Nuorten hyvinvoinnilla tai hyvinvoinnin vajeilla on laajoja ja pitkäkestoisia seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Hyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään koronakriisin kaltaisessa yhteiskuntaa koettelevassa tilanteessa. Korona-ajan tuomat riskit lasten ja nuorten hyvinvoinnille liittyvät valtaosin pandemian hillitsemiseksi valittuihin toimenpiteisiin ja toimenpiteistä seuranneisiin nuorten ystäväpiirin, opiskelun, harrastusten ja tilakokemuksen muutoksiin. Erityisenä haasteena on eriarvoistuminen, mikäli fyysinen, henkinen tai materiaalinen pahoinvointi kasaantuu niille, joiden resurssit ovat jo alun perin muita heikompia.
Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja raportoi nuorten hyvinvointia korona-aikana tarkastelevan tutkimushankkeen tulokset. Sarjan kuudennessa osassa selvitetään nuorten yleistä elämään tyytyväisyyttä, eli nuorten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Artikkelissa Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Jenni Lahtinen ja Sami Myllyniemi peilaavat tutkimushankkeen aineistoja alkuvuonna 2020 juuri ennen pandemian Suomeen rantautumista kerätyn Nuorisobarometrin aineistoon.
Vertailu osoittaa, että 15–25-vuotiaiden nuorten tyytyväisyydessä elämään on tapahtunut Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku. 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään on laskenut 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, ollen nyt kouluarvosana-asteikolla 8,0. Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu Nuorisobarometreissa kertaakaan sitten vuoden 1997, jolloin elämään tyytyväisyyttä alettiin seurata.
Elämään tyytyväisyyden keskiarvot ovat laskeneet erityisesti tyttöjen sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien keskuudessa.
– Toisaalta ajallisessa vertailussa ei ole havaittavissa pelättyä polarisaation kasvua taloudellisen toimeentulon luokissa, vaan tyytyväisyys elämään on laskenut tasaisesti niin heikosti kuin hyvin toimeentulevilla. Erot eivät toisaalta ole kaventuneetkaan, vaan hyvä taloudellinen toimeentulo on yhä yhteydessä korkeaan tyytyväisyyteen, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.
Nuorimmat vastaajat tyytyväisimpiä elämäänsä korona-aikana
Lahtinen ja Myllyniemi selvittivät myös korona-ajan elämäntyytyväisyyttä eri vastaajaryhmissä. Analyysin tulokset osoittavat, että korona-aikana eri vastaajaryhmissä vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat olleet tytöt, 15–25-vuotiaat, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät sekä yksin asuvat. Vastaavasti tyytyväisimpiä elämäänsä eri vastaajaryhmissä ovat olleet pojat, 12–14-vuotiaat, hyvin toimeentulevat, peruskoululaiset ja huoltajien kanssa asuvat.
Artikkelista selviää myös, että nuorten suhteutuminen etäopetukseen sekä sosiaalisia kontakteja koskeviin rajoituksiin on voimakkaasti yhteydessä tyytyväisyyteen. Niiden nuorten elämäntyytyväisyys, jotka ovat kokeneet kyseisten rajoitustoimien vaikutukset kielteisesti, on selvästi matalampi kuin niiden, jotka eivät ole kokeneet rajoitustoimilla olleen vaikutuksia omaan elämäänsä.
– Hieman yllättävää oli, että harrastustoiminnan keskeytymisen koetut vaikutukset eivät vaikuta olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Aineistomme on kuitenkin kerätty jo alkusyksystä 2020, joten on hyvä pitää mielessä, että rajoitustoimien vaikutukset ovat saattaneet muuttua kielteisemmiksi, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen.
Rajoitustoimien koettujen vaikutusten seurantatutkimus onkin koronatilanteen edetessä yhä tärkeämpää, jotta yhteiskunta- ja nuorisopoliittisella päätöksenteolla olisi tutkittua tietoa tuekseen.
Tulevaisuudessa tulemme näkemään, ovatko nyt havaitut elämäntyytyväisyyden tasot hetkellisiä notkahduksia, vai jääkö tyytyväisyys pidemmäksi aikaa matalammalle tasolle. Täysipainoista nuoruutta ei voi elää vain etänä, eikä havaitun koetun hyvinvoinnin laskun pitäisi tässä valossa olla suuri yllätys, kiteyttävät tutkijat.
Lisätietoa tutkimushankkeesta
Poikkeusolot-kirjoitussarjassa raportoidaan Nuorisotutkimusverkostossa elokuussa käynnistyneen Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset. Hankkeessa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, johon osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta. Hankkeen tuloksia on raportoitu verkkojulkaisujen muodossa marraskuusta 2020 lähtien. Sarja jatkuu maaliskuussa nuorten terveyspalvelujen käyttöä ja palvelukokemuksia tarkastelevalla kirjoituksella.
Lisätietoja
Jenni Lahtinen, tutkija
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
044 416 5395
Sami Myllyniemi, tilastotutkija
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
040 715 1721