Hyppää sisältöön

Tutkimusta nuorista ja nuorisotyöstä korona-ajalta

Kaksi ihmishahmoa hyppäämässä ilmaan taivasta vasten ja usean organisaation logot.

Tänään 15.9. vietetään kansainvälistä Demokratiapäivää. Nuorisotutkimusverkoston Youth Wiki-hankkeen kirjeenvaihtajat kutsuttiin kesäkuussa 2022 RAY Networkin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) järjestämään Youth Work Recovery Conferenceen yhdessä muiden suomalaisten nuorisoalan toimijoiden kanssa ideoimaan ratkaisuehdotuksia korona-ajan tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ympäri Eurooppaa. Tämä julkaisukooste on osa Euroopan laajuista viestintäkampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan nuorisoalan päättäjiin ja tuomaan tutkimusperustaista tietoa päätöksenteon tueksi pandemiasta selviytymiseen. Tähän on koottu tietoa Suomessa käynnissä olevista ja vastikään päättyneistä hankkeista, jotka tuottavat tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sitä uhkaavista tekijöistä korona-aikana.

Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeessa nuorten kokemuksista korona-aikana (2020–) tarkastellaan monitieteisen nuorisotutkimuksen viitekehyksessä eri menetelmin, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta, miten he kokevat erilaiset rajoitustoimet ja niiden vaikutukset arkeensa ja hyvinvointiinsa, mitä palveluita nuoret ovat käyttäneet korona-aikana, sekä nuorten keinoja selvitä pitkittyneestä koronatilanteesta. Hankkeen tuloksia raportoidaan Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa, jossa on käsitelty muun muassa asuinpaikan vaikutusta nuorten kokemuksiin korona-ajasta, nuorten yksinäisyyden kokemuksia sekä nuorten harrastamista.

Valtion nuorisoneuvosto tilasi vuonna 2021 selvityksen koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(linkki vie pdf-tiedostoon) ja sen toteuttivat MDI ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Selvityksen tavoitteena oli kuvata koronakriisin vaikutuksia nuorisotoimialaan sekä tukea nuorisotyön ja -toiminnan tulevaisuuden varautumista ja alan roolin hahmottamista pandemian jälkeisenä aikana. Selvityksen perusteella nuorisotoimiala reagoi Suomessa koronakriisiin nopeasti, sillä nuorisotyötä ja -toimintaa mukautettiin onnistuneesti kovassa paineessa ja etenkin verkkonuorisotyön yleistyminen muutti alan käytäntöjä ja toiminnan tavoittamaa joukkoa. Samoja havaintoja tuo esiin Nuorisotutkimusverkoston vastikään julkaisema Hidasta kasvua ja lisääntyviä vastuita. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021, joka tarkastelee koronapandemian vaikutuksia kunnalliseen nuorisotyöhön.

Koronakriisin vaikutuksia on tutkittu eri hankkeissa myös muun muassa lasten oikeuksien (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), lasten ja nuorten koetun hyvinvoinnin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), toisen asteen opinnoissa suoriutumisen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), tulevaisuuden nuorisotyön (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), liikkuvan ja etsivän nuorisotyön sekä verkkonuorisotyön vaikuttavuuden (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) perspektiiveistä. Tällä hetkellä Pohjoismainen hyvinvointikeskus rahoittaa kahta Nuorisotutkimusverkoston koordinoimaa selvitystä, joissa tarkastellaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia eri Pohjoismaissa korona-kriisin aikana (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja aiheeseen liittyvää muuta tutkimusta. Nuorisotutkimusverkosto toteuttaa hankkeen yhteistyössä tanskalaisen VIVE-tutkimuslaitoksen kanssa.

Pandemiajakson pitkittyessä on syntynyt jaettu näkemys, jonka mukaan lapset ja nuoret ovat yksi pahiten rajoitustoimenpiteistä kärsineistä ryhmistä. Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden mukaan yli kaksi vuotta jatkunut yhteiskunnallinen poikkeustila on merkinnyt nuorille muun muassa sosiaalista eristäytymistä, harrastustoiminnan keskeytymistä ja taloudellista epävarmuutta. Tutkimus- ja selvitystyötä tehneet toimijat alleviivaavatkin, että nuorisotoimialan toimintaedellytysten vahvistaminen on tärkeää, sillä kriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa ja palvelujärjestelmän uudistaminen nuorten tarpeita paremmin vastaavaksi tulee olemaan pitkäkestoinen prosessi.

RAY Network nosti omassa korona-ajan jälkeisen nuorisotyön tulevaisuutta käsittelevässä selvityksessään (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) esille, että nuorisotyön toimintaedellytyksiä on tuettava taloudellisesti, nuorten mielenterveyspalveluita on kehitettävä ja nuorisotyön digiosaamista on vahvistettava Euroopan laajuisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Suomen tilanne on Euroopan mittakaavassa sikäli poikkeuksellinen, että meillä nuorisotyö kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin, nuorisotyö on julkisesti rahoitettua toimintaa ja nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjataan sekä tuetaan hallitustasolla Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman avulla. Suomessa korona-aikana ja sen jälkeen tehdyt tutkimukset toistavat RAY:n viestin siitä, että nuorisoalan toimintaedellytyksiä on tarkasteltava suhteessa nuorten tarpeisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön, sekä eri toimijoita osallistaen.

Lisätietoja:

RAY Network: RAY COR -hanke (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Yhteystiedot

Essi Holopainen

Nuorisotutkimusverkosto / Suomen Youth Wiki –kirjeenvaihtajatiimi

essi.holopainen@nuorisotutkimus.fi

Essi Holopainen

VTM
Tutkija

Tutkijan profiili

Jaa somessa: