Nuorisotutkimusseuran puheenjohtajana on vuoden 2019 alusta lähtien toiminut Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Nuorisotutkimusseura on Honkatukialle vuosien varrelta tuttu yhteisö, jonka parissa hän on toiminut mm. tutkijana ja muutaman kuukauden myös tutkimusjohtajan sijaisena. Työuraansa Honkatukia on tehnyt ennen kaikkea Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (nyk. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) ja viimeiset vuodet Tampereen yliopistossa nuorisotutkimuksen professorina.
Kuka?
Helsingin yliopistoon tehty väitöskirja Sopeutuvat tytöt? : sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja rikokset valmistui vuonna 1998.
Youngin (Nordic Journal of Youth Studies) päätoimittaja keväästä 2019 alkaen.
Pitkä ura Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa (nyk. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti).
Nuorisotutkimuksen professori Tampereen yliopistossa vuodesta 2012 alkaen.
Nuorisotutkimusseuran puheenjohtaja vuoden 2019 alusta lähtien.
Yksityiselämä: Työ vie liian paljon aikaa muulta elämältä, mutta yritän sen ohella kasvattaa mieheni kanssa kahta teini-ikäistä lasta, tavata ystäviä, liikkua edes vähän sekä jos ehdin, niin harrastaa kulttuuria, ainakin lukea kaunokirjallisuutta.
-Työskentely oikeusministeriön alaisessa sektoritutkimuslaitoksessa edellytti tutkimukselta soveltavaa ulottuvuutta, sillä tutkimustietoa tuotettiin valtion kriminaalipoliittisen suunnittelun tueksi. Tutkimukselta odotettiin vaikuttavaa tietoa ja tutkijalle tarjottiin myös paikkoja päästä vaikuttamaan erilaisissa työryhmissä ja lainvalmisteluprosesseissa, mikä oli monin tavoin opettavaista, toteaa Honkatukia.
Kuten usein yhteiskuntatieteilijöiden tapauksessa, ei päätyminen tutkijan uralle ollut Honkatukiallekaan mikään suunnitelmallisten pyrkimysten tulos. Hän päätyi opiskelemaan sosiologiaa Helsingin yliopistolle suoraan lukiosta 19-vuotiaana. Etelä-Karjalasta, Savitaipaleelta kotoisin olevalle nuorelle käsitys yliopisto-opiskelusta oli hatara, mutta ihmisen ja yhteiskunnan välinen suhde tuntuivat kiinnostavilta teemoilta. Ura tutkijana alkoi hahmottua Honkatukian päätyessä virkamiesharjoitteluun Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen. Ratkaiseva merkitys oli tielle osuneilla mentoreilla, edesmenneellä laitoksen kriminologisen tutkimusyksikön johtajalla Kauko Aromaalla sekä väitöskirjaohjaajaksi valikoituneella Tuula Gordonilla, jotka omalla tavallaan molemmat kannustivat tutkijan uralle.
Honkatukian tutkimusintressit ovat liittyneet nuoriin, rikoksiin, uhrikokemuksiin, sosiaaliseen kontrolliin sekä väkivaltaan nuorten elämässä, etenkin sukupuolistuneena ja rodullistettuna kysymyksenä. Gradussaan ja väitöskirjassaan Honkatukia tarttui Suomessa aiemmin lähes tutkimattomaan alueeseen, nuorten tyttöjen ja rikollisuuden väliseen suhteeseen. Viime vuosina nuorisotutkimuksen professuurin myötä tutkimusintressit ovat laajentuneet kriminologisista teemoista nuoruuden aikaisten siirtymien ja nuorten osallisuuden, osallistumisen sekä näiden asioiden yhteiskunnallisten ehtojen tutkimiseen. Tutkimuksen lisäksi Honkatukia on opettanut paljon viime vuosina.
-Itselleni on ollut iso oppimiskokemus päästä osalliseksi Tampereen yliopiston 75-vuotisen nuorisotyön koulutukseen. Näissä opinnoissa teoreettinen ja käytännön asiantuntemus nuorista, nuoruudesta ja nuorisotyöstä kohtaavat toisensa ja luovat uudenlaista, syvällistä ymmärrystä kaikille osapuolille.
Parhaillaan Honkatukia johtaa neljää tutkimushanketta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa All Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa pyritään toimintatutkimuksen keinoin vahvistamaan 16–25 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi yhteiskunnassa ja osallistua yhteiskunnan vaikeiden kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tai kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ilmastonmuutos on keskeinen teema myös toisessa Honkatukian johtamassa, Koneen Säätiön rahoittamassa NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa. What Works? (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa tutkitaan nuorten aikuisten siirtymiä työelämään Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kiistelty suostumus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tutkimushankkeen aiheena on puolestaan seksuaaliseen suostumukseen liittyvien kysymysten merkityksellistyminen nuorten arjessa ja suhteissa. Tuorein Honkatukian tutkimusrahoituksista on Suomen Akatemian toukokuun lopussa ALL-YOUTH-tutkimushankkeelle myöntämä Covid-19-erityisrahoitus koronakriisin vaikutusten tutkimiseen aikuistuvien nuorten elämänkulkuun liittyvänä kysymyksenä.
