Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvät käytännöt koottiin tarinoiksi
På svenska | Davvisámi
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila -hanke kartoitti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Tietoa saatiin yli sadasta hankkeesta tai käytännöstä, joista suurin osa käsitteli demokratiakasvatusta.
Hyviä käytänteitä löytyi netin hankekaivuun sekä saatujen vinkkausten avulla ja niistä muotoiltiin haastatteluihin pohjautuvia tarinoita. Mukaan saatiin suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielisiä hanke-esimerkkejä. Myös esimerkkejä hyvistä kuurojen ja viittomakieltä käyttävien lasten ja nuorten arjesta etsittiin, mutta niitä ei löytynyt.
Hankkeista ja hyvistä käytänteistä koottiin yhteensä 34 tarinaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, jotka on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaamen kielellä. Mukana on myös viittomakielinen esittely aiheesta.
Myönteisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimerkeissä näkyi ymmärrys siitä, ettei demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa tavoitella vain lasten ja nuorten kompetenssien kasvua vaan myös yhteiskunnan, instituutioiden ja yhteisöjen kasvua, muutosta ja oppimista.
Monissa demokratiakasvatuksen hankkeissa nousivat esiin kaikkien lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet, mutta myös edustuksellisuus sekä vuorovaikutus päättäjien kanssa. Useissa hanke-esimerkeissä pyrittiin aikaansaamaan muutosta yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.
Ihmisoikeuskasvatushankkeissa nousivat esiin niin tiedon lisääminen, huomion kiinnittäminen kasvatus- ja oppimisympäristöjen ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintakulttuuriin kuin lasten ja nuorten voimaantumista edistävää ihmisoikeuksien toteuttaminenkin. Esimerkit toivat hyvin esille YK:n ihmisoikeuskasvatuksen julistuksen kriteereitä.
Huolta herättävänä havaintona tunnistettiin, että toiminta oli usein yksittäisten motivoituneiden kasvattajien varassa, eikä se siten tavoita kaikkia yhteisön lapsia ja nuoria. Toiminta on haavoittuvaa, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeus tulla kuulluksi eivät nivoudu organisaation toimintaan kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja kehittyen. Samalla on syytä tunnistaa aktiivisten ja motivoituneiden kasvattajien työn arvo ja pohtia, miten heidän työtään voidaan tukea ja vakiinnuttaa osaksi organisaatioiden toimintaa.
Hanke toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa Kansallista demokratiaohjelmaa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)sekä Demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työtä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Hankkeen toteuttajat
Nuorisotutkimusseura ry., päävastuullisena asiantuntijana erikoistutkija, FT Anu Gretschel. Osatoteuttajina Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen kielinä käytettiin suomen lisäksi viittomakieltä, ruotsia ja pohjoissaamea.
Lisätietoa hankkeesta: Nuorisotutkimusverkoston sivuilla, sekä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #demokratiakasvatus #ihmisoikeuskasvatus #Demokratia2025 #Ihmisoikeudet ja #Oikeusoppia.
Yhteystiedot
Erikoistutkija, FT Anu Gretschel
Nuorisotutkimusverkosto
anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi
p. 040 516 9189
* * *
Alla som arbetar inom utbildning och fostran bör medvetet implementera demokrati- och människorättsfostran i sitt arbete
Goda modeller för demokrati- och människorättsfostran sammanställdes i form av berättelser
Projektet Det nuvarande läget för människorätts- och demokratifostran kartlade demokrati- och människorättsfostran som utförts i daghem, skolor och läroanstalter. Information samlades från fler än hundra projekt eller praxis, varav de flesta handlade om demokratifostran.
Genom informationssökningar på Internet och med hjälp av tips från olika aktörer hittades goda praxis som bearbetades till intervjubaserade berättelser. Sammanställningen omfattar exempel på projekt och verksamhet som utförts på finska, svenska och nordsamiska. Det söktes också efter goda exempel från döva och teckenspråkiga barns och ungdomars vardag, men sådana hittades inte.
Totalt sammanställdes 34 berättelser om projekt och goda praxis inom demokrati- och människorättsfostran. Berättelserna är publicerade på Utbildningsstyrelsens webbsida på finska, svenska och nordsamiska. På webbsidan finns även en presentation om temat på finskt teckenspråk.
En positiv slutsats som kan dras utifrån resultatet är att exemplen visade en förståelse för att demokrati- och människorättsfostran inte endast syftar till att öka barns och ungas kompetenser, utan målet är också att skapa utveckling, förändring och lärande i samhället, institutioner och sociala sammanhang.
I flera av de projekt som fokuserade på demokratifostran betonades alla barns och ungas påverkansmöjligheter, men också representativitet och interaktion med beslutsfattare lyftes fram. Flera av projektexemplen strävade till att åstadkomma förändring i den sociala omgivningen eller i samhället i stort.
I projekten som fokuserade på människorättsfostran betonades kunskapsutveckling, uppmärksammandet av människorättsfrämjande verksamhetskulturer i olika lärmiljöer, samt stärkandet av barns och ungdomars egenmakt genom implementering av mänskliga rättigheter. Exemplen var väl i linje med kriterierna i FN:s deklaration om människorättsfostran.
Det som identifierades som oroväckande var att verksamheten ofta var beroende av några enstaka motiverade pedagoger och nådde därmed inte alla barn och unga. Verksamheten är sårbar ifall demokrati, mänskliga rättigheter och rätten att bli hörd inte integreras i organisationernas verksamhet på ett övergripande, långsiktigt och utvecklande sätt. Samtidigt bör man uppmärksamma värdet av aktiva och engagerade pedagogers arbete och reflektera hur deras arbete kan stödjas och befästas som en del av organisationernas verksamhet.
