Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoneuvosto
Nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret, ja myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on nuorten keskuudessa vahvistunut. Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeitä eroja suhtautumisessa omaan työmarkkina-asemaan ja tulevaisuuteen työelämässä: nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työhön ja työelämään liittyvissä näkemyksissään, ja he kokevat myös nuoria miehiä useammin huolta jaksamisestaan. Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat työ ja yrittäjyys.
Työ ei ole nuorille pelkkä toimeentulon lähde
Nuorisobarometrin haastatteluista saa yleisesti ottaen varsin myönteisen kokonaiskuvan nuorten suhteesta työhön. Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa: yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Erityisen innostavana ja merkityksellisenä työnsä kokevat yrittäjät ja korkeakoulutetut nuoret.
”Työllä on oltava jotain annettavaa nuorelle itselleen. Koska työhön kohdistuu paljon odotuksia, ei liene ihme, että lähes puolet opiskelijoista kokee ammatinvalinnan stressaavaksi ja joka kolmas suorastaan pelottavaksi”, toteaa Nuorisobarometrin toisen julkaisijan Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Vain harva nuorista ajattelee, että mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä maksetaan riittävästi. Työ ei olekaan nuorille ainoastaan toimeentulon lähde, ja selvä enemmistö torjuu väitteen siitä, että ollakseen onnellinen ei tarvitse tehdä työtä. Sitoutumisesta työhön kertoo myös se, että kolme neljästä sanoo ottavansa mieluummin työtä kuin elävänsä tukien varassa, vaikka työn vastaanottaminen ei nostaisi ansiotasoa. Keskimäärin nuoret ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä: työtyytyväisyyden kouluarvosana 8,2 on vuoden 2019 barometrissa korkeampi kuin aiemmin. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista on huolissaan työssä jaksamisestaan.
Sitoutuminen työhön näkyy myös siinä, että yli puolet nuorista on valmis lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia, mutta vielä useampi on valmis luopumaan työtilaisuudesta perhesyiden takia. Vähemmistö pitää uran ja perheen yhdistämistä mahdottomana.
Nuoret naiset kokevat huolta työelämästä
Yksi barometrin keskeisimpiä havaintoja on työelämään liittyvien asenteiden ja arvojen sukupuolittuneisuus. Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja he myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.
Nuoret miehet suhtautuvat myös naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Lähes yhdeksän nuorta kymmenestä pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan, mutta miesten usko siihen on vahvempaa kuin naisten. Naisista myös suurempi osa on huolissaan siitä, onko heillä ylipäätään töitä tulevaisuudessa.
”Nuoret naiset kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet”, summaa toinen Nuorisobarometrin toimittajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.
Yrittäjähenki ja yrittäjyys nosteessa
Yrittäjiä on kyselyyn vastanneissa enemmän kuin aiemmissa Nuorisobarometreissa, ja muistakin vastaajista entistä useampi sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastanneet yrittäjänuoret ovat yrittäjiä omasta halustaan, eivät olosuhteiden pakosta. Yrittäjinä toimivat nuoret kokevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä useammin kuin palkansaajat.
Entistä useampi kokee saaneensa koulussa hyvät perustiedot yrittäjyydestä, ja yrittäjämyönteisyys ylipäätään on nuorten mielestä vahvistunut. Kolme neljästä pitää yritysten säilymistä suomalaisissa käsissä tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Yhtä moni on sitä mieltä, että yrittämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Yrittäjyys koetaan vapaudeksi toteuttaa omia unelmia. Puolet nuorisosta allekirjoittaa väitteen, että yrittämisellä voi vaurastua paremmin kuin palkkatyössä.
”Eräänlaisen ajankuvan tiivistymänä useampi kuin kaksi kolmesta näkee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä”, Haikkola toteaa.
Teoksen tiedot
Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019
ISBN 978-952-372-004-6 (nid.), ISBN 978-952-372-005-3 (PDF); Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 225 / verkkojulkaisuja152, Kenttä; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 65; 256 s., nid., 28 euroa; Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto
Infografiikka
Tutustu myös Nuorisobarometrin 2019 tulokset kiteyttävään infografiikkaan (pdf).
Lisätietoa
Tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola
Nuorisotutkimusverkosto
lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300
Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 715 1721
Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa.
Verkkojulkaisuna barometrin voi ladata maksutta Valtion nuorisoneuvoston sivuilta osoitteesta www.tietoanuorista.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Nuorisobarometrin tausta
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 25 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Vuoden 2019 Nuorisobarometri perustuu 1907 puhelinhaastatteluun.
