Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut rajoitustoimenpiteet pysäyttivät lasten ja nuorten arjen kaventaen heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin niin koulun, vapaa-ajan kuin hyvinvointipalvelujen puitteissa. Torstaina 9.3. julkaistussa selvityksessä kartoitettiin Pohjoismaiden koronatoimenpiteitä sekä hyviä esimerkkejä siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamisedellytyksiin.
Selvitykseen haastateltiin lasten ja nuorten asioissa työskenteleviä asiantuntijoita eri puolilla Pohjoismaita keväällä 2022. Aineisto perustuu asiantuntijahaastatteluihin, verkkohakuihin ja viranomaisasiakirjoihin. Tarkastelun kohteena ovat kouluikäisistä lapsista aina 25-vuotiaisiin nuoriin. Erityistä huomiota kiinnitettiin haavoittuvassa elämäntilanteessa oleviin.
Nuorisotutkimusseura toteutti tanskalaisen VIVE – The Danish Center for Social Science Research (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tutkimuslaitoksen kanssa selvitystä koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten osallisuuteen Pohjoismaissa. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena oli kartoittaa erilaisia toimia, joilla lasten ja nuorten osallisuutta pyrittiin edistämään koronapandemian aikaan Pohjoismaissa. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tilaaman selvityksen tavoitteena oli valottaa osallisuutta erityisesti koulutuksen ja vapaa-ajan osa-alueilla pandemian aikaan. Keskeisiä tutkimuksia on kartoitettu toiseen raporttikokonaisuuteen, joka julkaistaan loppukeväästä 2023.
Asiantuntijahaastatteluiden mukaan korona on asettanut haasteita lapsille ja nuorille. Kriisissä vanhempien tuen merkitys korostui ja tämä aiheutti monenlaisia yhdenvertaisuusongelmia. Valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleville korona-aika oli erityisen vaikeaa. Pitkät etäkoulujaksot ovat olleet haastavia yläkouluikäisille, toisen asteen opiskelijoille ja korkeakouluopiskelijoille. Vaikka kansainvälisesti katsoen Pohjoismaissa on hyvät digivalmiudet, ei kaikilla nuorilla ollut vaadittavia laitteita etäkouluun. Ammattiin opiskelevien harjoitteluja oli vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta suorittaa etänä. Lasten ja nuorten sote-palveluita heikennettiin, kun henkilökuntaa siirtyi koronaepidemian hallinnointiin. Myös harrastuksiin kohdistuneilla rajoituksilla on ollut lasten mielekkäälle vapaa-ajan vietolle ja kehitykselle iso vaikutus.
Kriisivarautuminen oli monesti heikkoa lasten ja nuorten kannalta. Päätöksiä jouduttiin pandemian akuuttivaiheessa tekemään usein nopeasti ja suljettujen ovien takana. Nuorten kuuleminen tapahtui usein vasta päätöksenteon jälkeen. Koronakriisin aikana on puhuttu lasten ja nuorten päiden yli ja usein päätöksiä tehtiin ilman suurempaa lapsivaikutusten arviointia. Kriisiä hoidettiin terveysturvallisuus edellä, eikä huomioitu lasten ja nuorten muiden oikeuksien toteutumista.
Kriisi on oppimisen paikka
Pandemia-aika opetti lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyttä eri päätöksentekotasoilla. Kuulemisen tapojen on tarpeen olla monipuolisia, jolloin kyseeseen tulevat esimerkiksi erilaiset osallistavat ja luovat kuulemisen tavat. Lapsilähtöinen kuuleminen voi olla esimerkiksi katsomista: nuorimpien on mahdollisesti helpompi ilmaista näkemyksiään esimerkiksi kuvallisesti. Nuoria pitäisi tavoittaa heille suotuisista ympäristöistä, kuten sosiaalisen median kautta. Lasten ja nuorten lehdistötilaisuuksia ja kyselytunteja järjestettiin pandemian eri vaiheissa esimerkiksi kouluilla. Myös nuorisovaltuuston kautta on mahdollista kuulla nuorten ääntä. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria voi tavoittaa myös erinäisten järjestöjen avulla.
Koronapandemia on osoittanut, kuinka tärkeää on kuunnella lapsia ja nuoria ja saada heidät mukaan päätöksentekoon. Raportin lopussa on tiivistettynä selvityksessä esiin nousseita toimenpiteitä, joilla lisätä lasten ja nuorten osallisuutta kriisiaikaan. Hankkeessa julkaistaan kesällä 2023 toinen raportti. Tutkimustuloksia on mahdollista kuulla 27.4.2023 järjestettävässä Nordic youth – voices on wellbeing (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -webinaarissa.
Hanke toteutetaan Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean (NORDBUK) toimeksiannosta. Pohjoismaiden ministerineuvoston Lapset ja nuoret Pohjolassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -strategian tavoitteena on luoda hyvät elinolot lapsille ja nuorille sekä lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Strategian mukaisesti tällä hankkeella edistetään lasten ja nuorten oikeutta osallistua ja tulla kuulluiksi kaikissa heitä koskevissa asioissa.
Julkaisun tiedot
Children and Young People’s Participation During the Corona Pandemic – Nordic Initiatives
Alix Helfer, Sinikka Aapola-Kari, and Jakob Trane Ibsen (eds.)
Lisätietoa hankkeesta Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen verkkosivuilta: Pohjoismainen yhteistyö lasten ja nuorten osallistumis- ja kehitysmahdollisuuksista covid-19-pandemian vanavedessä. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
