Turvallisuudesta on tullut keskeinen teema sekä yhteiskuntapolitiikassa että tutkimuksessa. Viime vuodet yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kokema turvallisuus on ollut uhattuna ensin koronapandemian ja sittemmin Ukrainan sodan vuoksi. Globaalit tapahtumat tulevat sosiaalisen median kautta entistä lähemmäs myös lasten ja nuorten arkea. Turvallisuudesta puhutaan usein edellä mainitun kaltaisten vaarojen, uhkien ja puutteiden kautta. Turvallisuus itsessään on kuitenkin positiivinen tunne, jota voidaan vahvistaa sekä yksilöissä että yhteisöissä. Silti etenkin lasten ja nuorten kokemasta turvallisuudesta on olemassa vasta vähän tutkimusta.
Tätä aukkoa paikattiin Nuorisotutkimusverkoston ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)tekemässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin lasten ja nuorten kokemia turvallisuusuhkia, turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja sekä kehitettiin tiedontuotantoa. Tutkimuksen 28.3.2023 ilmestynyt raportti Haavoittuvassa asemassa? – Aineksia lasten ja nuorten turvallisuusvajeiden arviointiin ja tiedontuotannon vahvistamiseen perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen, valtakunnallisten lapsiin ja nuoriin kohdistuvien kyselyjen tarkasteluun sekä järjestö- ja kuntakartoitukseen. Tutkimus on toteutettu osana kansallista lapsistrategiaa ja sisäministeriön asettamaa sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistoimintamallin toimeenpanoa.
Näkemys turvallisuuteen liittyvistä tiedoista ja taidoista on laajentunut
Yksi tutkimuksen keskeisiä havaintoja oli, että ajatus turvallisuuteen liittyvistä taidoista ja niiden tukemisesta on laajentunut onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisystä kohti praktisia turvataitoja ja henkisiä valmiuksia. Turvallisuuspääomaan kuuluvat siten sekä lapsen ja nuoren omat käytännön turvataidot koskien esimerkiksi verkkoturvallisuutta ja seksuaaliterveyttä, että yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyvät taidot, kuten perusoikeudet ja tiedot ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kolmantena osa-alueena turvallisuuspääomaan lukeutuu kriittinen, disinformaation tunnistava lukutaito ja yleisesti tekstin ja kuvan tulkinnan taidot.
”Lasten ja nuorten turvallisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen edistäminen on monimuotoistunut. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa nuorille, aikuisille ja ammattilaisille kehitetyissä verkkosivustoissa, jotka tarjoavat tukea ja tietoa esimerkiksi väkivalta-, syrjintä- ja rikostilanteiden selvittämiseen sekä järjestöissä ja kunnissa yleistyneissä turvallisemman tilan periaatteissa”, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Oona Myllyntaus.
Selvityksen mukaan lasten ja nuorten turvallisuuspääoman vahvistumiseen vaikuttavat kiinteästi myös aikuisten turvallisuustaidot eli kasvatusasenteet ja -käytännöt. Ne määrittelevät lähtökohtaisesti, onko lapsella ja nuorella turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö. Tutkijat haluavatkin korostaa, että vastuu lasten ja nuorten turvallisuuden takaamisesta on aina aikuisilla.
Suomessa valtaosa lapsista ja nuorista elää turvallisissa oloissa
Tutkimukseen liittyneen kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa valtaosa lapsista ja nuorista elää turvallisissa oloissa. Keskeisimpänä turvallisuutta uhkaavana tekijänä nousivat esiin erilaiset väkivallan kokemukset, joita osa lapsista ja nuorista kohtaa.
”Eri vähemmistöt joutuvat useammin erilaisen väkivallan kohteiksi verrattuna muihin nuoriin”, kertoo Juvenian erikoistutkija Susan Eriksson.
Selvitys koski niin sanottuja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä eli etnisiä vähemmistöjä sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjä, vammaisia ja toimintakyvyltään rajoitteisia lapsia ja nuoria, sijaishuollossa olevia lapsia ja nuoria sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Selvitykseen haastatellut järjestöjen edustajat ja kuntien työntekijät nostivat erityisen haavoittuvina ryhminä esiin myös laitoksista luvattomasti poistuvat nuoret, ilman huoltajaa maahan tulevat lapset, päihteillä oireilevat lapset ja nuoret sekä lapset ja nuoret, joilla on perheessä moniulotteisia ongelmia.
Kyselytutkimuksilla voi tuottaa ryhmäkohtaista tietoa
Suomessa säännöllisesti tehtävät kyselytutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, Nuorisobarometri, Lapsiuhritutkimus ja Nuorisorikollisuuskysely, antavat melko hyvät mahdollisuudet tuottaa ryhmäkohtaista seurantatietoa lasten ja nuorten kokemista uhkista ja osittain myös turvallisuuden tunteesta. Kyselyjä on kuitenkin kehitettävä kattavamman tiedon tuottamiseksi. Haavoittuvassa asemassa? -tutkimuksen tulosten pohjalta tutkijat suosittelevat, että laajempaan lasten hyvinvointia koskevaan tietokokonaisuuteen sisällytettäisiin joukko näihin kyselyihin perustuvia indikaattoreita neljästä eri teemasta: turvallisuuden tunne, luottamus sosiaalisiin suhteisiin ja luottamus instituutioihin, uhriksi joutuminen sekä turvallisuuteen liittyvät taidot ja tiedot. Samanlainen hyvinvoinnin indikaattorikokonaisuus olisi kehitettävä myös nuorten hyvinvointia varten.
Seurantakyselyt tavoittavat kuitenkin heikosti esimerkiksi tiettyjä vähemmistöjä, kuten saamelais- ja romanilapsia ja -nuoria sekä tiettyjä vaikeasti tavoitettavia ryhmiä, kuten päihteillä ja rikoksilla oireilevia nuoria. Heidän turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan on edelleen selvitettävä erillistutkimuksin. Tutkijoiden yhteistyö järjestötahojen ja kuntien nuorisotyön kanssa osoittautui hedelmälliseksi tavaksi tavoittaa näitä ryhmiä. Tämänkaltaista yhteistyötä on syytä vahvistaa ja mahdollistaa myös tutkimuseettisesti.
”Erityinen huomio on, että kunnallinen nuorisotyö eri muodoissaan on hyvin perillä lasten ja nuorten turvallisuutta uhkaavista ilmiöistä ja kykenee reagoimaan niihin monialaisesti, joustavasti ja nopeasti”, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Anni Nyyssölä.
Julkaisun tiedot
Lotta Haikkola ja Oona Myllyntaus (toim.): Haavoittuvassa asemassa? – Aineksia lasten ja nuorten turvallisuusvajeiden arviointiin ja tiedontuotannon vahvistamiseen. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 179, 2023. Sarja: Kenttä. ISSN 1799-9227, ISBN 978-952-372-047-3, 225 s.
Raportti on luettavissa maksutta Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla.
Lisätietoa Näkymätön näkyväksi – Tutkimustietoa ja rakennusaineksia syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten turvallisuuspääoman vahvistamiseksi -tutkimushankkeesta.
Lisätiedot
Tutkija Oona Myllyntaus, Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura
p. 044 755 0222
etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
Erikoistutkija Susan Eriksson, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
p. 040 684 7702
Yhteistyössä
