Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten lisääntymistä poliisin tilastoissa ei ole onnistuttu selittämään tyhjentävästi. Samaan aikaan kyselytutkimuksista tiedetään, että väestötasolla fyysiseen väkivaltaan syyllistyneiden ja sille altistuneiden nuorten määrät ovat pikemminkin vähentyneet. Määrällisten muutosten ohella julkinen huomio on kohdentunut nuorten väkivallan laatuun. Katujengien on väitetty olevan uudenlaisia, tiettyihin kaupunkialueisiin kiinnittyviä ja erityisesti ei-valkoisten nuorten miesten alakulttuureja. Teini-ikäisten osalta ”roadman-kulttuuri” on nähty ponnahduslaudaksi jengiytymiselle.
Nuorisotutkimusseuran Kännitappeluja, biiffejä, feikkikauppoja ja random rullaamisia -työpaperi haastaa näitä tulkintoja. Käräjäoikeuksien asiakirjoihin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa isoissa kaupungeissa tapahtuneista 15–17-vuotiaiden nuorten väkivaltarikoksista oli verrattain lieviä. Väkivaltarikoksille oli tyypillistä niiden tapahtuminen julkisissa tiloissa, kohdentuminen toisiin nuoriin sekä vähäinen harkinta. Lisäksi väkivaltaan syyllistyttiin usein toisten nuorten kanssa. Tapahtumapaikoista ja ryhmäperustaisuudesta huolimatta alaikäisten väkivaltarikosten taustalla ei ollut järjestäytyneitä jengejä tai aikuisia ammattirikollisia.
”Analysoimme kaikki Oulun, Tampereen ja Vantaan pahoinpitely- sekä ryöstötapaukset vuodesta 2019 alkuvuoteen 2024 emmekä löytäneet yhdestäkään asiakirjasta viitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta tai katujengeistä”, toteaa erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Alaikäisten katuväkivalta ilmenee neljällä tyypillisellä tavalla
Tutkimuksen aineistona oli 158 käräjäoikeuksien asiakirjaa. Nuorten katuväkivalta luokiteltiin neljäksi erilaiseksi tapaustyypiksi: kännitappeluiksi, biiffeiksi ja paskomisiksi, random rullaamisiksi sekä feikkikaupoiksi.
Kännitappeluihin ajauduttiin humalassa ilta- tai yöaikaan. Tappelut tapahtuivat joko toisten nuorten tai aikuisten ohikulkijoiden kanssa. ”Biiffit ja paskomiset” liittyivät puolestaan nuorten yhteisöjen sisäisiin valtasuhteisiin ja konfliktien selvittelyihin. Biiffit ovat riitoja, jotka kypsyvät hiljalleen ja kärjistyessään päättyvät paskomisiin, eli valtasuhteet osoittaviin ja joskus uhreja nöyryyttäviin pahoinpitelyihin.
”Valtaosa analysoimistamme pahoinpitelytapauksista oli luokiteltavissa joko kännitappeluiksi tai biiffeiksi. Edelliset edustavat perinteistä suomalaista väkivaltaa ja jälkimmäiset nuorille tyypillistä ryhmäperustaista väkivaltaa. Biiffeissä erityistä oli se, että monissa tapauksissa myös tytöt toimivat keskeisinä riitojen lietsojina ja väkivallantekijöinä”, kertoo korkeakouluharjoittelijana tutkimusta toteuttanut Anette Karhumaa.
Enemmistö nuorten ryöstörikoksista luokiteltiin tutkimuksessa random rullaamisiksi tai feikkikaupoiksi. Edelliset ovat sattumanvaraisia ja julkisissa tiloissa tapahtuvia rikoksia, jotka kohdistuivat pääsääntöisesti nuorten mukanaan kantamiin arvokkaisiin tuotteisiin, kuten esimerkiksi vaatteisiin, puhelimiin ja sähkötupakkaan. Jälkimmäisissä esimerkiksi sähkötupakan myyjä tai ostaja huijataan ennalta sovittuun paikkaan rikoksen toteuttamista varten.
