artikkelit tieteellisissä lehdissä

Artikkelit sanomalehdissä ja muissa julkaisuissa

Verkkolähteet

Sivujen nimi ja linkki kokonaisuudessaan sekä päivämäärä, jolloin sivuja on katsottu, esimerkiksi:

Muita ohjeita tekstin muotoiluun

  • Vältä tekstissä sivulauseiden sivulauseita, toistoa ja turhaa tutkimus-jargonia. Ajattele, että kirjoitat sekä akateemiselle että laajemmalle yleisölle.
  • Kursivointeja, lihavointeja ynnä muita tekstimuotoiluja tulisi käyttää mahdollisimman vähän. Etenkin artikkelikokoelmissa on vaikea saada yksittäisten kirjoittajien erilaisia malleja yhdenmukaistettua.
  • Vieraskieliset termit kursivoidaan.
  • Kirjojen, lehtien, elokuvien ja muiden teosten nimet kursivoidaan leipätekstissä (Nuorten elinolot -vuosikirjassa…).
  • Loppuviitteitä voi käyttää lisätiedon esittämiseen (Alaviitteet rajataan lähdeviitteille). Viitteiden käyttö tulisi rajata kohtuulliseksi. Viitetekstit on hyvä pitää mahdollisimman lyhyinä.
  • Noin 40 sanaa ylittävät sitaatit tulisi erotetaan muusta tekstistä, jolloin sitaattimerkkejä ei käytetä.
  • Käytä tekstinsisäisissä sitaateissa lainausmerkkejä. Tämä on ”oikeaoppisen lyhyt lainausmerkkisitaatti”.
  • Teksti tulee olla tavuttamattomassa muodossa.
  • Käytä rivinvaihtonäppäintä vain varsinaisten kappaleenvaihtojen yhteydessä.
  • Älä käytä oikean reunan tasausta tai muita muotoiluja

Taulukot, kuviot ja kuvaajat

  • Taulukot, kuviot ja kuvaajat numeroidaan sekä otsikoidaan (Taulukko 1), (Kuvio 4)
  • Verkkojulkaisuksi tarkoitetuissa julkaisuissa kuvioille kirjoitetaan myös vaihtoehtoiset tekstit (ns. alt-tekstit)
  • Viimeistelyvaiheessa mukaan liitetään myös alkuperäiset tiedostot, joista taittaja saa työstettyä taulukoille, kuviolle ja kaavioille yhtenäisen ulkoasun.

1 Laine 2024; Virtanen & Koskinen 2015, 45–65; Tolonen, Aaltonen & Armila 2025; Laine ym. 2010.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla nuorisotutkimuksen ajankohtaisista asioista. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.