Ympäristötunteita käsitelleessä työpajassa osallistujat muun muassa työskentelivät joogamatoilla. Kuvassa etualalla myös Ilmastotunneympyrä. Kuva: Juni Sinkkonen.
Satakaksikymmentä eri-ikäistä osallistujaa kokoontui pohtimaan nuoria, demokratiaa ja ilmastokriisiä Strasbourgiin syyskuun lopulla, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin yhteistyöelimen Youth Partnershipin johdolla. Kolmipäiväisessä symposiumissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) julkaistiin avoimesti verkosta ladattavissa oleva teos aihepiiristä (Youth and democracy in the Climate Crisis, toimittajien joukossa myös Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski).
Euroopan neuvoston tuki mahdollisti laajan osallistujajoukon myös Itä-Euroopasta. Mukana oli paljon nuoria ilmastotoimijoita, mutta myös eri-ikäisiä nuorisotyöntekijöitä, EU:n virkamieskuntaa ja tutkijoita.
Suurin osa työskentelyä tapahtui viidessä rinnakkaisessa temaattisessa ryhmäprosessissa. Tässä tekstissä käsitellään erityisesti ryhmäprosessia, jossa teemana oli nuorten ympäristötunteet ja mielenterveys ilmastohätätilan aikakaudella. Ryhmän työskentelyä luotsasi espanjalainen Esther Vallado, usean suomalaisedustajan tukemana. Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine toimi työryhmän raportoijana. Kutsuttuina puhujina ja fasilitaattoreina oli kaksi muuta suomalaista, dosentti Panu Pihkala ja ekopsykologi, väitöskirjatutkija Juni Sinkkonen. Suomalaiset pääsivät siis vaikuttamaan vahvasti ympäristötunteiden esiintuomiseen.
Uusia metodeja tunteiden käsittelyyn
Dosentti Pihkala kirjoitti myös luvun symposiumissa julkaistuun kirjaan, aiheena ilmastotunteet ja nuorisotyö. Teemaryhmässä Pihkala esitteli aiheeseen liittyvää tutkimusta ja ennen kaikkea sen antia käytäntöön. Ilmastotunneympyrä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) avittaa tunteista keskustelemista sekä aikuisten että nuorten parissa. Ympäristöahdistuksen prosessimalli (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) auttaa jäsentämään ihmisten monivaiheisia polkuja. Ympäristösurun eri muotojen havainnointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) helpottaa niiden rakentavaa käsittelyä.
Työskentely jatkui toisen päivän aamuna Juni Sinkkosen työpajalla, jonka teemoina olivat ympäristötunteiden psyykkiset hallintakeinot ja tunteiden säätely. Työpajassa vahvistettiin keho-mieli-yhteyttä ja tunnetaitoja erilaisten konkreettisten somaattisten, vuorovaikutteisten ja luovien harjoitusten avulla. Osallistujat antoivat vuolaasti positiivista palautetta tästä ja pitivät kehollisia metodeja erittäin tervetulleena muutoksena tällaisten seminaarien ohjelmaan.
Aistien viisaus kumouksellisena prosessina
Tämän tekstin kirjoittajista Sofia Laine tutki jo väitöstutkimuksessaan (2012) eurooppalaista nuorisopolitiikkaa ja kokouksien demokratiaa. Minna Salamin (2020) käsitteitä hyödyntäen, kokoukset jäsentyvät historiallis-institutionaalisesti europatriarkaalisen tiedon ja tiedontuotannon tapojen ja asentojen ympärille. “Tällöin tiedon tuottamiselta puuttuu sielu”, kirjoittaa Salami (s.32). Tätä historiallista kokemusta vasten näyttäisi siltä, että toteutimme kollektiivisesti kumouksellisen prosessin.
Ryhmässämme onnistuimme tarjoamaan osallistujille toisenlaisen tavan asettua paikkaan, kehoon ja tunteiden äärelle. Sieltä oli mahdollista avautua kunnioittavaan, rehelliseen ja avoimeen dialogiin toisten osallistujien kanssa. Salamia lainaten, toimme ”aistien viisauden” symposiumiin, joka perinteisesti on keskittynyt vain puhuviin ja kuunteleviin päihin. Sellainen yksipuolisuus on ollut yksi suuri syy siihen, miksi planeetta on juuri näin epätasapainossa kuin on: politiikkaa ei ole tehty psyko-fyysis-sosiaalisina kokonaisuuksina, tunteita kuunnellen tai holistisesti (ks. myös Laine 2023). Lisäksi päätöksenteko on ollut eristetty monilajisista ympäristöistä.