Kaikki Honkatukian johtamat hankkeet ovat saaneet alkunsa innovatiivisissa tutkijaverkostoissa ja hän tunteekin itsensä onnekkaaksi, kun on saanut olla näissä mukana.
– Vielä tässäkin iässä ja uravaiheessa saan jatkuvasti kokea oppivani uutta maailmasta, nuoruudesta elämänvaiheena ja nykynuorten elämästä tutkimuksen kautta. Se on suunnaton etuoikeus.
Tutkimus tarvitsee aikaa, resursseja ja vuorovaikutusta
Nuorisotutkimusseuran puheenjohtajana Honkatukia haluaa työskennellä monikenttäisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntemuksen fasilitoijana. Tieteen ominaispiirteille tyypilliseen tapaan Honkatukia näkee tutkimuksen ja sen edistämisen olevan vahvasti yhteisöllistä toimintaa, jota ei kukaan voi tehdä yksin.
– Haluan osaltani olla edistämässä sellaisia luottamukseen perustuvia työskentelyolosuhteita Nuorisotutkimusverkostossa, joiden vallitessa tuotetaan mahdollisimman laadukasta, syvällistä ja vaikuttavaa tietoa nuorista ja nuoruuteen liittyvistä kysymyksistä. Nuorisotutkimusverkostossa on menneinä vuosikymmeninä kehittynyt ainutlaatuinen ymmärrys siitä, millaista suomalainen nuorisotutkimus on: samaan aikaan akateemisesti vakuuttavaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tiedon tuottamista maailmasta nuorten ja nuoruuden näkökulmasta katsottuna.
Nuorisotutkimusverkosto on Nuorisotutkimusseuran yhteyteen kasvanut tutkimusorganisaatio. On sekä maailmanlaajuisesti, että suomalaisittain hyvin harvinaista, että tieteellinen yhdistys organisoi näin laajaa tutkimustoimintaa. Nuorisotutkimusseura vietti 30-vuotisjuhliaan vuonna 2018 ja Nuorisotutkimusverkoston perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Näinä vuosikymmeninä nuorisotutkimuksen tekemisen toimintaympäristö on luonnollisesti muuttunut. Tutkimustiedolta odotetaan nykypäivänä osoitettavissa olevaa vaikuttavuutta ja toisaalta selkeitä vastauksia ilmiöille maailmassa, joka muuttuu koko ajan yhä monimutkaisemmaksi. Ihmistieteille asetetut odotukset ovat osin epärealistisia. Samaan aikaan kilpailu tutkimusrahoituksesta kovenee, eikä perustutkimukselle tai syvällisen ymmärryksen tuottamiselle vaikuta löytyvän aikaa tai resursseja.
– Haluaisin innostaa nuorisotutkijoita yhteistyöhön kollektiivisen identiteetin kirkastamiseksi yhä edelleen ja siitä huolimatta, että tutkimuksen yhteiskunnallinen toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa haastavammaksi. Mitkä ovat niitä perustavanlaatuisia arvoja, keskusteluja tai tiedontuottamisen kysymyksiä, joihin nuorisotutkimuksen kentällä otetaan kantaa? Mikä on näiden keskustelujen historia ja mihin suuntaan ne ovat menossa? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi tarvitaan paitsi yhteistä tahtoa, myös resursseja, muistuttaa Honkatukia.
Yksi foorumi tämänkaltaisten, nuorisotutkimuksen olemusta pohtivien keskustelujen käymiselle ovat vuosittain järjestettävät Nuorisotutkimuspäivät. Honkatukia on tänä vuonna mukana myös päiviä järjestävässä työryhmässä, kun ne järjestetään Nuorisotutkimusseuran ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Päivät järjestään (korona-tilanteen helpottuessa) marraskuussa Tampereella teemalla 2020-luvun uusi nuoriso. Teeman tarkoituksena on johdattaa pohtimaan, mitkä ovat 2020-luvun nuoria määrittävät yhteiskunnalliset kysymykset ja miten ne vaikuttavat nuorten arkeen ja tulevaisuushorisontteihin. Inspiraation lähteenä teemalle on toiminut sumalaisia ja pohjoismaisia nuorisotutkijoita aikanaan inspiroinut Thomas Ziehen kirja Uusi nuoriso (alkup. 1982, suom. 1991, Vastapaino). Päivien yhteydessä juhlitaan myös nuorisotyön koulutuksen 75-vuotista historiaa Tampereen yliopistossa.
Toimitus: Sarianne Karikko.