Projektet genomfördes som en del av det nationella demokratiprogrammet som koordineras av justitieministeriet, samt utbildnings- och kulturministeriets utvecklingsprogram Utbildning för alla och arbetet som utförs av styrgruppen för utveckling av demokrati- och människorättsfostran.
Projektet har genomförts av: Ungdomsforskningssällskapet rf. med specialforskare, fil. dr. Anu Gretschel som projektets huvudansvariga expert. Samarbetspartner i projektet var Ungdomssektorns takorganisation i Finland Allians rf. och kompetenscentrumaktören Koordinaatti, som fungerar inom ramen av Uleåborgs utbildnings- och kulturtjänster. Projektets språk vid sidan om finska var teckenspråk, svenska och nordsamiska.
Information om projektet kan hittas på webbsidan för Nätverket för ungdomsforskning och #Demokrati2025, #Mänskligarättigheter, #Utbildningföralla.
Ytterligare information
Specialforskare, fil.dr. Anu Gretschel
Nätverket för ungdomsforskning
anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi
tel. 040 516 9189
* * *
Juohke bajásgeassinsuorggi ámmátolmmoš galggašii dihtomielalaččat ollašuhttit demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassima iežas barggus
Demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassima buorit geavadat čohkkejuvvojedje muitalussan
Demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođa dilli -fidnu kártii demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassima beaiveruovttuin, skuvllain ja oahppolágádusain. Diehtu čoggui badjel čuođi fitnu ja geavada birra, main stuorámus oassi gieđahalai demokratiijabajásgeassima.
Buorit geavadat gávdnojedje neahttás ozadettiin ja tipssaid vuođul ja dain hábmejuvvojedje muitalusat jearahallamiid vuođul. Mielde ledje sihke suoma-, ruoŧa- ja davvisámegielat fidnoovdamearkkat. Maiddái bealjehis ja mearkagielat mánáid ja nuoraid árgabeaivvis ohccojuvvojedje buorit ovdamearkkat, muhto dat eai gávdnon.
Fidnuin ja buriin geavadiin čohkkejuvvojedje oktiibuot 34 muitalusa demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassimis, mat leat almmustahtton Oahpahusráđđehusa neahttasiidduin suoma-, ruoŧa- ja davvisámegillii. Mielde lea maiddái mearkagielat ovdanbuktin ášši birra.
Positiiva loahppasátnin sáhttá lohkat, ahte ovdamearkkain bođii ovdan áddejupmi dan birra, ahte demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassimis ii geahččaluvvo olahit dušše mánáid ja nuoraid kompetánssa stuorrun baicce maiddái servodaga, institušuvnna ja servošiid ovdáneapmi, nuppástus ja oahppan.
Máŋggain demokratiijabajásgeassima fidnuin bohte ovdan buot mánáid ja nuoraid váikkuhanvejolašvuođat, muhto maiddái ovddasteaddjivuohta ja gulahallan mearrideaddjiiguin. Máŋggain fidnoovdamearkkain nuppástusa geahččaledje oažžut áigái servošis ja viidábut servodagas.
Olmmošvuoigatvuođabajásgeassinfidnuin bohte ovdan dieđu lasiheapmi, fuomášumi gidden dakkár bajásgeassin- ja oahppobirrasiid doaibmakultuvrii, mii gudnejahttá olmmošvuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuhttin, mii fámuiduhttá mánáid ja nuoraid. Ovdamearkkat bukte bures ovdan ON olmmošvuoigatvuođabajásgeassima julggaštusa kriteraid.
Fuola bovttii dat, ahte doaibma lei dávjá ovttaskas bajásgessiid duohken, geain gávdnui motivašuvdna, iige dat danin olat buot servoša mánáid ja nuoraid. Doaibma lea rašes dásis, jus demokratiija, olmmošvuoigatvuođat ja riekti oažžut iežas oaiviliid oidnosii eai leat čatnon organisašuvnna doibmii ollislaččat, jeavddalaččat ja ovdáneaddji vugiin. Seammás lea buorre dovdát daid bajásgessiid barggu árvvu, geat leat aktiivvat ja geain gávdno motivašuvdna, ja maiddái smiehttat mo sin barggu sáhtašii doarjut ja buktit bissovaš oassin organisašuvnnaid doaimma.
Fidnu ollašuhttui oassin vuoigatvuođaministeriija koordineren riikkaviidosaš demokratiijaprográmma (+linkki), oahpahus- ja kulturministeriija Oikeus oppia -prográmma (+linkki) ja demokratiija- ja olmmošvuoigatvuođabajásgeassima ovddideami bagadanjoavkku (+linkki) barggu.
Fitnu ollašuhttit: Nuoraiddutkamušsearvi rs., oaiveovddasvástideaddji áššedovdin spesiáladutki, FD Anu Gretschel. Oasseollašuhttin Suoma nuoraidsuorggi gáhttoorganisašuvdna Allianssi ja máhttinguovddášdoaibmi Koordinaatti, Oulu gávpoga čuvgehus- ja kulturbálvalusat. Fitnu giellan geavahuvvojedje suomagiela lassin mearkagiella, ruoŧagiella ja davvisámegiella.
Lassediehtu fitnu birra: Nuoraiddutkamušsearvvi neahttasiidduin, sihke #Demokratia2025, #Ihmisoikeudet, #Oikeusoppia.
Lassedieđut
Spesiáladutki, FD Anu Gretschel
Nuoraiddutkamušfierpmádat
anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi
t. 040 516 9189