”Feikkikauppoja ei tapahdu kovin paljon, mutta ne olivat suunnitelmallisimpia rikoksia aineistossamme. Random rullaamiset perustuivat nimensä mukaisesti sattumanvaraisempiin kohtaamisiin kaupunkitiloissa. Yhteistä näille tapaustyypeille oli niiden kohdentuminen nuorten arvostamiin brändeihin ja päihteisiin sekä kytkeytyminen nuorten keskinäisiin kohtaamisiin”, kertoo tutkijatohtori Malin Fransberg.
Paljon vanhaa, jotain uutta
Työpaperissa kuvataan tämän päivän nuorten kaupunkimaista katuväkivaltaa tutkimusperustaisesti. Nuorisotutkimuksen historiassa nuorten väkivaltaa on perinteisesti tarkasteltu nuorisokulttuurisina tai alueellisiin identiteetteihin liittyvinä kysymyksinä. Asiakirja-analyysi kuitenkin osoittaa, että tämänkaltaiset tekijät selittävät kehnosti tämän päivän nuorten katuväkivaltaa. Asiakirjoissa ei ollut mainintoja esimerkiksi roadman-kulttuurista tai eri asuinalueiden nuorten välisistä konflikteista. Väkivallan taustalla oli ennemminkin illanviettoihin liittyviä kärhämiä, nuorten vertaisyhteisöissä kyteviä riitoja, uudenlaisia päihdekulttuureja sekä materialismia.
”Kyse oli ennemminkin päihteiden käyttöön ja kauppaamiseen liittyvistä tilanteista, merkkituotteisiin kohdistuvista ryöstöistä ja nuorten yhteisöihin liittyvistä monimutkaisista konflikteista”, tarkentaa Fransberg.
Menneiden vuosikymmenten kioskiryöstöt ja ennalta sovitut sekä nuorisokulttuurisiin tai alueellisiin identiteetteihin perustuvat joukkotappelut näyttävät olevan pienessä roolissa 2020-luvun nuorten katuväkivallassa. Kollektiiviset identiteetit ja nuorisokulttuurit ovatkin kenties menettäneet merkitystään ja tämän päivän nuorten väkivalta liittyy ennemminkin yksittäisten nuorten ja pienten ryhmien tekoihin.
Lue työpaperi:
Kännitappeluja, biiffejä, feikkikauppoja ja random rullaamisia
Malin Fransberg, Anette Karhumaa & Antti Kivijärvi
Tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten väkivaltarikollisuutta ja sen taustalla olevia ilmiöitä
Tutkimus on toteutettu osana hanketta Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet. Monimenetelmäinen tutkimus kolmella kaupunkialueella. Hankkeen neljäs ja viimeinen työpaperi tarjoaa kaivattua tutkimukseen perustuvaa tietoa ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Julkaisu perustuu vuosina 2025–2026 toteutettuun ja käräjäoikeuksien asiakirjoihin perustuvaan tutkimukseen, jossa selvitettiin alaikäisten tekemien väkivaltarikosten ilmenemismuotoja ja taustatekijöitä Oulussa, Tampereella ja Vantaalla.
Hankkeessa aiemmin ilmestyneet työpaperit
Kulttuurisesta nuoruudesta yrittävään nuoruuteen – nuorten väkivallan yhteisöulottuvuuksien tarkastelua kolmella kaupunkialueella
Malin Fransberg & Antti Kivijärvi & Emmiina Kulmala, 24.2.2026
Työpaperi: Mitä tiedämme nuorten väkivallan yhteisöulottuvuuksista? – kuvaileva katsaus aiempiin tutkimuksiin
Malin Fransberg & Antti Kivijärvi, 5.9.2024
Työpaperi: nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuden trendejä valtakunnallisesti ja paikallisesti
Antti Kivijärvi & Joel Manner, 19.4.2024
Rahoitus ja yhteistyökumppanit
Tutkimushanketta rahoittavat Oulun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Tampereen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Vantaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kaupungit sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Lisäksi hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kuva: Unsplash.