Raportoijana Sofia veti plenaarissa mindfullness-harjoituksen koko symposiumin väelle, kysyen:
”Mikä muuttuisi, jos nämä symposiumit järjestettäisiin ulkona, monilajisissa ympäristöissä? Mikä muuttuisi, jos plenaarissa ei olisikaan tuoleja vaan makaisimme alkuun joogamatoilla, juurtuen, kehollistuen, ja työskentelisimme psyko-fyysis-sosiaalisina olentoina, asentoja ja samalla näkökulmia vaihtaen? Mikä muuttuisi jos eteen sijoitettujen [ja europatriarkaalista hierarkisuutta representoivien rakenteiden] sijaan istuisimmekin plenaarissa kehässä (ts. Neuvosto eli “council practice”), jossa jokaisella olisi yhtäläinen aika puhua, reflektoida, kertoa?”
Kohti monilajista ja kokonaisvaltaisempaa nuorisopolitiikkaa
Kokouksen viimeisissä sessioissa yleiset raportoijat toivat esiin, että ilmastotunteet ovat olleet tässä symposiumissa esillä enemmän kuin koskaan ennen. Kokousta pidettiin laajasti onnistuneena, vaikka myös kriittisiä näkökulmia tuotiin avoimesti esiin: aikataulu oli tiukka ja jatkuvasti toistuvat porinaryhmät saattoivat puuduttaa. Silti kokous oli uudenlainen eurooppalainen yhteistila, jossa oli lupa olla läsnä myös tuntevana olentona. Keho, tunteet ja monilajisuus ovat aiemmin loistaneet poissaolollaan perinteisessä tavassa tehdä eurooppalaista nuorisopolitiikkaa. Nyt meillä on vahva kokemus ja tavoite jostain toisesta.
Kirjoittajat
Sofia Laine on Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori. Hän on aktiivisesti työskennellyt globaalin nuorisotutkimuksen, nuorten osallistumisen sekä viime vuosina planetaarisen nuorisotutkimuksen parissa. Tanssiliiketerapeutin ammattitutkinto toimii pohjana taiteellisten ja luovien kehollisten menetelmien hyödyntämiseen ja kehittämiseen nuorisotutkimuksessa. Kuva: Sami Perttilä.
Panu Pihkala on ympäristötunnetutkija ja ympäristöteologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut laajasti aihepiiristä sekä suomeksi että englanniksi. Kuva: Uzi Varon / Kirjapaja.
Juni Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa, psykologi ja Tunne ryn asiantuntija. Hän kouluttaa, kirjoittaa ja ohjaa työpajoja ympäristötunteista ja ekopsykologiasta. Kuva: Lauri Kosonen.
Lähteet
Jamie Gorman, Tomi Kiilakoski, Lana Pasic and Esther Vallado (toim.) (2024) Youth and democracy in the climate crisis. Council of Europe and European Commission. https://pjp-eu.coe.int/en/web/youth-partnership/youth-and-democracy-in-the-climate-crisis (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Laine, Sofia (2023) New Framework Proposal: Planetary Youth Research. Youth and Globalization, 5(1), 15-43. https://doi.org/10.1163/25895745-bja10027 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Laine, Sofia (2012) Young Actors in Transnational Agoras. Multi-Sited Ethnography of Cosmopolitan Micropolitical Orientations. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 121. Väitöstutkimus, Globaali kehitystutkimus, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29314/youngact.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pihkala, Panu (2024) Youth work and climate emotions. Teoksessa Gorman ym. (toim.), Youth and democracy in the climate crisis. Council of Europe and European Commission, s. 89-109.
Pihkala, Panu (2024) Ecological Sorrow: Types of Grief and Loss in Ecological Grief. Sustainability 16 (2), 849. https://doi.org/10.3390/su16020849 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pihkala, Panu (2022) The Process of Eco-Anxiety and Ecological Grief: A Narrative Review and A New Proposal. Sustainability 14 (24), 16628. https://doi.org/10.3390/su142416628 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Salami, Minna (2020). Aistien viisaus [Sensuous knowledge]. Helsinki: Kustantamo S & S.